LOKAkuisten perjantai

Näin unta yöllä, että musta otettiin mittoja mahan ympäriltä ja laitettiin jo sydänkäyriä synnärillä. Vauva mylläsi koko yön niin paljon mahassa, että teki varmaan enkat, kun yritin nukkua.



Hyvää viikonloppua!



t. Patovahti 29+5

Kuopuksen kans hereillä täällä, isompi tyttö nukkuu isänsä kainalossa varmaan 10 saakka, kun valvoi myöhään. Poika taas mummolassa.



Napaan ei mitään uutta, maha kasvaa ja vauva potkii. Tosin nyt on kyllä selkeesti maha laskeutunut alemmas. Mutta siis mitään raskausvaivoja ei oo.. hyvä niin :D



Tänään tulee miehen serkku poikineen käymään, joten TARVIS siivota tämä sekamelska, mutta saa nyt nähdä jaksaako. Tuli valvottua myöhään ja mieli on muutenki maassa (miehen vuoksi taas vaihteeksi), että saatanpa tyytyä pikaiseen raivaukseen ja antaa olla.



Ai niin ja siitä sukupuolesta; meilläkin se on ainakin vielä salaisuus, vauva kun ei oo paikkojaan ultrassa esitellyt. Viimeinen ultra on vielä käymättä, että saa nähdä selviikö siinä vai jännätäänkö synnytykseen saakka. Itse oon kyllä koko ajan varmempi siitä tytöstä, jotenki se vaan on sellainen vahva tunne enkä onnistu luomaan minkaanlaista mielikuvaa poikavauvasta -ei sillä etteikö poika ois ihan yhtä tervetullut. Kyse ei siis ole toiveesta vaan enempi tunteesta.



Nyt täytyy rientää aamupalalle.



Mianni 27+6 (piti taas hetken miettiä ja kaipa tuo tuli oikeen :)

Nyt on mies ja koirakin Suomessa. Melkein 1,5 kuukauteen en niitä nähnyt , joten eilen oli iloinen tapaaminen lentokentällä. Hyvä, kun miehen kanssa halattiin, hän tunsi, kun vauva potkaisi mahassa!



Olin luullut, että mies pyörtyy, kun näkee mahani, kun se on niin paljon kasvanut tässä ajassa, mutta hän sanoi, että ei se nyt ollutkaan niin iso. Mun mielestä mun maha on ihan kauhean suuri!! Silloin kun tulin juhannukseksi Suomeen, mahtui vielä jotain omia paitoja ja nyt voin käyttää enää ' äitiystelttoja' ja niissäkin näkyy maha ihan kunnolla!



Toinen kiva juttu tuli eilen, äitiyspakkauksen noutokortti. Menenkin heti töiden jälkeen tänään! Ihan kuin jouluna pienenä, kun odotti pääsevänsä lahjojen kimppuun.



Täällä on ollut suosituksia ainakin käsikäyttöiselle rintapumpulle. Kannattaako hankkia käsikäyttöinen vai sähköpumppu?



Onko kenelläkään kokemusta Hug-a-bub-kantoliinasta. Sen ajattelin vielä hankkia.



Hankintalista lyhenee (ja stressi vähenee) pikkuhiljaa. Vauvakirjankin ostin ja täytin jo muutamia tietoja. Se oli sellainen söpö kirja, jossa on karhujen kuvia. Lapsiperheet varmaan tuntee, kun on kuulema lastenkirja alunperin, josta toi vauvakirja on tehty, niin ainakin kaverini selitti.



Mahaan kuuluu ihan hyvää, välillä nahka joutuu koville, kun vauveli ei ilmeisesti ole enää ihan pienikokoinen. Ei tule kunnon potkuja, mutta möyrii vielä ja välillä tunkee jalkansa jonnekin kyljen reunaan tai mahan alareunaan ja tuntuu oudolta.



Hauskaa päivää kaikille ja hyvää viikonloppua!

Morena 31+3

Nyt on kesälomamatka peruttu :/

Ens viikolla miehen lomaviikko ja piti vaasaan pariksi yöksi suunnata, mutta peruttiin koko homma ihan näitten mun suppareitten takia..

Aiotaan kyllä joku päivän reissu tehdä, ehkäpä särkänniemeen :)



Dirah: Kävin tuolla lueskelemassa illan pinoa ja otit puheeksi miehen " unohtamisen" kun vauva talossa :)

Meillä ei ole mies unohtunut, sillä mies ollut ihan KOKO ajan hoitamassa poikaa lukuunottamatta imetystä-yllättäin ;)

Ja onhan se varmasti paljon juurikin molemmista osapuolista kiinni, miten parisuhde voi lasten tultua. Ja on varmasti hyvä miettiä näitäkin asioita etukäteen, mutta ilman stressiä ;o)

Mä olen muutenkin sellainen jalat maassa-tyyppi, en turhia stressaile.



Meinasin tässä lähteä kirpparilla käymään kun mies menee iltaan töihin, jos löytäis vaikka vauvalle jotain kivaa =)

Yks päivä löysin paikalliselta kirpparilta eurolla mustan imetyspaidan =O



Mutta mukavaa perjantaita ja voikaahan paksusti!



