Ekakertalaiselle vauvan nukuttamisapua :(

Meillä molemmat lapset ovat nukkuneet alusta saakka omassa sängyssään, esikoinen jopa nukkui omassa huoneessaa alusta saakka (pehmeän kurkunpään takia hengitys narisi, ei saatu nukuttua, oli vielä pullovauva, joten piti kuitenkin nousta pulloa lämmittämään).



Kuopusta imetin, mutta en halunnut opettaa viereen. Nousin imettämään sohvalle ja imetin istualtaan. Vauva nukkui unipussissa, en vaihtanut vaippaa ellei ollut kakkaa, joten, kun vauva nukahti tissille, nostin hänet pussissaan omaan sänkyynsä (en siis ottanut vauvaa pussista missään vaiheessa). Pimeässä asunnossa kuljettiin, ei mitään ylimääräisiä "virikkeitä", evästä naamaan ja takas nukkumaan.

Joskus otin vauvan sänkyyn imemään, ja useinmiten kävi niin että nukuttiin siinä sitten molemmat :)

Tästä oli paljon apua :) Sukulaiset ovat moittineet että "vauvan paikka on vieressä" kun olen puhunut niiden kanssa tästä "suunnitelmasta". On kuulemma helpompi öisin imettää jne kun lapsi nukkuu vieressä. Mutta minähän siinä kärsin jos lapsen omaan sänkyyn nukutan ;)

Tämä on mielipidekysymys, joten ei ole sen huonompi / parempi äiti riippuen missä vauva nukkuu. Itse olen myös levoton nukkuja, joten en halunnut ottaa vauvaa nukkumaan viereeni ettei mitään vaan kävisi. Vauva nukkui laitoksella vauvasängyssä ja sen jälkeen kotona siirtyi pinnasänkyyn nukkumaan. Pinnasänkyyn olin laittanut äitiyspakkauksen ja sellaisen verhojutun sitä pehmentämään. Toki vauvan voi laittaa pelkkään pinnasänkyynkin tai pelkkään laatikkoon patjalle, mut mun mielestä ne laatikkoon suunnitellut verhot oli niin hienoja, että hankin sellaisen :)



Tuosta imettämisestä sen verran, että ihan alkuun imetin maaten ja vauva siinä vieressä imi ja sit nostiin röyhtäytyksen jälkeen sänkyynsä nukkumaan. Kertaakaan en nukahtanut imetyksen aikana, sillä meidän ukko nopea imijä. Myöhemmin imetin istualtaan sängyssä ja sit omaan sänkyynsä. Nykyään ukko 10kk nukkuu jo omassa huoneessaan ja käyn siellä 1-2 kertaa yössä imettämässä tai mies juottaa pullosta istuen vierassängyllä, joka vielä vauvan huoneessa. Tälla lailla mennyt siis meillä ja ihan hyvin toiminut.



Mielestäni parempia vinkkejä oon saanut ikäisiltäni tutuilta / nettipalstoilta kun sukulaisilta, sillä joskus jutut vanhankansan juttuja. Esim. äitini vieläkin sitä mieltä, että minun tulisi joka yö nousta joka kerta hoitamaan vauvaa sillä olen äiti enkä isä...



Sit kun oma pienokaisesi syntyy, niin tee just niinkun susta parhaalta tuntuu. Jotkut imettää aina vaan maaten, jotkut istuen jne. Koliikkivauvat useimmiten päätyy joka tapauksessa äitinsä kainaloon nukkumaan, että kaikilla olis rauhallisempi yö. Itekin oon päättänyt, että jos jossain vaiheessa menee mahdottomaks nukkuminen, niin voin ottaa lapsen viereen nukkumaan. Tutuilla paljon näitä ns. perhepetejä ja toimii joillain tosi hyvin ja yöt menee tosi hyvin. Alkoholi ja lääkkeet ja muistaakseni tupakointi oli ainoot esteet perhepedille, joten sitäkään ei kannata täysin tyrmätä jos sit itelle sopiikin.



Onnellista odotusta!

T: syyskuisen äiti

Ehdottomasti kannattaa opettaa vauva nukkumaan alusta asti pinnasängyssä.

Itse sain esikoiseni reilu vuosi sitten ja meillä nukutaan edelleen perhepedissä. Olin ennen vauvan syntymää jyrkästi sitä mieltä, että minähän en lapseni kanssa samassa sängyssä nuku, koska ajatus siitä päälle kierähtämisestä/tukehtumisesta tai muusta vahingosta oli ihan karmaiseva, vaikken mikään kovin levoton nukkuja olekaan, kuten ei miehenikään. Sain myös omalta äidiltäni ukaaseja, ettei kannata totuttaa vieressä nukkumiseen.

