***ELOKUISTEN perjantai****
Kommentit (25)
Taas oltiin peräjälkeen asialla :)
Kesäkuun viimeistä viedään ja huomenna on jo heinäkuu. Uskoisin, että parin viikon kuluttua alkaa elokuisia tupata maailmaan Erian Taatelin seuraksi. Minä olen kyllä varautunut siihen, että elokuun lopussa täällä vielä kiikutaan ja pidetään pinoa muutaman muun kanssa pystyssä. Yliaikaiseksi tätä ei päästetä, sen lääkäri minulle lupasi.
LEM: Minäkin olen yrittänyt varautua niin, etteivät pikku-ukot pystyisi torbedoimaan kaikkea sillä aikaa kun hoidan vauvaa. Imetys kantoliinassa on tällä kertaa kova juttu.
Aurora: Käy ihmeessä pelkopolilla juttelemassa, jos vaikka saisit oloasi hieman helpotettua.
Miisku: Tervetuloa mukaan!
Babybel: Aikamoisen kokoiset pikkuiset siellä vatsanahkasi alla jylläävät, hienoa!
Pantoufle: Minulla on ollut kahdessa viimeisimmässä raskaudessa sama vaiva kuin sinulla, jalka tuppaa menemään alta. Minulle sanottiin vauvan painavan jotain hermoa, joka aiheuttaa kipuilua ja jalan pettämistä. Olehan varovainen varsinkin portaissa.
Lämmintä on luvattu koko loppuviikoksi. Minulla on selkä nyt niin jumissa jostain syystä, että ketutuksen aste on aika syvä. Täytyy koittaa käyttää tukivyötä...Tekisi mieli lähteä vauvanvaate ostoksille, mutta enpä taida...Pitäisi ottaa koko konkkaronkka mukaan, sillä mieshän ei ole kotosalla. Minä olisin halunnut ehtiä kutoa vauvalle jotain, mutta tällä menolla jää kyllä haaveeksi. Kumpikaan mummi ei ole innostunut kutomisesta, joten jostain olisi ollut mukava löytää joku kutomistaitoinen, innokas mummeli.
Jaaha sitten lähden aamiaisen laittoon. Pienin kiljuu jotain jalassa kiinni, huoh.
Opemamma ja vimpula rv 31+3
Opemamma, mitenkähän me onnistutaankaan aloittamaan pino lähes minuutilleen yhtä aikaa?:) Kääk, kello on jo vaikka mitä, nyt kipin kapin neuvolaan...
Täällä on jo toista kertaa hikka tänä aamuna ja koko vatsa pomppii omituisen tuntuisesti hikan tahdissa.
Pantoufle: No toivottavasti ei ole verenpaine kovasti koholla! Jos istuu odotushuoneessa tarpeeksi kauan niin pitäisi saada paras arvo...Mutta kyllähän se arvojen nousu kun kaikki tekee samalla tavalla kuin ennenkin tietty voi merkitä jotain. Hyvä, että tarkkaillaan!
Voi hitsi nyt mulla on vauvaa odottamassa kaksi kastepukua, kun anoppi lähetti miehen vanhan. Meillä on mun ja mun siskon valitsema lähes uusi kastepuku, jota käytti viimeksi siskontyttö eli siinä on tällä hetkellä tyttönauhat ja siinä miehen puvussa poikanauhat eli helppo päätös olisi tietenkin ottaa se käyttöön, jossa on oikeanväriset nauhat sitten. Siis laiskan ompelijan taktiikkaa...Ja omaa pukua voisi käyttää siis hyvin silläkin perusteella kun tyttö on ilmeisesti tulossa :) Miehen puolelta meidän vauva olisi siis ensimmäinen lapsenlapsi niin anoppi ja appiukko hösöttää aika paljon varmaan tämän pikkasen ympärillä sitten :(
Pia rv:lla 36
Elikkä niinkuin opemammakin sanoi niin varmaan tosiaan elokuisia alkaa tulemaan maailmaan viimeistään heinäkuun lopulla...