Camelot 28+1

MORENA: Hug-a-bub liina on aivan ihana ja kytännöllinen! Tosi helppo liina ensikäyttäjälle! Itse käytin esikoisen kanssa 3viikkoisesta 12kk ikään saakka päivittäin! Jos ei muuten nukahtanut, laitoin liinaan, sinä nukahti aina vartissa. Stten siirsin sänkyyn tai pidin liinassa. Nyt toisen kanssa aion käyttää yhtä lailla. Linoja onmonta ja itseläni on kolmekin, mutta huga-bubin kanssa mulla synkkaa parhaiten. Itse suosittelisin sähkökäyttöistä pumppua. Mulla on sekä käsikäyttöinen että sähkökäyttöinen ja ensin ostin käsikäyttöisen, mutta kysyy niin paljon käsivoimia, etten sitä jaksanut paljonkaan käyttää. Turhaa jouduin sitten molemmat ostamaan. Siksi suosittelen suoraan tuota sähkökäyttöistä.



Itse en ole näihin pinoihin juuri kirjoitellut,lukenut sillointällöin. Perheessä poika vuosimallia 04 ja nyt toisen laskettu aika on 13.10.

terkkuja kaikille!



p 29tasan

Syy miksi itse pohdiskelen tuota parisuhteen tilaa, on se että avomieheni erosi eksästään heidän yhteisen tyttärensä ollessa todella pieni.....heillä meni kyllä huonosti jo sitä ennen, eikä " vahinko" lapsi tilannetta paremmaksi muuttanut....(siis kuitenkin oikein rakas lapsi, vaikka ei suunniteltu ollutkaan) Eli tavallaan vähän taustalla pelko siitä että meille käy samalla tavalla...lähtökohdat ovat tosin erilaiset, meillä menee oikein hyvin ja parisuhde on varmalla pohjalla, kun olemme lastakin lähteneet haluamaan.....mutta mietityttää kuitenkin, kaveripiirin perheitä seuratessa huomaa, kuinka se elämä muuttuu....



Eilen oli taas oikein kunnon jylläystä masussa:) Nukkuminen on helpottunut.



Minä en muuten heräile öisin vessaan, mietin että onko mulla poikkeuksellisen iso rakko, vai miksiköhän on näin...joskus todella harvoin herään kerran yöllä veskiin, mutta muuten en. Juon kyllä aika paljon nestettäkin..



Ihanaa että olette vauvakirjojakin hankkineet :) Mä taidankin tänään kuluttaa viimeisen " loma" päivän sellaisen etsimiseen:)



Tänään käymme hakemassa huutonetistä huutamani " parvekevaunut" ....meillä on pihapiirissä paljon kissoja, ja naapurin vaunuihin oli mennytkin kissa??!! :( Kurjaa että ei uskalla varmaan tuohon pihalle jättää vauvaa vaunuihin, mutta onneksi on parveke....sain tosi halvalla oikein kunnon yhdistelmät, jossa ihan siisti kantokassi ja kaikki...



Itse olen ostamassa kaveriltani yhdistelmät, pinnasängyn ja hoitopöydän, kaikki vuoden vanhat ja saan vielä tosi sopuhintaan...



Onko teillä miehet olleet miten innostuneista näistä hankinnoista?? Meillä ei juuri muuten, mutta turvakaukalon ilmoitti ostavansa sitten ihan itse:) Löysin muuten sellaisen " isin kulta" paidan ja mies oli siitä oikein otettu:)



Hyvää perjantaita kaikille!

Kiitos tiedoista!

Kiva kuulla, että Hug-a-bub on ollut hyvä käytössä! Aion ostaa ihan uuden, vaikka maksaakin paljon. Käytettyinä olen löytänyt vain melkein uuden hintaisia, jännää muuten, että parillakin käyttäjälle olleesta liinasta pyydetään vain 20 euroa vähemmän, kuin uudesta!



Jaksatko vielä mainostaa, mikä sähköpumppu teillä on ollut käytössä? Niitä on varmaan monia hyviä, mutta kun merkkejäkin on monia, niin mielellään katsoo sellaista, jota joku suosittelee.



Huh, ensisynnyttäjä on ihan pallo hukassa tässä tavaraviidakossa. Eihän siinä mitään jos olisi rahaa kaikkeen mahdolliseen ja vielä tilaakin säilyttää, mutta kun pitäisi valita vain ne tarpeellisimmat!

Onneks tänään alkaa miehen KESÄLOMA:)) Olen ollut pari vikaa päivää vähän vaisu, kun isäntä on tehnyt 17 tuntisia päiviä kaksi peräkkäin ja illat ovat käyneet suhteellisen pitkiksi yksin täällä kotona. Mutta eiköhän se tästä ;)



Sisko oli eilen kahden lapsensa (2 ja 4) täällä koko päivän ja sain aivan upeat verhot olkkariin!!! On se hienoa miten jotkut omii noin hyvät ompelutaidot:)



Illalla sitten siivoskelin ja leivoin taas sämpylöitä, nam!



Koira herätti yöllä, kun korva taas vaivaa....että sekin vielä, mä ajattelin etten varmaan nuku koko yönä, mutta kävi niin hassusti etten oo kuullut ees miehen töihin lähtöä???!!!! :O



(.) Ei uutta...liikutaan ja liikutaan ja edelleen samassa asennossa. En oo varma, että oisko jo jotain liitoskipujen tapaista aina välillä ku vihloo sieltä sun täältä...?! No, kaippa niitä jo voisi tullakin ku 30:ä on ylitetty.



