' ' ' ' ' JOULUNTÄHTÖSTEN KESKIVIIKKO ' ' ' ' '

Lyhyesti omat kuulumiset ennen kun työt kutsuvat.... meillä kun on niin inhottavasti töissä ettei edes vauvan sivuille pääse, tai sivuille pääsee, mutta keskusteluihin ei kun ne on estetty:( Niin täytyypi sitten pinoutua ennen lähtöä.



Vaikka eipä itse asiassa mitään kummenpaa uutta oo tapahtunu. Ultraa odotellaan edelleen niinkun ainaki viimesen kuukauden jo. Ja vieläkin olis viikko jäljellä kun aika ensi viikon to. Hmmm mua kyllä se sukupuoli kiinnostais tietää, mutta taitaapi jäädä selvittämättä jos nyt ei ihan selkeesti ole poika jonka kaverit paistaa haaroissa. Kättärille kun olen menossa, ja eipä ne taida sitä kertoa:(



Neuvolaa odottelen vielä kolmisen viikkoa, ja sit pitäiskin saada jo samalla kaikki liput ja laput sieltä mukaan niin ei muuta kun äitiyspakkausta ja muuta hakemaan;D



Mutta mutta eipä kai kummenpaa, annetaan muillekin vuoro pinoutua ja minä kirmaan töihin! (vaikka kiinnostus sitä kohtaan ihan nolla ollut jo muutaman kuukauden, suunnilleen plussasta lähtien)...

No siitä tulikin mieleen että milläs aloilla te muut työskentelette? Itse siis sosiaalialalla ja lastenparissa.



nani 18+1

Tänään minä vanhenen taas vuoden, neljännesvuosisata nyt takana päin. Olo ei kummemmin ole muuttunut, ainakaan tämän takia ;-)



Yksi muutos kuitenkin on ja se ei ole niistä mukavimmista päistä... Issias/iskias kumpaa nyt halutaan käyttää, on iskenyt minuun... Veikkaanpa, että saikku kolkuttaa ovella ellei ihan tänään niin lähiaikoina. Mulla se kipu tulee viiltävänä tuohon oikealle kankulle, lähes keskelle selkää ja viiltää niin, että lamaannuttaa lähes koko oikean puolen. Se on vihotellut tässä nyt muutaman päivän, mutta huomaan, että tämä koneella istuminen ei todellakaan tee sille nannaa... Esikoista odottaessa olin hotellissa töissä ja respassa tuli istuttua, liikuttua ja seisottua eli silloin se ei päässyt kovin pahaksi. Nyt täällä toimistossa (olen Postissa töissä, toimistohommissa, koulutukseltani olen kuitenkin restonomi. Tätä ennen olen ollut hotellissa ja lentoemona, Nani näitä kyseli). Mites muilla nämä issias hommat, onko vaivaa tai vinkkiä siitä, miten tästä pääsisi eroon?



Muuten ei uutta, kahvi kutsuu...





Tiina 20+6



Tiina

Taas näyttää erityisen aurinkoiselta aamu, ihanaa. Vielä on kesälomaa tämä viikko jäljellä ja sitten pitäisi jaksaa töissä vajaat 3 kk.... Ei kyllä vois vähempää kiinnostaa...



Vaikka saattaa se olla, ettei töissä olosta tule niin pitkää, nimittäin supistelee ihan jatkuvasti. Oikein kipeitä ja pitkiä supistuksia, toistaiseksi kuitenkin yksittäisiä, viikkojakin kun on vasta 21+4. Onko ketään muuta joka kärsisi jatkuvista suppareista jo tässä vaiheessa? Mitäs lääkäri on sanonut/ oletteko käyneet? Minä en ole vielä käynyt, ajattelin, että parin viikon päästä on neuvola ja jos sitten katsois tuota lääkäriaikaa vähän nopsempaa...



Eipä muuten, täytyy lähteä esikoista hakemaan yökylästä!

Täällä kanssa herätty erittäin huonosti nukutun yön jälkeen, neiti höpötti 23-02 ennenkuin päätti nukahtaa uudestaan.