Toivottavasti meidän vauvat kuitenkin jaksavat odottaa ainakin siihen 37 viikkoon asti, että ne keuhkot ehtisivät hyvin kehittyä :)
Mutta ei kannata liikaa hoppuilla, koska tilastojen mukaan suurin osa vauvoista syntyy jopa lasketun ajan jälkeen!
Pia
Me lähdetään tänään Kuopioon viikonlopuksi joten tulin kaikille toivottelemaan hyvää heinäkuun alkua!!! Todellakin, kohta ne seuraavat elot syntyy, jännää jännää jännää.....
PIA: kastepuvusta, meillä on käytössä perinne puku, se on tehty siskolleni (eli on 30 vuotta vanha) ja sillä on kastettu monta lasta (myös minut). Se oli käytössä myös esikoisella ja on nyt siis tällä tulevallakin.. Ja mie ihan ite ostin siihen nauhat ja sitten kun oli kastettu ni otin ne talteen tytölle, voi sitten aikanaan käyttää omilla lapsillaan jos haluaa... Mutta siis miusta on ihanaa että käytetään perintöpukua, vaikka se ois öklön näköinen :)....
ja sitten syömään ja pakkaamaan ja ulkoilemaan ja ajelemaan ja ja ja....
:)
hanneli ja natikka
Äh, sokerit koholla!
En ole vähään aikaan ehtinyt pinoutua enkä valitettavasti lukemaankaan noita aikaisempia pinoja joten omaa napaa nyt...
Olin eilen neuvolassa (rv33) ja jäin ekaa kertaa tässä kolmannessa raskaudessa kiinni sokerista, yksi + oli. Painoakin oli tullut jonkun verran mutta veikkaisin että aika iso osa tuosta 2 viikon saldosta on turvotusta.
Lähettivät heti sokerirasitustestiin, sain ajan ensi keskiviikkona. Minua vähän jännittää kun paastoilusta mulle tulee huono olo, siis ei vaan vähän nälkä vaan ihan oikeesti kylmähiki-huono olo. Pääsen kyllä aloittamaan testin jo 7.15 eli toivon olevani puoliunessa vielä siinä vaiheessa eikä ois niin tärinä päällä ; )
Sain myös ruokavalio-ohjeet ja tiukan käskyn nlatädiltä että sokerit ja rasvaiset herkut veks. Eli jos tässä vaikka keventyisi loppua kohti...
Käski myös levätä mutta se on helpommin sanottu kuin tehty kahden lapsen kanssa. Mutta koitetaan!
Vauvan tarvikkeita en ole vielä laittanut yhtikäs mitään valmiiksi mutta eiköhän tässä ehdi vielä. Maanantaina alkaa kylppäriremontti ja pitäisi kestää vain 3 viikkoa jos ei kosteusvaurio-mörköjä ilmaannu projektia pitkittämään! Sitten onkin jo aika pakata synnytyskassi =)
Eipä täällä muuta. Mukavaa viikonloppua kaikille, nauttikaamme kesästä ja auringosta täysin vatsoin!!
t.tuuli72 + jumppatyttö rv33+2
en tiedä onko teillä muilla eloisilla ollut levottomia jalkoja mutta minä olen niistä kärsinyt iltaisin/öisin enkä aina ihan vähääkään. mies sanoi kokeilleensa vaivaan joskus villasukkia. päätin kokeilla ja toden totta, vaiva melkein hävisi kokonaan! eikä tullut mitenkään erityisen kuuma yöllä nukkuessa. olen nyt harrastanut tätä muutamana iltana ja yönä ja konsti on tepsinyt. tuntuu että unen laatu on parantunut mikä on aika ihana juttu tässä vaiheessa.
ehkä teistä jo kaikki tämän tiesikin ja mä olen mattimyöhäinen tässä villasukkailussa =)
t.tuuli
Huomenta vaan kaikille!