Hankittiin siis pinnasänky ja kuten toinenkin kirjoittaja täällä, sinne aluksi se äitiyspakkauksen laatikko kauniisti verhoiltuna (normikokoiseen pinnasänkyyn vastasyntynyt tuntuu hukkuvan). Ajatus oli, että ainoastaan syöttöjen ajaksi nostan viereen sänkyyn. No, kuinkas kävikään... Vaikka tyttö on ollut ihan suht hyvä nukkuja alusta asti, pari kolmekin imetyskertaa yössä vetää äidin aika piippuun.

Niinpä väsyneenä usein nukahdin imetyksen jälkeen (jopa ennen vauvaa) ja lopulta meni niin, etten enää nostanutkaan tyttöä omaan sänkyynsä.



Kun vauva oli 8 kk, olin turhautunut ja sain jotenkin ihmeen kaupalla hänet nukahtamaan omaan sänkyyn itsekseen syötön jälkeen. Elämä tuntui auvoiselta, ei tarvinnut kuin vasta aamuyöllä ottaa viereenkään. Mutta sitä kesti vain pari kuukautta, muuton yhteydessä pakka meni taas sekaisin ja nyt ollaan siinä pisteessä, että neiti nukahtaa vaan mun tai isänsä viereen meidän sänkyyn, omassa sängyssä tulee heti huuto vaikka olis kuinka väsynyt. Toki on aivan ihanaa se läheisyys, yölläkin pieni käsi saattaa ottaa omastani kiinni ja ennen nukahtamista hän aina ottaa kaulasta kiinni. Ja onhan se kiva aamulla ensimmäiseksi nähdä ne pienet kasvot. Meillä myös nukutaan jo yöt ihan läpeensä (jopa 11 h putkeen), eli en voi kauheasti valittaa. Tuntuu vaan rankalta alkaa totuttaa lasta omaan sänkyyn tässä vaiheessa, kun on jo näinkin vanha. Pakkohan se on jossain vaiheesssa kuitenkin tehdä.



Helppoahan se on itselle kun imettää ja vauva nukkuu vieressä, mukavuudenhalustahan tää pääasiassa johtuu. Mutta meillä kun on imetys loppunut jo pari kuukautta sitten, niin ei ole enää tätäkään syytä pitää lasta samassa sängyssä.





Kannattaa ottaa rennosti tän asian kanssa, mutta kuitenkin olla päättäväinen, muuten se helposti lipsuu tähän mitä meillä nyt on. Toki paljon riippuu myös itse vauvasta, millainen nukkuja hänestä tulee. Olen kuullut tapauksista, jotka eivät edes halunneet nukkua kenenkään vieressä missään vaiheessa.



Onnea odotukseen!





t. Vimpula ja Iiris

Meillä laitettiin myös sairaalasta tultuamme tyttö pinnasänkyyn nukkumaan. Ensimmäisen kuukauden aikana tyttö nukkui yleensä pinnasängyssä,mutta välillä myös välissämme. Parin kuukauden ikäisestä olen nukuttanut vain pinnasänkyyn ja pitänyt alusta asti samaa rytmiä vauvalla ja tyttö nukahtaa joka ilta kello 20-21 välillä. Vauvana syötin tytön niin että illalla kääriin huopaan tytön ja yöllä herättiin syömään niin en ottanut huovasta ollenkaan tyttöä pois. Nostin vain sängystä ja pullo suuhun(on pullo ruoalla ollut alusta asti tietyistä syistä). Yleensä tyttö nukahti heti syötyään ja sitten varovasti nostin päätä vähä ylemmäs ja röyhtäytin. Välttelin myös turhia valojen laittamista(oli vain himmeä yövalo,en jutellut yöllä vaikka tyttö olisi halunnut ja muutenkin yritin pitää rauhallisen ja "uneliaan" tunnelman öisin ettei mitään piristävää.Sitten vain nyytti sänkyyn ja yö jatkui nukkumalla. parin kuukauden ikäisestä on tasainen rytmi jatkunut ja iltoisin kun väsähtää niin laitan sänkyyn,maitopullo suuhun ja uniriepu posken viereen ja pullon jälkeen haluaa tutin. Hyvin tyytyväisenä nukkuu öisin. Ei vieressä nukuttaminen ole pakollista, vaan jokaisen vanhemman oma valinta.

Mummolassa ollaan välillä yötä ja siellä tyttö nukkuu vieressäni. Tämäkään ei ole ongelma,vaan kun kotiin tullaan niin ihan kiltisti nukkuu taas omassa sängyssä :)

Me nukutettiin tyttö alusta alkaen omaan sänkyyn. Tai ihan aluksi äitiyspakkauksen laatikkoon, joka oli pinnasängyssä, ja jossa sitten nukkui olkkarissa myös päiväunia. Sänky oli meidän sängyn vieressä. Aika pian kyllä siirrettiin tyttö omaan huoneeseen, koska en saanut nukutuksi pikkusen nukkuessa tosi levottomasti. Varattiin vaan tytön huoneeseen mukava tuoli, jossa voin yöllä tarvittaessa syöttää.