Joku kyseli työpaikoista, olen ollut 6v koulussa töissä, koulunkäyntiavustajana ja sinne olis tarkotus palata 2viikon päästä, eikä kiinnosta sitten tippaakaan. Ensimmäinen kerta kylläkin. Tähän asti olen aina mielelläni mennyt loman jälkeen töihin. Nyt on vain se muutos että ollaan yläkoulussa kun ennen oltiin alakoulun puolella ja oppilaat olivat paljon mukavampia :)



Onnea pikkusiskolle, vanhenemisen johdosta.



Turkulaisille muille, että eilisessä lehdessä oli 3-pyöräiset tuplarattaat tarjouksessa vauvatalojohannassa ja sinne ollaan juuri lähdössä.



Supistuksia tulee jatkuvasti, eivätkä varmasti ole loppumaan päin kun työt alkaa, että eipä taida mun työurastani kovin pitkä tulla...



Mutta nyt aamupalalle ja suihkuun kun ukko jo tuolla kiljuu.



Niisku 22

Pikkusiskolle HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!!!!



Suppareista, koittakaa levätä mahd. paljon etenkin jos niitä paljon tai kipeitä. Mulla nyt olo onneksi ok, juhannuksen tietämillä supisteli tosi kipeesti vajaan viikon mut se taisikin liittyä jotenkin ummetukseen, joka vaivasi. Supparitkin helpottuivat ja loppuivat kokonaan kun sain masun toimimaan kunnolla (luumuja ja levolacia, tee ja juusto pois vähäks aikaa).



Vaavi potkii tosi paljon ja liikkeet tuntuu välilä iltaisin jo ulospäinnkin, mies NÄKI yhtenä iltana kun maha oikeen muljahti, taisi siellä jalkaterä liikkua.... Hemppa vieläkin vissiin tosi alhaalla, kun väsyttää koko ajan, nukuin eilen päikkäritkin ja sillti vielä viimeyönä 10h ja olin silti aamulla ihan poikki. Se siitä energisestä keskiraskaudesta...



Nyt tarttee lähteä liikkeelle ja ostamaan hyllynkannattimia lasteenhuoneen uusiin hyllyihin. Hyviä vointeja kaikille!!



äitikuu, taapero 1v 10 kk ja masuvauva rv 20+2 tai jotain

Ei mitään kummempia kuulumisia meillä, mutta täällä töissä ehtiii kirjoitella =) Toimistohommissa myös minä, ohjelmistofirmassa. Koulutus ihan muuhun, eli luonnontieteiden alalta, mutta sieltä ei löydy täälläpäin kun pätkähommia, joten konetta ainakin tällä hetkellä naputtelen...



Eilen pidin sairaslomapäivän, vaikken varsinaisesti sairas ollut. Esikoinen oli valvottanut ja perjantain muutto painaa päälle, vatsassakin vähän kiristi, joten ilmottauduin kipeäksi. Kun on täällä töissäkin vielä hiljaista niin hyvällä omalla tunnolla kotona pakkailin ja nukuin esikon kanssa päiväunia.



Liikkeitä tuntuu ajoittain, tosin etupäässä vielä sellaista muljahtelua. Muutaman kerran näkynyt liikkeet ulospäin, mutta mies ei vielä ole mitään tuntenut. Ei kyllä kovin tiuhaan jaksa tunnustellakaan... huomaa ettei ensimmäinen raskaus ole menossa hänellekään.



Rakenneultraan enää kaksi viikkoa!



Sirri

Kiitos kaikille onnitteluista...



Kerrohan Niisku ostitteko menopelin, jos niin mitkä ne oli? Mä mietin noita tuplia aika paljonkin just nyt. Ystäväni osti just ökykalliit Emmaljungan tuplat, itseäni ei huvittais niin paljoa niihin sijoittaa. Suurimpana erona noiden kalliiden ja halvempien tuplien välillä tuntuu olevan se leveys. Ne 200 kieppeillä olevat ovat yleensä yli 80cm leveitä kun nää kalliimmaat on pääsääntöisesti alle. Onko tuo 80cm just joku ratkaiseva standardi oven leveys vai onko sillä merkitystä? Tällaisia mietteitä tällä hetkellä. Me kun asumme kerrostalossa niin noilla jutuilla on aika lailla väliä.