Kastemekoista: meillä on 36 v vanha kastemekko, joka on aikoinaan siskolleni ostettu, siinä on sitten kastettu myös miut, pikkuveli ynnä melkein kaikki serkut. Esikoinenkin kastettiin samaisessa mekossa. Nyt onkin sitten tylsä ongelma kun lapsia on kaksi ja mekkoja vaan yksi, toinen siis tullaan kastamaan ko perintömekossa mutta toiselle pitäisi jostain hankkia mekko. Pitäisi vaan löytää edes suunnilleen saman näköinen, hassua olisi kun toinen lapsi olisi kapeahkossa pitsikirjaillussa puuvillamekossa ja toisella pitsisatiini unelma päällä. Harmi kun miehen suvusta ei ole mitään perintömekkoa tarjolla niin sekin ongelma ratkeaisi.
Viikonloppu loma lähestyy. Mie saan ottaa koko viikonlopun levon kannalta, mies ja poika suuntaavat viikonlopuksi appivanhempien mökille. Mie en enää arvaa 4 tunnin automatkan päähän lähteä eli jään sitten kotosalle.
Eipä taas muista mitä kaikkea piti kommentoiman, eli lopettelen tähän.
Hyvää viikonloppua kaikille eloisille ja masukkaille!
Babybel ja muksut rv 34+1
hei vaan kaikille yhden - tai kahden! - kuukauden hiljaiselon jälkeen. Opiskelut on viimeinkin ohitse tältä erää, palailen niiden pariin ehkä helmikuun puolella, jos kaikki lähtee sujumaan suht koht hyvin pikkukakkosen ja esikoisen kanssa. Opiskelukiireet (=stressitekijä) ovat siis olleet syynä katoamiseeni. Mutta nyt on meidän perheellä kesä ja se tarkoittaa sitä, että äitikin joutaa taas istua tietsikalla surffailemassa.
UNETTOMUUS vaivaa täälläkin: heräilen ihan säännöllisesti klo 03 tai 04 paikkeilla ja valvon klo 06 asti, jolloin yleensä saan silmäni ummistettua uudelleen. Juuri sopivasti, että klo 8.00 voi esikoinen tulla herättämään äidin yöunilta. Noina valvottuina yön tunteina teen mitä ihmeellisimpiä juttuja; viime yönä katsoin Nemo -piirretyn ja kastelin takapihan kasvit, joskus silitän jne.
IHANIA UUTISIA: meille on ultran mukaan tulossa .... POIKA! Olin ultrassa rv 30 (osittain kohd. suulla olleen istukan ja epäillyn vähän lapsiveden tähden) ja samalla sain tietää vauvan sukupuolenkin. Mies ei halua tietää, joten nimistä ei enää keskustella eikä vauvanvaatteita ostella (muuta kuin salaa tietysti). No, nimiasia olikin suurinpiirtein järjestyksessä jo entuudestaan, joten eipä sekään haittaa. Niin ja se istukkakin on siirtynyt kohdunsuulta kohdun kasvaessa, ja lapsivettäkin oli tarpeeksi. Jälkimmäistä en itse kyllä edes murehtinut, vatsa kun omasta mielestäni oli ihan ok kokoinen. Mittasin sen tuossa ja 96,5cm tuli ympärysmitaksi.
Kävimme katsomassa sukulaisperheessä muutaman viikon ikäistä vauvaa ja meidän esikoinen loukkaantui sydänjuuriaan myöten (ikä 2,5v) kun hänen ei annettu pitää vauvaa sylissä. Minkäs minä sille saatoin, jos ei tuore äiti ollut innostunut ideasta. Yhdessähän sitä olisi voinut pidellä edes vähän, mutta... Meidän neiti totesi: HEITTÄÄ! PIISKAA! (meillä ei ole lasta piiskattu) eikä enää halunnut edes katsoa vauvan päälle, vaikka aluksi oli niin silitellyt ja ihaillut vauvaa. Kotona kyselin, että miksi sinä tahdoit heittää vauvan, niin neiti vastasi: hauskaa. En tiedä miten meillä tulee sujumaan uuden vauvan ja esikoisen yhteiselo. Toisaalta neiti on niin huolehtivainen, mutta... Onneksi meillä on mies aktiivisesti mukana perhe-elämän pyörittämisessä ja tytöllä on läheiset välit isäänsä. Ehkä se auttaa jonkin verran. Kertokaahan kokeneemmat, MITEN HELPOTTAA ESIKOISEN SOPEUTUMISTA UUDEN VAUVAN TULOON?