Onneks mun ei tarvii osallistua sen kummemmin imetyskeskusteluun, koska kokemusta ei ole...mutta näin noviisina ajattelen, että TOIVOTTAVASTI pystyn imettämään!!!!!! Mun mielestä se on luonnollista ja parasta lapselle:)



KANTOLIINASTA niin mulla on sellanen, mutten yhtään tiiä miten se solmitaan :( Sain sen lainaksi, mutten kyllä mitään ohjeita miten sitä käytetään.....



Muakin hieman ihmetytti tuo Lupicaian eilinen kommentti siitä, että kotona oleminen tuntuu vieläkin turhemmalta lapsen synnyttyä (tai jotenkin näin....). Itsellä on kyllä vahvasti sellanen mielikuva, että silloin vasta tunnenkin itseni tärkeäksi :) Pieni ihminen on täysin mun ja isänsä armoilla...



Tuohon PARISUHDEjuttuun niin mä uskon, että meillä isäntä osallistuu kyllä ahkerasti vauvan hoitoon-on niin kovasti tätä pikkuista odottanut kaikki nämä vuodet:) Toivon kuitenkin, että pidetään myös kiinni kahdenkeskisestä ajasta ja " uskalletaan" viedä poika myös hoitoon vaikka ihan pieneksikin aikaa. Meillä isännän vanhemmat asuvat tässä ihan lähellä ja kumpikaan heistä ei käy töissä eli uskon, että lasta jopa " ruinataan" mummin ja pappan luokse:)



Juu mutta nyt mun tarvii lähtee laittautumaan. Mennään kaverin (Lokamasu myöskin) kiertelemään kaupunkiin. Ihmisiä paljon liikkeellä, kun on Pitsiviikon kohokohta tänään illalla/yöllä:)



OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE LOKAMASUILLE!!!!!!!



Toivottelee: Je_Ni & Pikku-Isäntä 30+5

Mä löysin tämän linkin täältä sivuilta ja kävin katselemassa omille vkoille sopivia kuvia :) Itselläni kun on ollut vaan ne pakolliset ultrat, niin tämä oli oikein hauska sivusto:)



http://pregnancy.about.com/cs/ultrasounds/l/blus3.htm

Je-Ni:

" Tuohon PARISUHDEjuttuun niin mä uskon, että meillä isäntä osallistuu kyllä ahkerasti vauvan hoitoon-on niin kovasti tätä pikkuista odottanut kaikki nämä vuodet:) Toivon kuitenkin, että pidetään myös kiinni kahdenkeskisestä ajasta ja " uskalletaan" viedä poika myös hoitoon vaikka ihan pieneksikin aikaa. "



Mun on pakko kommentoida tähän, etten tule väärinymmärretyksi :) Siis missän nimessä en miehen ulkopuolisuudella tarkoittanut sitä, etteikö mies osallistuisi vauvan hoitoon!! Avomiehellä on tytär, ja on tehnyt tämän ennenkin, on oikein lapsi rakas ja osallistuu taatusti niin paljon kuin vaan voi. Meinaa pitää kaikki mahdolliset isyyslomat ja lomia päälle, että saa olla mahd. pitkään kotona....ja mies on niin hyvä vauvojen ja lasten kanssa, että taitaa olla niin että opastaa mua...:)



Ulkopuolisuudella tarkoitin lähinnä sitä, että äidin elämä pyörii pelkästään vauvan ympärillä, ja se vauva tärkein ja ihanin jne jne, ja sillä tavalla ikään kuin mies (ja parisuhde) jäisi vaille huomiota....ymmärsiköhän kukaan;)



Morena, itse en ole hirveästi ajatellut ostaa kaikkia varusteita, ostelen sitä mukaa kun tulee tarpeelliseksi...en ole miettinyt vielä mitään rintapumppuja(Kääk, pitäiskö...?)

Hei,



en ole aiemmin tänne kirjotellut, mutta lukenut olen silloin tällöin teidän juttujanne. Meillä siis myös laskettu aika lokakuussa (19.) ja maha on jo valtava. Ensimmäinen lapsi ois tulollaan.



Oikeastaan kimmoikkeen kirjoittamiseeni antoi Ale-80:n eilinen kirjoitus, kun kuulosti niin tutulta tuo lääkärireissu. Asumme myös Oulussa ja kävin eilen nuorella naislääkärillä - joka ei tuntunut tietävän asiasta yhtään mitään. Toinen lääkärireissu oli minullakin ja tuli sellainen olo, että oispa kiva kerrankin päästä lääkärille, joka tuntuu osaavan asiansa, eikä lue ohjeita tietokoneelta! Ensimmäinen lääkäri oli eri (myöskin hyvin nuori nainen) ja hänkin tutki ohjeita kokoajan koneelta ja mietiskeli ääneen, että " eikai tässä sitten muuta ollut" .