Iskias on hiukan rauhoittunut. Olin jo aamusta ihan varma, että saikulle joudun kun ei se ole kuin pahentunut päivä päivältä, nyt kuitenkin tuntuu hieman paremmalta. Otin suurella vastenmielisyydellä tänään tukivyön (inhoan sitä kun se puristaa) käyttöön, lieneekö apu siinä? Se selvinnee tässä parin päivän sisällä.



Töissä pitäis vielä jaksaa muutama tunti kun tulin niin myöhään tänään, onneksi on tää liukuva työaika, helpottaa esikoisen hoitoonviemistä todella kun ei tarvitse kiskoa nukkuvaa lasta sängystä väkisin hereille vaan voi odotella, että herää omia aikojaan.



Masussa potkitaan kivasti, enää reilu 4kk h-hetkeen. Aika menee niin paljon nopeammin tätä kakkosta odottaessa...



Tiina 20+6 edelleen...

Jospa syntymäpäivän kunniaksi iskiaksesi helpottaisi? Toivotaan niin!



Täällä menee tasaisesti. Liikkeet on pikemminkin vähentyneet kuin lisäntyneet, mutta tuntuu niitä silti. Epäilen, että mahaa vasten oleva istukka on taas laajentunut ja vie yhä enempi prosentuaalisesti siitä alasta, jolta liikkeitä tunnen (hmm, ymmärsiköhän tuota matikkaneron muotoilemaa lausetta kukaan :). Nykyään kun ne tunnetut potkut on ihan jommallakummalla sivulla. Ja kuin protestiksi tuon äskeisen kirjoittamisen aikana vauveli pisti oikein kunnon möyrimisen päälle :D



Noin muuten menee hyvin. Viikon verran olen syönyt rautaa eikä onneksi ole tullut ummetustakaan. On varmaan auttanut, kun iltaisin ei väsytä juurikaan (öisin kyllä nukuttaa hyvin sen 7-8 h). Aamuisin yökkäilen vatsanesteitä välillä edelleen (suussa valuva hammastahna laukaisee refleksin), mutta se tulee ja menee aina ihan yhtä äkkiä. Kahden viikon päästä saan neuvolasta todistuksen Kelaa varten. Ja kun työpaikasta oli puhe, niin Kela on myös työpaikkani. Minäkin nautin mukavasta liukuvasta työajasta, ei haittaa vaikka aamulla yökkimisen takia ei ihan kahdeksaksi ehtisikään.



Justiinaa 20+2

Synttärionnittelut pikkusiskolle!



Mulla pikkuinen potkii juuri nyt oikein kunnolla masussa :). Viimeisen viikon aikana on liikkeet alkaneet tuntua näin istuallakin selvästi.

Mieskin on jo nähnyt muljahduksia mahan päällä.



Muuten olo on vähän kurja, kun poskiontelotulehdus taitaa olla päällä. Kävin lääkärillä ja sovittiin, että katsotaan pari kolme päivää nenäsuihkeen ja panadolin avulla. Huomenna on jo kolme päivää täynnä eikä särky juuri ole helpottanut. Kurja vaiva ja vielä kun pujokin kukkii (jolle olen allerginen) ei siis ainakaan helpota tätä vaivaa. Käyttääkö teistä kukaan Zyrteciä säännöllisesti allergiaan? Itse en ole ottanut kuin satunnaisesti pari kertaa, mutta mietin pitäiskö se poskiontelot kunnossa...Ei varmaan ainakaan pahempi kuin antibioottikuuri masuasukille.



Tulipa taas valitusta kerrakseen..mutt jatkuva jomotus käy ihan hermoille.



Tuuti73 tasan rv 21

Elikkäs käytiin aamulla tosiaan siellä vauvatalojohannassa ja ne oli emman ja abc:n tuplarattaat jotka olivat tarjouksessa, ihan rimpulat mun mielestä.

Meidän neiti on vielä pienimmästä päästä ja nyt kesällä vain kesävetimet päällä niin siltin tuntui ahtaalta ja jalkatuki loppui heti nilkan jälkeen, eli jalkaterät roikkuivat yli istui tai makasi hän sitten rattaissa. Jalkatukea ei saanut säädettyä ja selkänojakin säätyi vain hihnoilla ja ihan vinossa oli kokoajan, elikkäs lopputulos oli että rattaat jäi kauppaan, eikä edes niitä sitten osteta myöhemminkään vaikka halvalla saisi!



