Vaatteiden nimikointiasiaa - kauhea urakka!!!

Täältä voi tilata.

http://www.euroteam.fi/



Nimikirjaimet tai pelkkä sukunimi ei riitä. Myös pienessä päiväkodissa on sijaisia ja harjoittelijoita, jotka eivät todellakaan voi tietää kaikkien lapsien sukunimiä tai nimi kirjaimia.



Tilaa jonkin lapsen nimellä noita silitettäviä. Myöhemmin vedät kynällä yli etunimet ja laitat viereen toisen laspen etunimen.

tekstiilitussilla, joka kestää vesipesun, kirjoitetaan niskalappuun lapsen nimi. Helppoa, vaivatonta, edullista. Eikä tule äidille stressiä;-)

Tosin esim. hm: vaatteissa taitaa olla ihan se nimi-lappu siellä kyljessä pesulappujen vieressä.



Ja näihin lappuihin voi ainakin kirjoittaa nimen niin pienellä että mahtuu muutaman muunkin käyttäjän nimet jos on tarvis.

jos tosiaan tietää ettei ryhmässä muita samannimisiä ole. Etunimi harvemmin on niin " ainutlaatuinen" mutta riippuu toki lapsen nimestä. Esim. siskon pojalla on sellainen nimi, että taitaa olla vain yksi toinen Suomessa ja sekin erikseen kirjoitettuna (siskonpojalla väliviivalla), joten hänellä kyllä riitti ihan etunimikin ;-)



Meillä oli hyvä siinäsuhteessa, että kaikilla 3 lapsellamme alkaa etunimi samalla kirjaimella. Niinpä tilasin aikanaan tuolta Euroteamiltakin nimilaput X.XXXXXX muodossa... Kelpasi sitten " kierrätykseen" samalla nimellä.



Euroteamin lappuja olen myös käyttänyt siten, että olen leikannut poikki sukunimen ja etunimen välistä ja sitten esim. hanskoihin etunimi toiseen hanskaan ja sukunimi toiseen. Tosin anoppi hanskoja neuloessaan jo yhdessä vaiheessa nimikoi lapaset etukirjaimilla ja sekin riitti päiväkodille ihan hyvin.



Yleisesti ottaen kirjoitan spriiliukoisella tussilla nimen pesumerkintälappuun, se on kaikkein nopein ja kätevin kikka.

Mutta koska meiltä lähtee valtaosa vaatteista vielä eteenpäin, olen nähnyt siisteimpänä tapana käyttää silitettäviä nimikointinauhoja (meillä on nauhaa ihan blancona, johon itse tekstiilitussilla olen nimen kirjoittanut). Kun vaate lähtee eteenpäin toiselle käyttäjälle, olen nauhan saannut irti repäisemällä.

Itse olen suosinut tuota Leukoplastia (sellainen ruskea laastarin värinen) ja se on pysynyt tosi hyvin pesusta toiseen. Kuulakärkikynällä tai tekstiilitussilla voi siihen kirjoittaa. Ei jää mitään liimajälkeä.



Tekstiilitussilla on varmaan tosiaan helpompaa, mutta itseäni ottaa päähän ostaa vaatteita, joissa on nimilapussa jonkun toisen lapsen nimi ja sitten sutata yli. Mieluiten ostan vaatteita, joissa ei ole nimeä.



Olen aiemmin ostanut Euroteamilta noita silitettäviä lappuja ja urakoin niitä nyt pojan vaatteisiin. Eivät vaan näytä kovin hyvin pysyvän, pitänee kuitenkin ottaa neula ja lanka esille. Niistä nauhoista tuli todella pitkiä (etunimessä 6 kirjainta ja sukunimessä 8), joten pätkäisin keskeltä poikki. Sekä etunimi että sukunimi ovat sellaisia, ettei päiväkodissa ole muita.