Eilisestä lääkäristä: Verisiä papereita en sentään nähnyt lattioilla, mutta koko touhusta jäi melko epävarma maku. Lääkäri ensin etsi kohdunsuuta pitkään, survoi sormiaan syvemmälle ja etsi ja etsi. Tarpeeksi ronkittuaan lääkäri otti hanskat pois käsistään huolestunut ilme päällä, eikä sanonut mitään. No minähän tässä vaiheessa olin jo myös huolestunut, tietenkin. No seuraavaksi lääkäri mittasi sf-mitan, kuunteli vauvan sydänäänet ja pyysi mua sitten pukemaan ja istumaan. Sitten lääkäri kysyi, että " onko sinulla aiemmin gynetutkimusta tehdessä sanottu, että kohdunsuuhun ei yllä?" . " No ei" minä vastasin. " Jaa minulla vissiin on sitten pienet sormet tai jotain." Sitten lääkäri luki taas ohjeita tietokoneelta pitkään. Olin tietenkin huolestunut, kun lääkärikin oli niin epävarman oloinen. Lopulta hän sanoi, että kohdunsuu vaikutti hänestä pehmentyneeltä, mutta ei siinä ole mitään ongelmaa, jos ei ole mitään supistuksia tai kipuja ollut. Lääkäri käski lähtemään hyvin herkästi lääkäriin, jos jotain tulee. Myöhemmin katsoin neuvolakortistani, että lääkäri oli merkinnyt siihen kohdunsuun olevan kiinteä, eikä pehmeä... jäi todellakin sellainen olo, että lääkäri ei tiennyt mitä teki.



Lisäksi lääkäri sanoi, että " tuo terveydenhoitaja on sitä mieltä, että sinut pitäisi lähettää uudelleen sokerirasituskokeeseen" . Siis terkkaritko sanelee lääkäreille mitä pitää tehdä?? Terkkari oli samainen sijainen, joka mut lähetti kesäkuussa sokerirasitukseen liian suuren sf-mitan takia. No sokerirasituksessa ei ollut mitään häikkää, arvot olivat kaukana raja-arvoista. Seuraavalla viikolla oikea neuvolantäti mittasi sf-mitaksi 2,5cm pienemmän sf-mitan, joka oli vain vähän keskikäyrän yläpuolella.... Tällä kertaa tämä ylihysteerinen sijainen skitsoili painonnousuni takia, koska sitä oli tullut edellisestä kerrasta +516g/vko. Sallittuahan on +500g/vko.... hohhoijaa. Käynpä siis taas kiskomassa sitä lientä ensi viikolla. Toisaaltahan tuo on ihan hyvä käydä taas tarkistamassa, mutta jäipä viimeyön unet vähän vähälle tämän lääkäri+terkkarikokemuksen kanssa - niin paljon **tutti.



Eli ei todellakaan kannata olla raskaana kesällä. Tai sitten pitää aikoja varatessa varmistaa, että paikalla on joku oikea lääkäri/terkkari, eikä kesäharjoittelija.



Tulipa heti pitkä vuodatus näin alkuunsa :)



Terveisin,



Motko

Me ollaan koko perhe oltu ke-to välisestä yöstä saakka rajussa vatsataudissa, ensin oksensi tyttö toissayön 20 min välein ja yön aikana myös mies rupesi juoksemaan vessassa ja aamuun mennessä myös minä. Luojalle kiitos äitini ja isäni ottivat tytön eiliseksi päiväksi ja anoppi otti tytön vielä yöksi, meistä ei olisi ollut hoitajiksi. Eilinen päivä oli yhtä tuskaa, sängystä ei noustu kuin juosten vessaan, edes vesi ei ole pysynyt sisällä. Tämmöisen vauvamasun kanssa aivan hirveätä. Vaikka valvoin tytön ja miehen kanssa jo sen toissayön, en ole saanut nukuttua eilen enkä viime yönäkään, kun olo on ollut niin hirveä. Masun kanssa kun ei ole pystynyt olemaan yhtään edes selällään. Paikat on makoilusta aivan tunnottomat ja kipeät, silti ei pystyssäkään oikein jaksa.



Aamuyöstä rupes helppaamaan, sain nukuttua ja tuskanhiki on hävinnyt. Tyttö on vielä hoidossa ja me täällä miehen kanssa yritämme siivota kahden päivän sotkuja, varmaan viidet tai kuudet liinavaatteet pitää pestä, melkein joka huoneen lattiat jne. YÄK! Koko talo haisee kauhealle!



Jos tästä jotain positiivista pitää repiä, niin se, että oli " kiva" sairastaa miehen kassa yhtäaikaa - ei tuntenut oloansa niin yököttäväksi, epämiellyttäväksi ja rumaksi. Naurettiinkin, että ollaan kahden päivän aikana keskusteltu lähinnä siitä, mistä päästä tulee ja mitä. Hyi!



Vauva on sentään jaksanut potkia tasaisesti vaikka en ole syönyt mitään ja juonutkin huonosti. Äsken kokeilin vhän puuroa ja mehua juoda kun heikottaa niin ettei pystyssä meinaa pysyä.



Mutta siis synnytyskään ei enää pelota niin paljon, kyllä eilinen päivä ja yö oli niin tuskainen ja heikko että lupaan selvitä synnytyksestä!!



Nyt lähden suihkuun - ihanaa tuoksua välillä raikkaalta;) Ja anteeksi yököttävät puheet.



Hyvää vkloppua lokamasuille,

Nazu ja pikkukakkonen rv30+4

Ja tervetuloa Motkolle. Olen ihan samaa mieltä kesällä odottamisesta ja terveyspalveluista - muutin vielä kaupungista toiseen toukokuussa ja jätin tosi kivan ja ihanan terkkarin Kallion terveysaseman neuvolaan. Espoossakin ovat kyllä mukavia, mutta en ole vielä kahta kertaa päässyt samalle terkkarille, ja omani on monen terveyskeskuksen yhteinen, joten ajan varaaminen on aina hankalaa. Ja oma neuvola tietty heinäkuun kiinni.