Mä oon ite katellu teutonian uusia vaunuja on tosi kivat, 78cm leveät, mutta siltin neitillä on niissä tilaa istua, nukkua ja kurkkia. Jalkatuki sekä selkänojat ovat erilliset ja erikseen säädettävissä, käännettävä työntöaisa niistä puuttuu, mutta kopan saa käänneetyä, mä ite henk.koht kyllä tykkään enemmän nähdä lapset kokoajan niin pysyy kärryillä mitä siellä kyydissä tapahtuu.

Kalliithan ne on n. 700e, mutta niissä tosin säilyy myyntiarvo paremmin kuin halpiksissa.

Jospa joku isovanhemmista haluaisi osallistua?!?!



Pikkusiskolle, mekin asumme kerrostalossa, mutta meillä ei ole mitään toivoa tuplavaunuilla päästä hissiin ei vierekkäin tai peräkkäinistuttavilla, loppuu tila kesken ihan kokonaan. Just ja just mahdutaan neidin matkarattailla kyytiin, tai siis rattaat ja neiti mahtuu, mutta mä ja mun maha ollaankin sitten se kysymysmerkki :) saa nähdä mikä aamu rouva saa pakata kamat kainaloon ja kävellä alas....



Oli isovanhemmista juttua jossain vaiheessa. Meillä elää vielä kaikki 4 isovanhempaa sekä 4 isoisovanhempaa, tosin heistä 3 mun puolelta ja 1 miehen puolelta ja mulla vielä 1 isoisoisoäitikin on vielä elossa.

Tosin hän on jo sokea, eikä näe meidän neitiä :(

Mutta eipä meillä isovanhemmat paljon osallistu lapsenlapsensa hoitoon, koska 3 neljästä on vielä työelämässä eikä sille eläkkeellä olevalle vois kuvitella ikinä vievänsä (viinaan sortuvaa tyyppiä)

Mutta muut 3 kyllä tapaavat neitiä viikoittain ja leikkivät hänen kanssaan. Yökylässä neiti on ollut kerran, eikä seuraavaa kertaa vielä näy... Ei ole ollut tarvetta, eikä ees halua.



Nukkumisesta: Meillä siirrettiin neiti omaan huoneeseensa muutama yö sitten ja on siitä asti nukkunut ihan lastensängyssä vaihtelevalla menestyksellä. Viime yö oli taas ihan hulinaa.



Oma napa: Sitä samaa kuin aamullakin. Kaveri potkii minkä ehtii aina silloin kun pitäisi mennä nukkumaan tai kun koitan levätä.

Viikon päästä neuvolaan!



Mutta hauskaa iltaa kaikille!



Niisku 22

Olen lukenut nyt erittäin nopeasti noita viimeisen viikon viestejä läpi. Pyydän jo etukäteen anteeksi, jos sekoilen puheissani ja nimimerkeissä.



SYNNYTYS. En löytänyt ainakaan mitään pidempää ketjua synnytyspeloista tai -tavoista. Voin kertoa kyllä oman kokemukseni. Ennen ensimmäistä raskautta olin ehdottoman varma, että haluan sektion. Pelkäsin ihan hillittömästi alatiesynnytystä, sen kipuja ja jotenkin sitä, ettei sitä pysty itse hallitsemaan. Kertaamatta enää mitä tuossa raskaudessa tapahtui, sanon vain sen verran, että siinä tapahtui sellaisia asioita, että synnytystapa muuttui täysin epäoleelliseksi. Tapahtumat olivat sellaisia, etten koskaan toivoisi kellekään samaa, mutta en myöskään halua mitätöidä muiden pelkoja tällä, kunhan vain kerron oman, ainutkertaisen kokemukseni.