Huomasin britti eBayssä, että siellä myydään nimikointinauhoja ja tulivat postikuluineen maksamaan noin £3,50 eli reilu 5 euroa ja taidan tilata sieltä seuraavat. Eivät ole silitettäviä, mutta jos nuo Euroteamin nauhat joutuu joka tapauksessa laittamaan kiinni parilla pistolla, niin samapa tuo.

kaksi päiväkoti-ikäistä poikaa, joiden etunimet alkavat samalla kirjaimella, ja mietinkin, että tilaisin x.xxxxx tyyliin, mutta mietin, jos päiväkodissa tuuraajia, eivät varmaan voi muistaa lasten sukunimiä.

Ja toisekseen, kun sukunimenä varsin yleinen suomalaisnimi, niin ei liene harvinaista, että päiväkodissa olisi joku muukin saman sukunimen omaava ;)



Meidän sukunimessä 11 kirjainta, + molempien poikien nimissä 5 kirjainta, mutta ei mielestäni liian pitkiä nuo nauhat.

Tilasin niitä liimattomia, eli olen ihan harsimalla harsinut niitä, muutamat per ilta vauhdilla, ja pian ne saa kaikki harsituksi, tv:tä töllötellessä on kätevä harsia ;)

Nuo on helppo harsia irti, ja siirtää toiseen vaatteeseen, kun vaate jää pieneksi.

Onhan siinä hommaa! =)



Meillä on niitä nimikointilappuja, mutta käytännössä yleensä kuitenkin kirjoitan koko/pesulappuun jos on mahdollista. En jaksa kaikkiin alkaa niitä lappuja ommella. Sukkia en ole koskaan nimikoinut enkä nimikoi.



Itse tilasin niitä nimilappuja Euroteamista niin että laitoin " Maija & Matti" . Näin saan yhdestä lapusta molemmille lapsille. Siinä on siis pari välilyöntiä &-merkin molemmin puolin vielä. Meillä ei toistaiseksi ainakaan ole saman nimisiä lapsia ollut päiväkodissa. Jos tulee, niin tuohon mahtuu laittamaan vielä sukunimen alkukirjaimen.



Kengät ja jotain villasukkia yms. olen nimikoinut sillä " laastariteipillä" . Jotain sellaistakin mitä on pesty paljon, ja hyvin on kestänyt. Välillä on täytynyt uusia, kun kyllä se teippikin pesussa kuluu, vaikka kestääkin monta pesua.

liimattomia nimilappuja ja kaikki olen aina koneella ommellut kiinni yläreunastaan. Kun vaate jää pieneksi, se on nopea vetäistä pois. Sukkiin, käsineisiin ja kenkiin olen taittanut nimilapun kaksinkerroin ja ommellut muutamalla pistolla kiinni toisesta reunasta. Silloinkin lapusta voi lukea koko nimen, kun taitereuna jää irralleen.



Olen tilannut nimilaput jo 4,5 vuotta sitten ja yhä on käytössä ne samat. Kestävät siis hyvin käytössä ja pesuissa.

ja sukat yms. merkkaan silitettävillä nimikointilapuilla. Meillä vaatteet siirtyy suoraan esikoiselta kuopukselle, joten sukunimi on yksinkertaisin tapa nimikoida. Ja samannimisiä on vain meidän perheen jäsenet koko Suomessa, joten sukunimikin jää helposti mieleen. Suurimmassa osassa vaatteista on se nimilappu siellä pesulapun vieressä tai nimelle tilaa niskalapun takana, joten nimikointi on tehty helpoksi. Tosin vaatteita on aina ihan liian paljon eli tekemistä riittää nimikoinnissa...

Olen silittänyt niitä paitojen niskaan sisäpuolelle ja housujen vyötärön sisäpuolelle. Nimilapuissa on vaan pojan etunimi, samannimisiä kun tuskin ihan heti tulee näillä kulmilla vastaan. Hatut ja hanskat olen nimikoinut tussilla pesulappuihin tai neulottuihin versioihin olen silittänyt ja ommellut reunoistaan kiinni nimilapun. Iso hommahan tuo on mutta toivotaan että näin pysyy tavarat tallessa :)

Onkohan niitä sittenkin usemapaa eri laatua myynnissä samalla nimellä?