Onko muut uskaltautuneet järveen tai rannalle? Minä annoin helteelle periksi ja vedin bikinit ylleni ja menin rannalle. Oli kyllä hieman vähemmän hehkeä olo ja huomiota sain kyllä osakseni ihan tarpeettoman paljon. Se vähän lohdutti, että tämän mamman kurvit ja kummut on asiaan kuuluvia, siinä missä muutamien muiden rannalla olevien kurveista ei voinut sanoa samaa :) Ehkä se tästä...
Ehkä tässä on tarpeeksi turinaa, vaikka pitemmästikin olisi voinut kirjoittaa - on kuukauden patoutuma purkamatta!
Ai niin, se vielä, että mulla on tosi pahat suonikohjut nivusissa. Onko kellään mitään vinkkejä niiden helpottamiseksi? Jalkoja yritän pitää kohollani ja välttää selällä nukkumista (mikä ei muutenkaan tunnu hyvältä). Nämä kohjut on suorastaan järkyttävät - osasin kyllä odottaa niiden ilmaantumista, kun äidillänikin on samanlaiset. Sen vain sanon, että menen johonkin operaatioon, jos ne jäävät pysyvästi minua koristamaan. Se on taattu.
Tammikukka rv 31+3 (?)
Toinen äitiyslomapäivä menossa. Sain kuin sainkin saikkua lääkärikäynnillä " kokovartaloväsymykseen" eli kuusi päivää jäi töitä tekemättä! Mitään suonikohjuja, suppareita, selkä- ja liitokipuja, kohonneita verenpaineita tai sokeriarvoja minulla ei ole ollut nyt eikä aiemmissa raskauksissakaan. Näitä vaivoja kaipailin väsyneenä ja itkin lääkärillekin, mutta hän totesi, että ei raskaus ole sairaus ja kirjoitti siis tuon 6pv. Siis oma olo on mitä mainioin.
Matkustelusta. kun olossa ei ole vikaa niin lomaillaan. Suunniteltuun synnytyssairaalaan on matkaa 450kim, mutta minulle sairaalalla ei ole väliä (eiköhän homma hoidu OYSissakin). Ovatpahan isovanhemmat hoitamassa sisarruksia. Kotiin lomailemme itäsuomen kautta, mutta onhan niitä sairaaloita sielläkin KYS, EKKS. Ja mitä todennäköisimmin ehtisimme PHKSiinkin. Siis minulla ei ole supistuksia ja kun ne ovat alkaneet lapsi on syntynyt vuorokauden sisällä. Itse synnytykset ovat kyllä olleet nopeita, mutta siis ennakoitavissa. Ensimmäistä odotellessa neuvolassa aina kysyttiin supistuksista, mutta en osannut sanoa onko minulla niitä kun en tiennyt millaisia niiden pitäisi olla ;) joten jatkamme lomaa vielä hieman...
Huolena on PERÄTILA, jonka lääkäri totesi juuri ennen lähtöä. Hän sanoi että tarkastukseen pitäisi tulla 4-5 viikon päästä, mutta silloin viikkoja on jo 38-39 ja olen kuullut että tuolloin ei enää mitään ole tehtävissä, joten ajattelin mennä th:n arviointiin 36+4 (pitää keskeyttää lomailu ja kävästä kotona ;) Lääkäri sanoi, että voisin ihan hyvin synnyttä perätilan koska olen jo synnyttänyt kolme lasta ja olen " nopea" synnyttäjä!!! Minua tämä ei kiinnosta lainkaan. ONKO KELLÄÄN KOKEMUSTA " ONNISTUNEESTA" PERÄTILAN SYNNYTYKSESTÄ??? Olen kolme onnistunut synnyttämään muutamalla tikillä niin en haluaisi revetä totaalisesti eikä sektiokaan houkuta, mutta kyllä haluaisin tämän vauvelin syliini!