Viimeksi lääkärissä ilmaisin huoleni siitä, kun vauvaa oli arvioitu isokokoiseksi ja suvussa diabetesta. Lääkäri luki koneelta ja sanoi, että " ei tämän mukaan riitä syyksi sokerirasitukseen lähettämiseen" . Lähdettyäni neuvolasta soittivat perään, että kuitenkin pitäisi mennä sokerirasitukseen. Miten ei neuvolalääkäri moisia asioita tiedä? Tai sitten oli just kesäsijainen. Samoin nyt " pääsen" perhevalmennukseen, kun itse tajusin viimein ottaa asiasta selvää, soittaa ja kysyä (kiitos vinkistä Morena). Vali vali...



KANTOLIINOISTA: Itse hankin Hug-A-Bubin tilaamalla suoraan Autraliasta valmistajalta, sillä tavalla tuli kaikkein halvimmaksi. Olen kuullut siitä pelkkää hyvää ja liina on mielestäni tosi hyvän oloinen ja vielä tyylikäs. Osoitteesta http://www.kantoliinakanava.fi löytää tietoa liinailusta ja sidontaohjeita (niitä onkin joku miljoona eri tapaa).



Salamatkustaja (tai ei enää kovin salainen) myllää niin, ettei mitään rajaa. Ja kunnon potkuja äidin palleaan! :) Pääteltiin asiaa tutkittuamme, että se onkin siellä pää alaspäin (hyvä!) ja potkii ylävatsaan tai työntää jaloillaan mun palleaa. Mies oli onnellinen, kun kuuli paljaalla korvalla sydänäänet - se on jotain, mitä hän voi kokea ja minä en.



Ja viimeinen työpäivä ennen reilun viikon lomaa! :DDD Eli jos ei " nähdä" , ihanaa elokuun alkua kaikille lokamasuille! Itse juhlin kohta sitä, että enää 2 kuukautta valaselämää jäljellä.



Ketsup + " Into" 29+4

Motko:

" .... Tällä kertaa tämä ylihysteerinen sijainen skitsoili painonnousuni takia, koska sitä oli tullut edellisestä kerrasta +516g/vko. Sallittuahan on +500g/vko.... "



No olipas tosiaan hysteerinen, itselleni oli tullut edellisellä kerralla 844 g ja nyt viimeksi 723 g viikossa!! Eikä ole mitään sokerirasituksia tehty, niin kauan kun verenpaineet ja kaikki muut arvot on ihan ok, ei kuulemma ole mitään huolestuttavaa.



Tuli tuosta lääkärikäynnistä mieleen, että itselläni ensimmäisellä lääkärikäynnillä lääkäri ei osannut edes selittää mitä rh-negatiivisuus merkitsee..sanoi vaan että th kertoo :=) Arvaili myös että veriryhmäni on yleisin (vaikka on harvinaisin). Oli myös läsnä kandi, joka yhtyi lääkäriin mielipiteeseen veriryhmistä, ja joka myös teki sisätutkimuksen lääkärin lisäksi, ja oli sangen kovakourainen. Tämä sama kandi oli nyt sitten toisessa lääkärintarkastuksessa lääkärinä, siis vastavalmistunut!!! Tosi luottamusta herättävää...lisäksi sf-mittaa ottaessaan runnoi ja paineli vatsaa niin että tuntui tosi ilkeältä:)



Tuosta kohdunsuusta, että se voi tosiaan olle " mutkan takana" . Itselläni on joka sisätutkimuksessa todettu näin, myös yksityisellä käydessä, joten se saattaa oikeasti pitää paikkansa....mutta minä luotan taatusti enemmän th:jaan joka on tehnyt näitä hommia 30 vuotta, kuin tuohon vastavalmistuneeseen lääkäriin. Päätinkin että jos tuntuu epävarmalta sen viimeiseen lekurikäynnin jälkeen, käyn vielä yksityisellä, ainakin arvioituttamassa painoa ja mahtuuko lapsi tulemaan---luottamus ei siis ole kovin suuri.



Olen vaan onnellinen, että lääkärille tarvii mennä seuraavan kerran vasta vkolla 36 tai jotain....

Pitää kertoa yks oma " hieno" kokemus eräästä neuvolalääkäristä, joka hänkin oli kesälomasijaisena. Tämä sattui v. 2003 kun odotin toista lastamme. Mulla oli silloin paikat alkanu aueta jo vkolla 30 ja tämä neuvolalääkäri oli siis vkolla 36+ jotain (en muista nyt ihan tarkkaan). No, hän hiljaa itsekseen tutki aikansa ja sanoi sitten, että haluaa laittaa mut pikaisesti ä-polille ultraan, kun vauva on perätilassa. Olin ihan ihmeissään, koska vauva oli jo kauan viihtynyt raivotarjonnassa ja edellisellä ä-poli käynnillä laskeutunut jo tosi alas. Sain sitten mukaani ä-poliajan seuraavalle päivälle ja lähdin kotiin. Neuvolakorttiin lääkäri oli merkinnyt, että kohdunsuu kiinteä, auki 1cm ja kanavaa 2cm. Rupesin nauramaan, koska pari viikkoa aiemmin ä-polilla tilanne oli ollut pehmeä, auki 3cm ja kanavaa 1cm.