Euroteamin painettuja silitettäviä nauhoja on hankittu, mutten ole jaksanut vielä niitä silillää yhteenkään vaatteeseen. Onko kukaan silittänyt niitä menestyksekkäästi sukkiin? Entä saako nuo laput irrotettua, jos myöhemmin haluaa laittaa vaatteet kiertoon ilman nimiä?

Lapsia on todella paljon, joten muutaman päivän sijaiset ei ehdi sukunimiä opella kun on tärkeäpääkin muistettavaa. Sitten on ihan turha valittaa jos ne jotkut rakkaat vaatteet onkin jonkin muun kuin oman lapsen päällä.



Teetä ennemmin niitä eurotiimiin lappuja etunimi +sukunimi taita kahtia ja ompele vain toisesta päästä kiinni. Kun vaate siirtyy seuraavalle käyttäjälle, leikkaa etunimi pois ja kirjoita uusi etunimi siihen sukunimi osan toiselle puolelle. Näin on molemmilla käyttäjillä asialliset nimilaput.

Olen sitä käyttänyt villasukkiin ja lapasiin, takkiin. ym mitä ei pestä usein tai koneessa.



Mä kirjoitan usein kuulakärkikynällä pesulappuun ja tarvittaessa jossain vaiheessa uudelleen. Pesujen myötä se teksti haalistuu niin, että seuraavan käyttäjän nimen voi kirjoittaa siihen päälle, ei tarvitse sutata. Tai teksti ei niin haittaa, jos vaate menee kiertoon. On mulla myös tekstiilitussi, sillä nimikoin myös, etenkin H&M:n, joissa on erillinen lappu nimeä varten. Sen voi leikata pois, jos vaate lähtee eteenpäin.



Olen esikoiselle teettänyt niitä silitettäviä, leikkaan ne etu- ja sukunimen välistä ja laitan esikoiselle etunimen, kuopuksen nimen saa juuri kirjoitettua tussilla sukunimen yläpuolelle. jos nyt tilaisin, valitsisin Matti Maija -tyylisen tekstin.

Ja sukkia en ala nimikoimaan. Päiväkodin täditkin sanoo, että harvat niitä nimikoi. Lapset osaa pitää kyllä huolen yleensä omista sukistaan ja sisävaatteistaan vähintäänkin, siis niistä jotka on päälle puettu aamulla.

Ulkovaatetus ja kuravaatteet ja harvinaisemmat mitä säilytetään pK.ssa varavaatteena on asia erikseen.

on omalla vastuulla eli siitä ei kannata alkaa huutelemaan perään ;-)) kun niitä ei oman lapsen kassista tai lokerosta löydy . Kaikki lapset, etenkään pienten puolella ei muuten muista mitä niillä on aamulla ollut päällä (!!) ja oikeastaan ihan kaikkia vaatteita on samassa päiväkodissa samanlaisia eri lapsilla... Nimikointi niihin vaatteisiin, joita seuraavana päivänä tarvitsee - kohta on kaikissa tarpeellisissa nimi. Ei tule urakka liian suureksi, ja talven mittaan ei tule edes kovasti lisää nimikoitavaa!



Meillä leukoplast on pysynyt, samoin tekstiilitussi. Nimikointilappuja on, mutta olen laiska niiden kanssa silittämään tai ompelemaan.

tuolta Euroteamiltä nauhaa. Tähän asti ollut pesunkestävä tussi käytössä, tai lapasiin kirjonut nimikirjaimet. Joskus myös kirjoittanut sellaiseen valkoiseen puuvillanauhaan, inkkarinauhan nimellä kulkevaan, sillä tussilla, ja sen sitten ommellut vaatteeseen.



Tällä hetkellä neidin vaatteet lähes nimikoimatta, joten urakkaa tiedossa...