Siis omaa napaa ja omia huolia, mutta liippasi vissiin vähän keskusteluja. Nettipimennon jälkeen selailin vanhojakin sivuja, olin varma, että eloset olisivat jo poksahdelleet, mutta ei ole vielä visiin uusia tulokkaita kuulunut:)
Kretukka ja nekku 35+1
siis tämä on ensimmäinen kokemus perätilasta. Nekku on ja pysyy tyytyväisenä pepullaan...Sf mitta pomppsi noin kk sitten jyrkästi ja lääkäri sanoi että peratila selittää tätä silla lapsi on ylempänä vie enemmän tilaa. Muut ovat tajuneet kääntyä hyvissä ajoin " oikeinpäin" syntymään...
Kretu ja Nekku (meidän epätavallinen syntyjä)
Kastemekosta oli juttua...Meillä on ollut kaikilla lapsilla käytössä miehen suvun vanha kastemekko. Ikää mekolla alkaa olla sellaiset 70 vuotta piakkoin. Tunnearvo on siis suuri. Kaikki miehen puolen sukulaiset ovat mekkoa käyttäneet.
Jaaha sitten kutsutaan...Palaan...
Ja hps, olipas tullut monta viestiä ihan parin tunnin sisällä, hienoa! Käväisin neuvolassa ja eihän ne verenpaineet mihinkään olleet laskeneet, mutta eivät myöskään onneksi nousseet. Maanantaiaamuna taas uusi tsekkaus ja sit vielä lääkärikäynti torstaina. On kyllä tarkka tämä sijainen!
Mutta nyt lupasin itselleni viettää tänään enemmän aikaa esikoisen kanssa touhuten, joten pakko poistua koneelta. Kuulumisiin,
Pantoufle
ilma mitä ihanin... täytyy pian lähteä rannalle viettämään aikaa. lapset ovat niin iloisia kun tänä kesänä on päässyt paljon uimaan.
Miisku: tervetuloa mukaan minunkin puolesta.
Babybel: mukava kuulla että vauvat ovat kasvaneet hyvin. Jaksamista
sinulle loppuodotukseen...
Tammikukka: kyselit miten helpottaa esikoisen suhtautumista uuden
vauvan tuloon? Meillä on mennyt joka kerta tosi mukavasti kun uusi vauva on tuotu kotiin, kun isommat on otettu heti mukaan vauvanhoitoon omien halujensa mukaan. Se saattaa välillä olla aika rasittavaakin, mutta äidiltä pitkäpinnaisuutta...Meillä se on toiminut hyvin ja ollaan vältytty suuremmilta ongelmilta. Imetystilanteet on mennyt kivasti, kun on otettu satukirja ja isompi istunut vieressä ja luettu ja katseltu kirjaa.
Kretukka: onnistuneista perätilasynnytyksistä kyselit? Meillä kävi viime odotuksessa samalla tavalla kuin teillä... Meidän nelonen päätti loppumetreillä kääntyä perätilaan. kävin 35 viikolla yksityisellä painoarvio ultrassa ja lääkäri tuumasi että täällä kellitään perätilassa. Ensireaktioni oli että voi ei, en haluaisi sektiota. Lääkäri sitten totesi rauhallisesti että vauva kyllä tulee hyvin perätilassakin kun on jo neljäs synnytys eikä vauva olisi yli nelikiloinen. Kävin tyksissä viikolla 37 käännösyrityksessä, mutta vauva oli päätänyt istua loppuun asti, eikä juuri hievahtanutkaan. Sanoivat että vauvoilla on yleensä syynsä istuskella perätilassa. sovimme sitten viikolle 38+4 painoarvion samoin viikolle 39+4 jolloin olisi harkittu käynnistämistä( olisi kuulemma parempi,että lähtee itsekseen käyntiin). No meidän vauva onneksi päätti lähteä itsekseen tulemaan viikolla 39+1. Minulla tuli eka supistus klo 9 ja puoliltapäivin vauva syntyi parilla ponkaisulla. tämä on minun tarinani hyvin onnistuneesta perätilasynnytyksestä. tyksissä kyllä kyselivät monta kertaa omaa halukkuutani alatiesynnytykseen. Luotin itseeni ja lääkäreihin jotka vakuuttelivat että vauva kyllä mahtuu hyvin tulemaan. Ja synnytys meni sitten luomuna, sillä sairaalaan saapuessamme olin 9cm auki... tsemppiä sinulle mietteissäsi ja päätöksissäsi! Ja joskushan ne vauvelit kääntyvät vielä synnytyspöydälläkin.
