Liian aikainen unikoulu?
Yritin löytää jotain helpotusta yöitkuihin ja omaan epätietoisuuden tunteeseen ja luin Tracy Hoggin kirjan Opi kuuntelemaan vauvaasi. Tämän unikoulu ideaa lähdin toteuttamaan Hoggin EASY-ohjelman rinnalla. Mistään en vain arvannut, että vauvani voisi olla ihan liian nuori tähän, ikää oli silloin n. puolitoista kuukautta.
Nyt ikää kuukauden verran enemmän ja nukkumaan ei päästä ollenkaan ilman hirveää huutamista. Alkoi kolkutella jo itselläkin, että nyt ollaan varmaan menty perse edellä puuhun ja tultu pää edellä alas tämän homman kanssa. Lueskelin lisää ja nyt olen varma, että tietämättömyydelläni olen pilannut pikku enkelini.
Koetan rauhoitella sylissä ja saada nukahtamaan, mutta ei siitä tahdo tulla mitään. Monesti havahtuu siihen, kun lasken omaan sänkyyn ja huuto alkaa taas täydellä volyymilla. Omassa sängyssä on nukkunut alusta asti, joskus harvoin on saanut nukkua äidin rinnalla, eikä nyt enää oikein osaa nukkua vieressä.
Mitä ihmettä teen pikkuiseni kanssa? Miten saisin nukkumaan menemisestä vähän mieluisamman tapahtuman, onko mitään neuvoa? Olen aika hukassa ja suruissani.
Kommentit (5)
se englannin kielinen versio tuosta kirjasta taitaa olla paljon parempi. se on kattavampi. siinä sanotaan, että se unikoulu tehoaa yli 3-4kk ikäisille. nuoremmat ei oikein opi. mut en usko et olet pilannut vauvaasi! hän ehkä hieman jo tajusi, et voi itsekin koittaa nukahtaa eikä oikein itsekään tiedä mitä haluaa. nukahtaako itse vai pitäisikö nukahtaa esim syliin ym. sen unikoulunhan voi aloittaa sit taas uudestaan myöhemmin. itse tein sen 5,5kk iässä ja onnistui loistavasti. se kappale "pick up, put down" oli ihan loistava. sillä me onnistuttiin. unipussi on meilläkin muuten ehdoton. nukahtaako vauvasi tissille? silleen meillä mentiin pitkään.. ja sylissä hyssytelitiin uneen (aika raskasta). 4kk kohdalla olisi kyllä voinut aloittaa jo tuon unikoulun.. jos koitat tankata vauvaasi vain läheisyyttä, niin pieni vauva pötkii sillä jo aika pitkälle. =) varmasti on välillä tosi raskasta ja hermoja raastava, mutta kun unikoulun saa toimimaan sitten vanhemmalle vauvalle, niin elämä muuttuu! :D oon muuten huomannu, et mahan päälle nukuttaminen on aika hyvä, jos ei mikään muu passaa. mut silleen ei tietty kovin monta yötä jaksais nukkua...
tsemppiä kovasti sinne! toivottavasti se elämä taas helpottuu siitä! =)
On varmaan vähän jo päässeet luetut opit unohtumaan. Jäänyt tuo väsymyksen merkkien tarkkailu vähän huonolle ja päästin lapsen väsymään niin että missään ei ollut enää hyvä. Muutaman kerran jo päästy vähän helpommalla nukkumaan, kunhan äiti vain on tarkkaavainen! Niin pienestä se on kiinni...
Nyt kuitenkin tahtoo olla niin, ettei varmaan vaan tiedä minne haluaisi nukahtaa. Joskus rauhoittuu paremmin syliin, joskus taas kun laittaa heti sänkyyn ja silittelee vähäsen. Aina ei kuitenkaan osaa veikata kumpaa pitäisi tehdä ja sitten itketään. Uniriepu on nyt sängyssä ja siitä tuntuu olevan vähän lohtua. Täytynee kokeilla tuota unipussia. Joku aika sitten ihmettelin kaupungilla mikä ihmeen unipussi?... :)
Neiti ei enää nukahda rinnalle, päivällä syödään heti kun on herätty. Yöllä herää syömään, mutta lopettaa kun vatsa on täynnä, nostaa päänsä mun rinnan päälle ja nukahtaa taas. On niiiiin ihana
Eli siis aika kivasti meille muuten menee, nukkumaan meneminen on vain toodella sydäntä raastavaa. Mutta taitaa olla oma vika.
Rutiineja meilläkin tankataan ja nimenomaan yön ja päivän erottaminen toisistaan on alkanut onnata rutiinien avulla. Iltakylvyn jälkeen pääsee vain syömään ja sitten heti takaisin nukkumaan. Ja niin kuin ylempänä totesin, tietää jo itsekin nukahtaa uudestaan. Enää ei seurustella pitkin öitä.