Menin kuitenki sinne ä-polille, jossa pätevä lääkäri teki eka sisätutkimuksen ja kokeili mahaa päältä. Hän naureskeli, että mitähän reikää se neuvolalääkäri on mahtanut kokeilla, kun vauvan pää kuulemma tarjoutui todella alas ja paikat oli 4cm auki, kanavaa ei enää nimeksikään. Sanoi vielä, että pakkaahan sairaalakassi ja hommaa esikoiselle hoitaja, vauva syntyy ihan parin päivän sisällä. No, tyttö syntyikin sitten 37+1, olisko ollut 3 päivää tuon käynnin jälkeen.



Toisaalta käsittääkseni kohdunsuu voi olla niin kaukana, ettei siihen ylety. Itse nuorempana (ja vähän vielä nykyisinkin) haaveilin kätilön ammatista ja eräs opettaja (kätilönä toiminut) sanoi, ettei minusta ois kätilöksi kun on niin lyhyet sormet. Sitten olin myöhemmin synnärillä harjoittelijana (lähinnä siis lastenhoitajan töitä tein), niin tuli puheeksi asian yhden kätilön kans. Hän sanoi, että kuule jos tänne tulis synnyttäjä, jolla on kohdunsuu niin kaukana, ettei siihen sormin yllä niin hänet voi käännyttää suoraan kotia; ei vauva vielä silloin voi olla lähellekään syntymässä.



Jaa mutta mulla pitää alkaa kahvin keittoon, vaikka sais kyllä tuo paska ukko keittää itte kahvinsa...

Heh, kaikenlaisia suhareita on siis Suomen neuvoloissa liikkeellä...

Naureskelen täällä Miannin kommentille, vaikka silloin asia ei varmaankaan ole sinua naurattanut. " Mitäköhän reikää..." :D



Kohdunsuu varmasti voikin olla joskus kaukana ja uloittumattomissa, kokenut lääkäri olisi varmasti tämän myös itse todennut ääneen.



Mulla on verenpaine normaali ja hg todella hyvä. Pissakin on aina ollut puhdas. Suvussa ei ole sokeritautia. Tuntuu niin älyttömältä mennä jo toistamiseen siihen kokeeseen. Ajattelin kommentoida oikealle neuvolantätille tästä sijaisesta hieman, kunhan hän palailee lomilta. Oikea nlantäti on todella mukava.



Tänään on tarkoitus käydä mustikoita poimimassa tuosta lähistöltä, kunhan saan äidin kaveriksi. Ei siellä montaa tuntia enää jaksa tällaisen mahan kanssa olla, mutta jos sais ees pari litraa.



Mukavaa perjantaita kaikille!



Motko rv 28+1

Täällä on tosiaan ihanan värikästä keskustelua aiheesta ku aiheesta :) Minulla on ollu nuitten lääkäreitten kanssa sikäli hyvä tuuri, että jopa sijaiset on ollu ihan siedettäviä. Ei mitään valittamista! Th:t nyt on välillä vähän mitä sattuu, mutta onneksi pääsääntösesti on aina oma th ollu paikalla.



RINTAPUMPUSTA sen verran, että kannattaa miettiä pari kertaa ostaako sen etukäteen vai ei. Ite en nimittäin sitä tarvinnu oikeastaan ollenkaa, ja jos olisin jonku kalliin sähköpumpun käyny etukäteen ostaan niin kyllä ois ottanu päähän. Ehkä mielummin tekisin niin, että kävisin miehen kanssa kattomassa sen valmiiksi, että jos synnytyksen jälkeen tuntuu että sitä tarvii niin mies voi sen käydä nappaamassa kaupasta. Ite en ostanu ku tollasen Ainun 20e pumpun (halvin) ja en kyllä sitä kovin korkeelle arvosta :) Että jos joku nyt on ostamassa käsikäyttöstä niin varmaan se aventin pumppu on parempi. Mutta kannattaa tosiaan miettiä että käykö sitä vielä etukäteen ostamassa.



NAZULLe älyttömästi tsemppiä sen mahataudin kanssa! Miten tuliki itelle sellanen olo heti että oksettaa :) Mä NIIIIIN toivon että meillä menee tässä vähintään vuosi ennenku tulee uudestaan mitään yökkötauteja, kun keväällä sairastettiin 3 oksennustautia. Se on niiiin hirveetä. MUTTA, viime yönä tyttö taas itkeskeli vähän väliä- sama homma on ollu aina ennen mahatautia. Ja en saanu sitte aamuyöstä nukuttua koska jotenki taas hysteerisyys pääsi vallalle ja pelkäsin että se alkaa oksentaa.. Vaikka en tiiä että nyt mitää tauteja ois liikkeellä tms. Mutta mulle on jääny niin hirvee pelko tuosta taudista. No, jospa tyttö itki vaikka hampaita tai muuta eikä masuansa.



Miten sitä ite nukkuuki niin huonosti..nään taas kamalasti painajaisia. Vauvan pää (toiv.pää eikä peppu!) painaa jo aika alas, koska vaikka olis just veskis käyny niin saattaa tuntua että hirvee hätä- ja ku menee uudestaan niin mitää ei tulekaa. Ja muutenkii tuonne alas tuntuu sellasia pieniä nykiviä liikkeitä. Eilisen jälkeen on tuntunu tosi vähän mitään liikettä, mutta en oo huolissani koska aina välillä kuitenki jotaki tuntuu ja ehkä vauvan tila alkaa pikkuhiljaa pienentyä ja liikkeet muuttuu sitte sellasiksi hennommiksi.