Matkustelusta oli puhetta... me olemme vuokranneet mökin heinäkuun puolesta välistä viikoksi. sinne olisi takoitus päästä vielä. ajomatkaa on n. 350km. käväisemme sillä reissulla myös tykkimäessä.
kastemekoista: meillä on miehen suvun kastemekko, jossa on kastettu useita lapsia. se on 40v vanha kastemekko. Ennenkuin meidän esikoinen kastettiin siinä oli vallan siniset satiinit ja nauhat. anoppi oli ikionnellinen saadessaan vaihtaa siihen vaaleanpunaiset satiinit. Nyt on taas aika vaihtaa vaalensiniset satiinit(luultavasti).
Pinnasänky on myös 40v. vanha ja palvelee edelleen.
nyt tilaa muille...
aurinkoista perjantaita ja alkavaa heinäkuuta!
Myry ja masuasukas 33+5
Aurinkoiset terveiset itäsuomesta! Viikko on vierähtänyt siitä kun viimeeksi kirjoittelin. Juhannus oli ja meni, meillä oli yksi ystäväpariskunta torstaista sunnuntaihin ja toinen pe-su, eli säpinää riitti! Kaikki sujui hienosti, mutta kyllä oli sippi olo vielä alkuviikostakin.
NEUVOLAKUULUMISIA: tulin juuri neuvolasta ja PAINOA TULLUT 1.4 kg viikossa!!! Tosin jalat turvoksissa, mutta voiko herranjumala olla totta!!! Kaikenkaikkiaan tullut jo 15 kg. Mielestäni ei ole kertynyt muualle kuin vatsan seudulle, reisissä selluliittia enemmin kuin ennen. Noh, itsehän kiloni kannan ja niistä koitan joskus irtautua. Mahan ympärys kunnioitettavat 115 cm. Sf-mitta kuitenkin keskikäyrällä, paineet ok ja oma vointi vielä toistaiseksi hyvä. Lähtöpaino 68 kg ja pituus 168 cm.
KASTEPUKU: Olen tehnyt yläasteella käsityötunnilla kastemekon. Sen kanssa on vuodatettu niin paljon hikeä ja kyyneleitä että on paikkansa esikoisen kastepukuna ansainnut. Se on kaksi osainen, aluspuku ja liivimäinen päällyspuku. Nauhat ostaa sitten kun tietää vauvan merkin. (tyttö- vai poikamerkkinen)
TERVETULOA KAIKKI UUDET " mattimyöhäset" . Viime aikoina meitä on putkahdellut taustalta useampia!!! (niinkuin minä itsekin olen, kirjauduin vasta viikko pari sitten) Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee myös tässä!
CALMETTE rokotuksesta on ollut myös puhetta, minä aion ottaa sen vauvalle, ainakin näillä näkymin. Perusteena maantieteellinen sijainti ja se, että olen hoitoalalla.
Maanantaina on ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä!!! Sitä odotellessa ja viimeisiä kesälomapäiviä vietellessä poistun taustalle!!!
Vipukka 34+5
Onpas ollut tänään energinen päivä! Olen saanu leivottua jopa raparperipiirakan ja puuhailtua kaikkea muutakin pyykistä lähtien!
Näyttää muutkin kärsivän huonosta nukkumisesta! Itse nukun tosi huonosti aina siihen asti kun isäntä lähtee töihin ja sen jälkeen nukuttaisi todella rankasti. Onneks isommat lapset eivät heti juokse herättämään äiskää ylös vaan alkavat omatoimisesti leikkiä keskenään, kilttejä ovat, voi lepäillä rauhallisin mielin! Yöt menee todellakin pyöriskellessä, joka paikkaa särkee ja oikean asennon löytäminen on todella vaikeaa, tämän muistan myös aikaisemmista raskauksista! Ihana, kun on loma, ei todellakaan tarvitse ottaa paineita mistään! Itse aloitin äitiysloman viikko takaperin, sitä ennen olin sairaslomalla noin 6 viikkoa!