Lueskelin tuosta unikoulusta enemmän pari päivää sitten ja monella oli mielipiteenä (jollain jopa ihan oikea tutkimutulos takanaan), että liian aikainen aloitus sotkee jollain tapaa vauvan itsetuntoa ja on haitallista pienen psyykelle. Eli pelästytin itseni ihan puolikuoliaaksi. Mutta tuntuu, että tätä tämä nyt on, ainakin tämän esikoisen kanssa....
niin se varmaan on, et liian aikainen lapsen koulutus voi olla huono juttu, mut sinä kyl fiksuna ihmisenä hoksasit tuon jutun niin aikasin, et uskaltaisin vannoa, ettei teidän mussukalle mitään traumoja jää. =) vauvahan ei parissa viikossa pilalle mene, vaikka mitä traumoja saisi. lapsella on uskomaton kyky unohtaa kaikki ikävät asiat ja muistaa vain ne hyvät (alle 2v elämästä nyt ei tietty tarkkaan muista yhtään mitään, mut alitajuntaisesti). jos lapsen perusturva on perheessä kohdallaan, niin ei voi huonosti mennä. =) sitä kyllä tulee varmaan mokailtua vielä vaikka mitä (meilläkin esikoinen). mut jos koittaa parhaansa tehdä ja lapsen parasta ajattelee, niin sehän riittää.
ihana, et teillä menee noinkin hyvin nuo yöt. se nukkumaanmeno tuntuu vähän kaikilla vauvoilla olevan jossain vaiheessa yhtä huutokonserttia vaikka vanhemmat olisivat tehneet mitä. meillä se 4-5kk ikä oli tosi haastava ja illat oli yhtä showta. yöllä sai herätä 2h välein. mut tuo unikoulu onneksi ratkaisi sen. se englanninkielinen kirja on muuten sitten tosiaan paljon parempi. monet äidit ovat sanoneet samaa. =)
tsemppiä ja voimia kovasti sinne Tonttu! =)
Hei!
Meillä on reilun kolmen kuukauden ikäinen vauva. Hänellä oli iltaunille mentäessä tapana huutaa suoraa huutoa. Noin kuukauden iästä kahden kuukauden ikäiseksi unille yöunille meno oli aika painajaista. No, nykyään tyttö vain laitetaan sänkyyn ja hän jää sinne ja nukahtaa itse hetken kuluttua ilman mitään huutoa. Luin samaa kirjaa kuin sinäkin. Se on oikeasti hyvä kirja. Erityisesti kohta, jossa kerrotaan väsymyksen merkkien tunnistamisesta. Olimme laittaneet vauvan aivan liian väsyneenä nukkumaan. Siis ihan yliväsyneenä. Nykyään vauva lähtee nukkumaan jo heti muutaman haukotuksen jälkeen. On suuri virhe odotella, että alkaa suunnilleen nukkua ennen kuin viedään sänkyyn. Näin ainakin meillä. Mitä siis me tehdään illalla: Vauva tankkailee siinä klo 18-21 välillä yleensä kolme kertaa tissimaitoa. Iltapesut, lötköttelyä "leikkimatolla", sylittelyä, yövaatteet, viimeinen tissittely, UNIPUSSIIN, ja rauhallisesti kantaen viedään omaan sänkyyn. Yleensä haluaa siinä tutin. Unipussia suosittelen todella. Tilasin netistä. Nukkumaan yleensä 20.30 noin suunnilleen. Mitään huutoja ei ole enää ollut kuukauteen. Yöllä syö kerran. Unet jatkuu samantien, kun laitan takaisin sänkyyn. Siis, voisiko vauvasi olla yliväsynyt, kun viet nukkumaan? Noin 1kk-2kk nukutimme vauvaa kapalossa. Käsien jatkuva viuhtominen selvästi otti pannuun. Kapalo rauhoitti illat. Unipussi on ollut käytössä nyt kuukauden. Varsinaista unikoulua ei oikein näin pienten kanssa voi harrastaa. Kaikki aina jankkaa niistä rutiineista, mutta meillä ne on ainakin tosi tärkeitä. Vauva selvästi ymmärtää, kun alan puhumaan yöunille menemisestä. Viimeistään, kun sujautan hänet unipussiin, hän oikein tyytyväisenä haukottelee ja odottaa jo sänkyynsä pääsyä. Teemme kaiken joka ilta ihan samalla tylsällä kaavalla. Tämä on meillä toiminut.
Etkä ole mitään pilannut. Et todella!