Taitaa perunat olla kypsiä joten hipsin tästä syömään... Mukavaa päivää kaikille! Ja Miannille tsemppiä " paskaukon" kanssa ;)



Jääsydän rv 26+3

Motko: Ihan samaa rataa meni minunkin lääkärikäynti ja ekakerralla oli myös joku nuori lääkäri. Mua alkaa todellakin pelottamaan odotusajan loppumetrit ja synnytys, jos ei pääse käymään yhtään kertaa " oikealla" lääkärillä. Mieluummin otan yhteyttä vaikka terkkariin, kun tuntuvat tietävän asioista enemmän. Mulla oli todella hyvä ja mukava terkkari, mutta nyt kun muutettiin joudun vaihtamaan neuvolaa. Satuitko muuten käymään Koskelan neuvolassa? Ootko mukana Oulumasuissa? Mää haluaisin liittyä sähköpostilistalle,mutta enpä osaa rekisteröityä yahoossa. Täytyy kysellä isännältä neuvoa. Me saatetaan ollakin yhtäaikaa synnärillä ponnistelemassa. Ilmottele jos haluat vaihdella sähköpostiosoitteita. Olisi mukava jutella enemmänkin " samassa jamassa" olevan kanssa.



Mun täytyy kans ilmaista huoleni parisuhteen sujumisesta lapsen syntymän jälkeen. Olen nähnyt ja kuullut niin paljon kokemuksia siitä, kuinka lapset voi muuttaa parisuhteen kokonaan. Ensisynnyttäjänä huolehdin ehkä eniten sitä, miten kroppani muuttuu ja olenko vielä sekä omasta että mieheni mielestä mukiinmenevä. Toisaalta jännittää, kuinka väsynyt sitä on ja jaksaako helliä toista. Olen nimittäin oikea pirttihirmu, kun satun olemaan väsynyt.



Haluaisin vielä kysyä, että onko jossain nettisivulla listaa tarvikkeista ja vaatteista, mitä olisi hyvä olla hankittuna lapsen synnyttyä? Musta tuntuu, että kaikki ostelee jatkuvasti jotakin ja itselläni on jäänyt aika vähälle. Jospa siis olen tietämätön siitä, mitä kaikkea tulen tarvitsemaan.



Ale-80 ja 28+1

MOTKO: Tuosta että kohdunsuu on kaukana: se on hyvä juttu! Se kuuluu raskauteen. Itselläni on myös kohdunsuu niin kaukana ettei sormilla tahdo kokemattomampi lääkäri yltää, esikoisen odotuksessa tuli havaittua. Raskauden aikana se kohdunsuu vetäytyy taaksepäin ja synnytyksen lähestyessä taas tulee eteenpäin. Eli hyvää vaan kertoo näillä viikoilla jos se on kaukana :)



MIEHEN ULKOPUOLISUUDESTA: Noniin... kaikki tietysti arvelevat, että ei heille sellaista satu, että ihastuisi vaan vauvaan. Mutta silti monilla niin käy. Meillä ainakin niin kävi kun esikoinen syntyi. Siis se rakkaus lasta kohtaan on jotain AIVAN USKOMATONTA. En olisi ikinä voinut etukäteen kuvitella, millaista se on... se ei ole mitenkään rinnastettavissa siihen rakkauteen jota tunnen miestä kohtaan, ainakaan omalla kohdalla. Lapsen pahan olon tunnen joka solullani, miehen pahan olon sattuessa tunnen myötätuntoa - ja niin edelleen.



Useimmissa perheissä _tulee_ ongelmia lapsen synnyttyä, ja onneksi niihin nykyisin useimmat varautuvatkin etukäteen. Koukku on siinä, että ongelmat voivat tulla vasta sitten, kun jo akuuteimman ajan kuvittelee olevan ohi... vastikään luin norjalaistutkimusta graduani varten, jossa oli todettu että useimmissa perheissä pahin kriisi ajoittui siihen aikaan kun lapsi oli jo 8 kuukauden ikäinen.



Kannattaa oikeasti tiedostaa se, että ongelmia voi sattua kaikille. Mies voi tulla mustasukkaiseksi äidin ja lapsen läheisyydestä, vastaavasti mies voi tulla kateelliseksi äidistä - tai sitten jos äíti kokee epäonnistuvansa, hän voi tulla mustasukkaiseksi miehen varmuudesta. Minäkin muistan itkeskelleeni lohduttomasti sitä, että olen ihan paska äiti kun mies sai (kerran!) lapsen rauhoittumaan kun minä en saanut.



Vaihtoehtoja on lukemattomia. Myös oikeasti nainen voi käyttäytyä aika hirveästi: mun oli vaikea kuvitella ja edelleen on vaikea kuvitella, kuinka hirveä varmasti välillä olin, kun hormonit heittelivät enkä itsekään ymmärtänyt miksi sain niin kauheita raivokohtauksia. Enkä todellakaan ollut vertaisryhmässä ainoa, vaan monet äidit puhuivat siitä kuinka syytivät rakastamalleen miehelle ihan hirveitä loukkauksia! Kyllä ainakin minun mieheltä vaadittiin pitkää pinnaa, ja erokeskusteluja käytiin monen monta kertaa.