Itse olen uskaltautunut rannalle bikineissä ja huomannut kuinka kaikki tuijottaa! Toiset hyvinkin lempeästi! Kaipa se odottava äiti on jotenkin eräiden mielestä hellyttävän näköinen! Kuitenkin itse tunnen olevani lähinnä virtahepo uhkean rintavarustuksen kanssa ja valtavan mahani kera, joka vanhojen raskausarpien puolesta muistuttaa lähinnä seepran ahteria... Olen hoikka tosiaan normaalisti ja kuitenkin ryntäät on muhkeat ilman tätä raskauttakin, nyt on d-kupin rintsikat ja ties mitä sitten ku on imetyksen aika, hui sentään! Kyllä odottavalle äidille kuuluu kumpuja, mutta minun on ollut tällä kertaa ollut todella vaikea hyväksyä näitä muutoksia vartalossa, aikaisempien kohdalla ei näin ollut!
KASTEPUKU tulee isännän puolelta, se on ollut käytössä hänellä ja hänen veljillään! Ihan kiva saada tuollainen perintöpuku käyttöön, ei tarvitse sen hankintaa miettiä sitten, nauhat ja koristukset meinaan kuitenkin uusia, näyttävät jotenkin niin kärsineiltä kauniissa mekossa muuten!
Mutta nytten on taas juostava, pitää lähteä viemään isompaa poikaa korvalääkärille korvakontrolliin, toivottavasti ovat kunnossa ja saataisiin vihdoinkin toisestakin korvasta putki pois!!
Erittäin hyvää, aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! Pitää muistaa nauttia näistä viimeisistä viikoista erityisen paljon, kohta on pieni vaavi hoidettavana, ei malttaisi millään kestää siihen asti, mutta nyt pitää vaan kerätä voimia ja rentoutua!
Miisku 32+3 (vissiin...)
heti on pirteempi olo kun aurinko paistaa :)
KASTEMEKOSTA: meillä on suvussa kanssa kastemekko johon tulee kaikkien nimet jotka on kastettu siinä :),meiän tyttö taitaa olla ensimmäinen tyttö joten vaihettiin nauhat vaalpun.mut saas nähä kumpi tärpii on,ultrassa veikkaili tyttöä,mut en joteski tiiä..ei oo nykyään enään minkäänlaista tunnetta kumpi vois tulla. sama kuhan terve.
BIKINEISTÄ: mä en kyllä viitti ostaa biksui enään,ku omat on niin paikkaset että tavarat tursuu ulos jos ne laittasin :D,muuteski tota tuijotusta tulee menee sitten mihin vaan...:S joskus jopa aika ärsyttävää..
NUKKUMINEN: viime yö meni sillai et heräilin n.2h välein vessaan,en oo pitkään aikaan nukkunu oikeen kunnon makoisia unia,herään viimestään kun käännän kylkeä kun luut paukkuu ja häpyluuhun vihloo.
onkos muita supistellu paljon? mulla on tässä muutamanpäivän ollu kokopäivän kivuttomia supisteluja,ei kait se paha oo.. sekin on ärsyttävää..
noh,ei kait tässä muuta palaillaan ja aurinkoista päivää kaikille eloisille!:)
k.h.p ja tärppi 31+5
Täälläpäs on tosi vilkasta keskustelua :)
KASTEMEKOISTA:
Täytyypi harkita tosiaan perinnemekon pitämistä minäkin, koska tosiaan saattaisi olla sellainen isompi merkitys tällä asialla miehelle, jonka vanha puku kyseessä on. Nauhojahan tosiaan voi mennä vaikka Stokkalle hankkimaan uusia.