Kävin kerran pelkopolikeskustelussa kätilön kanssa. Se oli erittäin hyvä keskustelu, sillä loppuraskaudesta aloin miettiä kovasti taas synnytystä. Synnytys käynnistyi vesien menolla. Siitä taisi menne noin 15 tuntia ennen kuin supistukset alkoivat. Supistusten voima ei ehtinyt ennen epiduraalia mitenkään pahaksi. Tuntia ennen epiduraalia ne tuntuivat kuin menkkakivuilta. Tunnin ajan sitten vähän voimakkaammilta, ja sitten sainkin epiduraalin, joka vei melkeinpä kaiken tunnon loppuajaksi. Muistankin siunailleeni kätilölle, että tämä oli maailman helpoin synnytys.



NYT sitten mietityttää, voiko toinen kerta olla niin helppo. Sen tiedän, että sektiota en edes harkitse omalle kohdalleni, jollei siihen ole jostain syystä pakko ryhtyä. Oma toipumiseni alatiesynnytyksestä oli helppoa ja nopeaa. MUTTA minulla sattui hyvä tuuri edes tuon asian suhteen. Muuten asiat menivät vaikeimman kautta.



Toivon hartaasti, että kanssasisarten pelkoihin tai kammoihin suhtaudutaan asiallisesti ja saatte tarvitessanne pelkosektion. Sitäkään en ihan käsitä, miksi sitä pitää " pihtailla" . Mutta nyt tarpeeksi vaahtoamista tästä aiheesta.



HANKINNAT JA SUKUPUOLI. Hankinnoista oli kai puhetta. Esikoisemme on poika. Mitään en ole vielä hankkinut etukäteen. Huomenna on rakenneultra, jossa yritämme selvittää sukupuolen, saa sitten nähdä, selviääkö se. Voi olla, ettei selviä tai sitten NKL:lla sattuu kätilö, joka ei suostu kertomaan sitä. Mitään tyttö- tai poikaoloa minulla ei ole. Eka raskaus oli niin erityislaatuinen, ettei siihen ehkä kannata verrata. Tosin alkuaikojen oireet ovat olleet samanlaisia siinä ja tässä raskaudessa.



SUPISTUKSET. En muista, kenellä oli jo supistellut ja kivuliaasti. Itselläni ekat supistukset alkoivat noin rv 15. Niitä kesti muutaman viikon. Loma alkoi vajaat kolme viikkoa sitten. Ehkä lepo, runsas veden juominen ja magnesium-tablettien syöminen ovat tehneet sen, että supistukset ovat vähentyneet kovasti. Saa nähdä, miten käy, kun aloitan työt taas maanantaina.



TYÖMOTIVAATIO. En edes uskalla ajatella maanantaita. Ainoa ajatus, jonka voimalla jaksaa loman loppumisen, on ehkä se, ettei töitä ole maksimissaan kuin noin 3 kk.



RINNAT JA YÖUNET. Näistä taisi olla puhetta. Olen ennestään korkeintaan A-kuppia. Nyt taidan lähestyä jo B:ä. Edellisessä raskaudessa eivät rinnat kasvaneet kuin korkeintaan kuin C:hen, mutta imetyksen loputtua palauduin normaalimittoihin tuossa suhteessa.



Jep, eiköhän tässä maratonviestissä ole tarpeeksi aluksi.



Uusia on tullut mukaan, tervetuloa minunkin puolestani palstailemaan. Muistaakseni Kirsikka sai lapsensa kohdalle diabetes-diagnoosin. Asiasta ei ole kokemusta, mutta haluan toivottaa kovasti tsemppiä! Jos olen oikein ymmärtänyt, niin alkujärkytyksen jälkeen asiaan alkaa vähitellen sopeutua.



Ai niin, tänään muuten on minulla puolenvälin krouvi eli tänään on rv 20+0. Masu on ottanut jonkin kasvupyrähdyksen. Painoa on tullut parissa viikossa varmasti pari kiloa lisää. Tulimme lomalta juuri kotiin. Odotan melkeinpä kauhulla huomisaamua, kun käyn pitkästä aikaa omalla kotivaa´alla. Iik!



Tulen kertomaan sitten huomenna ultrakuulumiset. Täytyy toivoa, että tällä kertaa rakenneultrassa kuulemme vain hyviä uutisia!



Oikein mukavaa jatkoa kaikille tähtösille!



Iituli rv 20+0