Kun tuo kaikki tuli sanottua, niin en siis TODELLAKAAN tarkoita että kaikilla olisi ihan hirveää, vaan esimerkiksi ystävälläni (joka siis sai esikoisensa samaan aikaan, joten on pysytnyt vertailemaan hyvin) parisuhde voi pitkään todella hyvin. Hekään eivät kuitenkaan kriisitilanteilta välttyneet, vaan kerran ystäväni lähti pariksi päiväksi evakkoon kun mies - todella kiltti ja mukava mies - päätti jäädä työpaikan juhliin vaimon toiveiden vastaisesti. Ja heille nämä kriisit tuli paljon myöhemmin kuin meille, meillä pahin ajoittui juuri ennen tuota 8kk ikää josta oli tutkimuksessakin puhetta.



Toivonkin lähinnä, että kukaan ei ajattele että lapsen syntymä ei muuta parisuhdetta. Siinä on näet aivan varmasti väärässä. Tuntuu että meilläkin on vasta lapsen tultua noin vuoden ikään alkanut selvitä nämä uudet roolit. Pitkää pinnaa ainakin meillä vaadittiin!



Nyt sinne kampaajalle, jippii! :)



Coe rv 27+5

Täällä on kyllä mulla masussa niin aktiivinen vauva, varsinkin illalla ja yöllä. Hikka ilmeisesti vaivaa iltaisin vauvelia kun niin tasaiseen nytkyttelee. Ekan kerran nukuin pitkät yöunet pitkään aikaan, olipas hyvä. Ehkä stressi työasioista helpotti kun kävin eilen siellä neuvolalääkärillä joka sitten määräsi sairaslomaa pari viikkoa ja kontrolliajan parin viikon päähän. Kohdunsuu ja kohdunkaula oli kyllä ihan ok, onneksi. Mut niitä särkyjä ja supistuksia on kyllä riittämiin.



Siitä " turhaksi itsensä tuntemisesta" ... Nykyään yhteiskunnassa helposti ajatellaan, että on turha, jos ei toimi työssä tai muuten tee yleishyödyllistä, tuottavaa työtä. Tarkoittikohan Lupicaia sitten sitä, että ei ole muille/yhteiskunnalle hyödyksi, " vain" kotona vauvan kanssa. Et muut tekee työtä ja puuhaa ja on silleen tärkeitä (ja tienaavia) ja sulla on " vain" se koti pyöritettävänä. Enkä mä nyt tarkoita, että se olis mitenkään vähemmän tärkeää! Mun mielestä on huippua jos pystyy olemaan kotona lasten kanssa varsinkin kun ne on pieniä. Se vasta tärkeää on kyllä. Mut jotenkin tuntuu, että muuten arvostus tulee siitä (joiltain tahoilta), kuinka hyvä työntekijä olet ja kuinka hienoa ja tarkoituksellista työtä teet. Tämmöinen vähän ahdistaa, mua ainakin toisinaan. Mut ajattelin, että toimin ihan omien tuntemuksieni ja talouteni mukaan, miltä milloinkin tuntuu. Et jos mahdollista, jään kyllä kotiin lasten kanssa, mutta toi taloudellinen tilanne voi pakottaa töihinkin.. Nää on taas mun mielipiteitä, muilla varmasti muunlaisia.



Meilläkin on ollut sijaislääkäri tuolla neuvolassa, mutta se on kyllä ihan ok ja ihan pätevän oloinen. Nuori mutta ihan hyvä. Ja terkka meillä vaihtui kokonaan, tää uusi ei ole niin pätevän oloinen kuin edellinen. Edellinen oli ihanan räväkän oloinen, harmi kun jäi vapaille. Mä tykkään sellaisista reippaista ja räväköistä tyypeistä enemmän kuin " hissukoista" :)



Näin unta, että meille syntyi tyttö. Päivämäärä oli 20.9. ja se oli 4040 g ja 52 cm pitkä. Jotenkin se tyttö oli jo kauhean iso valmiiksi ja siinä unessa mä en muistanut ollenkaan miten se synnytys oli mennyt. Et mut oli jotenkin lääkitty niin, ettei mitään muistikuvaa ollut ja kenelläkään henkiökunnasta ei ollut aikaa tulla jutteleen mistään mun kanssa... Hassua kun noi mitatkin oli noi tarkat siinä unessa. Katotaan on tää sitten enneuni:)



Noista synnytyspeloista piti vielä sanoa, että tosiaan on normaalia jos pelkää jonkinverran, mutta sellaiset oikeat pelot on niiden ymmärtämättömissä jotka ei pelkää fobiamaisesti. Esimerkiksi hammaslääkäripelko on asia, jota mä en voi järjellä ymmärtää, mutta se pelko on siis täysin todellinen joillekin! Mut eipä sitä tarvi ymmärtääkään, riittää ettei lähde turhaan kritisoimaan pelkääviä. Ja sit sektioo mukavuussyistä haluavia mä en oikein ymmärrä tai niitä, jotka ei imetä, ettei tissit mee pilalle.. Mut ehkä niidenkin ajatusmaailma muuttuulapsen myötä sitten. Toivotaan kaikki niin:)



Näin, mutta nyt meen pukeen vaatteita päälle, yöpuvussa tässä vieläkin istuskelen.



Hyvää viikonlopun alkua kaikille!



Alisa 29+4