BIKINEISTÄ: Mulla on muutamat HM bikinit, joiden yläosa ei nyt kyllä mitenkään mahdu päälle. Mutta tiettyhän sitä voisi iskeä vaikka kireän urheilutopin jonka allekin voisi vielä vaikka tunkea urheiluliivit. Eihän se niin tarkkaa ole missä varustuksessa sitä jossain järvessä ui/kahlaa.
TUIJOTTAMISESTA: Mä olen myös huomannut, että ihmiset tuijottaa tosi paljon oli nyt sitten melkein missä vaan.
k.h.p: Toivottavasti supparit laantuu, mulla ainakin on taas vaihteeksi menneet kokonaan pois. On niistä ikävä kärsiä. Mieluummin saisi tulla sitten vasta kun synnytys todella käynnistyy/on lähellä...
Pia
Heti ekaks mukavaa kun sieltä taustalta on uskaltautunu esille uusia elokuisia! Meitä alkaa olla jo aikamoinen määrä. Kohta varmaan päästään lukemaan jo synnytystarinoita. Hurjaa miten nopsasti tää aika on menny! Alkaa olee jo ihan haikee olo, kun tietää tän olevan melkoisella varmuudella viimonen raskaus.
Meilläkin on käytössä miehen vanha kastepuku ja miun vanha pinnasänky. Hyvin on palvelleet. Ainut ongelma tulee sit, jos vauva on kovin iso kokonen. Kuopus ei ollu syntyessään kovin iso (3620g ja 53 cm), mut kasvo tosi vauhdilla ja ristiäisissä puku oli jo vähän pieni. Ristiäisistä tulikin mieleen, että joko ootte nimiä miettineet tai kenties jo päättäneet?? Meillä lähinnä mie aina välillä miehelle heittelen ehotuksia ja se vaan hymähtelee tai nauraa niille! Eli meillä ei oo mitään valmiita nimiä, mut onneks ollaan sulassa sovussa saatu aiemminkin niistä päätettyä.
Tosi moni valittelee nukkumisvaikeuksia. Meillä on juhannuksen jälkeen nukuttu 12 tunnin unia! Lapsetkaan ei oo aiemmin paljon yli 10 tuntia nukkunu, mut nyt nekii vetelee kellon ympäri unta. Ihan kun oltais kaikki tajuttu, et nyt on syytä nauttia pitkistä yhtenäisistä yöunista kun siihen on vielä mahollisuus!
Tuulin kylppäriremppa toi elävästi mieleen esikoisen odotuksen. Meilläkin tehtiin silloin kylppäriremppaa ja valmistuminen meni aika hilkulle. Synnytys alko niin, että miulta lorahti aamulla vähän lapsivettä. Siinä vaiheessa oli jo rv41+5. Meillä oli vielä yks kaapin ovi liikkeestä hakematta ja miun ehotuksesta lähettiin sitä hakemaan. Siellä kaupan kassalla tuli ekat supistukset! Mut ovi kerettiin asentaa paikoilleen ennen sairaalaan lähtöä!
Nauttikaa auringonpaisteesta ja masujen keräämistä katseista!
Hipsuhiiri ja Pipana 34+5
Voitteko uskoa, että olen kukkunut hereillä jo kolme tuntia... Mies valitti yön aikana moneen otteeseen, että minä tuhisen tai kääntyili itse niin, etten saanut neljän jälkeen enää unen päästä kiinni. Ja mitäs mulla tuli siinä vaiheessa mieleen - no tietenkin kodinhoitohuoneen sekaiset liinakaapit, siivouskaappi, lääkekaappi, pyykkivuori ja muut hyllyt!:) Eli huhkittu on koko aamu ja taas sain neljä muovipussillista tavaraa roskikseen heitettäväksi. Tätä sen pesänrakennusvietti teettää...
Tunnin päästä olisi sitten neuvolan kontrollikäynti toissapäiväisen kohonneen verenpaineen takia. Saapa nähdä mikä siellä on tilanne, mutta itse epäilen kyllä vahvasti raskausmyrkytyksen mahdollisuutta. Kai se on kuitenkin hyvä tarkistaa.
Nyt äkkiä vielä aamulehden pariin, palailen vielä myöhemmin.
Pantoufle 35+4