Miten olette päässeet tutista eroon?
Kertokaapa hyväksi todettuja tapoja päästä tutista eroon, olisi mielenkiintoista lukea niitä. Meillä poika on nyt reilut 1v3kk ja lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus tutista luopua. En vaan tiedä miten sen parhaiten toteuttaisi. Meillä on tutti tällä hetkellä käytössä oikeastaan vaan päiväunilla ja yöllä. Joskus pitää päivälläkin antaa, jos mikään muu ei auta, edes äidin syli. Mutta siis, miten olette päässeet tutista eroon? Mitä siihen tilalle?
Kommentit (5)
Oikea aika oli meillä selvästi juuri kahden vuoden synttäreiden tienoilla. Tutti oli ollut myöskin meillä käytössä vain päivä- ja yöunilla, ei yleensä annettu edes lohdutuskeinoksi ja lopulta meillä alettiinkin pahan mielen yllättäessä pyytää maitoa juomalasista tutin sijaan.
Oltiin joitakin viikkoja jo puhuttu, että joskus sitten nukutaan ilman tuttia, vähennetty tutit yhteen (ennen piti olla minimi 1 suussa ja 1 kädessä) ja kirjastosta lainattu tutistaluopumiskirjoja.
Sitten joitakin päiviä varoiteltiin, että kohta tutista luovutaan ja ennalta päätettynä aamuna lapsi vei tuttikirjan kuunneltuaan pupun tapaan itse tutin roskapönttöön (oli kirjasta luettuna ollut kovin hauska kohta lapsen mielestä). Päiväunille mennessä kun kysyi tuttia, kysyin muistatko, missä se on ja kyllähän lapsi sen muisti ja tyytyi siihen, joskin unta haki reilut puolituntia (yleensä nukahti saman tien). Ekana iltana unentulo kesti 1,5 tuntia ja heräsi kahdesti yöllä tuttia itkemään puolen tunnin ajaksi. Seuraavana iltana kysyi kerran tuttia ja tyytyi vastaukseen, ikään kuin ei olettanutkaan sitä enää saavansa, kunhan kysyi. Sen jälkeen ei tutista oikeastaan ole ollut puhetta. Unentulo iltaisin kyllä alkoi kestää kauemmin, mutta ei onneksi vaatinut vanhempien läsnäoloa yleensä, kunhan höpötteli itsekseen pinnasängyssä parhaimmillaan kolmekin varttia.
Eli meillä selvästi tutin tärkeys oli jo vähentynyt ja itse pidin johdonmukaisena ottaa kerralla pois kaikilta unilta, kun lapsi oli kuitenkin jo sen verran "iso", että ymmärsi asian + puhui (=osasi neuvotella tarvittaessa). Ja myöskin halusin ottaa tutin pois pinnasänkyvaiheessa ennen kuin lapsi siirtyy isojen sänkyyn, josta pääsee halutessaan pois :)
Tsemppiä luopumiseen, ei varmaan aina mene näin helposti, mutta meillä selvästi oli oikea aika se tehdä tässä vaiheessa (en usko että olisi mennyt näin helposti vielä puoli vuotta sitten). Ja saa 2-v-hammastarkastuksessakin hammashoitajatädin pysymään tyytyväisenä, kun ei tuttia enää ole ;)
Tyttö oli n.2v 2kk kun joululoman alkajaisiksi päätettiin luopua tutista. Samoin kuin edellisellä, meillä kans oli jotenkin aistittavissa, että tutti oli vaan totuttu "tapa" ja sinänsä tärkeä kyllä. Mä en varoittanut lasta mitenkään etukäteen, yhtenä iltana vaan tutit (2 kpl) oli traagisesti molemmat "menneet rikki" eli olin saksilla napannut päästä palan pois. Sitä sitten yhdessä ihmeteltiin hetken aikaa, mutta suuhun lapsi ei rikkinäistä tuttia edes yrittänyt laittaa :) Yllättäen meillä ei edes nukahtamiseen vaikuttanut pätkän vertaa, vaikka äkillisesti homma pitikin hoitaa ilman tuttia. Meillä myös lapsi osasi jo tuolloin puhua ja ymmärsi, että tutti oli mennyt rikki eikä sitä voinut siksi enää käyttää. Jonkun päivän pyöriteltiin niitä tutteja yöpäydällä, kunnes lapsi myös itse vei ne roskikseen. Ja se siitä, uskomattoman helposti päästiin tutista eroon! Eli taitaa tosiaan olla tuo parin vuoden ikä aina hyvä aika luopua... Ajoitin itse luopumisen loman alkuun, että ehditäisiin saada taas rytmistä kiinni yms ennen päiväkotiin menoa, jos olis ollut hankalaakin tuo nukahtaminen ilman tuttia.
Meillä tutista päästiin molempien lasten kohdalla n. 2 v iässä. Pojan luopuminen tutista meni tosi hyvin. Aloin touhuta unilelusta kauheasti, aina haettiin se unille ja pakattiin matkalle mukaan. Unipupu siis tuli tavallaan tutin tilalle ja tutti unohtui.
Tytön kanssa tilanne oli vaikeampi, mutta ratkesi sitten omalla painollaan. Tutti unohtui ihan oikeasti kotiin kun lähdimme mökille, joten oli pakko pärjätä ilman sitä. Tyttökin ymmärsi asia, eka yö oli vähän risainen, mutta sen jälkeen kaikki meni tosi hyvin.
kun jätettiin tutti pois. Ystäväni sai lapsen juuri niin aikoina. Puhuttiin pitkään, n kuukauden ajan, lapselle että kun x:n vauva syntyy niin vauva tarvitsee tuttia.. X ei tarvitse enään kun on niin iso poika. No x:n vauva syntyi ja laitoksella käytiin katsomassa vauvaa. Samalla käynnillä jätettiin sairaalaan vauvalle tutit :)
Todella hienosti meni ja poika oli todella ylpeä itsestään kun pystyi auttamaan vauvaa :D
Tuttipullot jätettiin n pari kk myöhemmin, harakan poikaset tarvitsivat :D jätettiin tuttipullot yhdessä pihalla pussiin. Siitä harakka äiti oli sitten käynyt yöllä ne hakemassa :)
Saa nähdä, kohta alkaa olla tämän kakkosen kanssa sama juttu edessä. Vielä en tuttia ota pois, käyttää muutenkin NIIN harvoin tuttia. Nyt neiti on 1v3kk vanha, ehkä joulun jälkeen katsellaan tuttien jättämistä jollekkin joka tarvitsee niitä enemmän :D
ja kun ei kaivannut tuttia pätkääkään vaan nukahti aivan kuin ennenkin, jätettiin parin päivän päästä tutti myös yöunilta pois. Nukahti edelleen ihan helposti ilman tuttia, yöllä kaipasi ehkä vähän enemmän tassuttelua että nukahti uudelleen. Ikää tytöllä oli tuolloin ~1v2kk eikä osannut puhua vielä. Päivisin oli vähän normaalia kiukkuisempi vajaan viikon ajan, kaipasi selkeästi tuttia, mutta koska ei osannut sitä ääneen sanoa, äiti esitti tyhmää ja sylitteli ja lohdutteli muuten vain. Sitten asia jo unohtui eikä ole tuon jälkeen tuttia kaivannut.
Eli tilalle ei annettu mitään, tai olisko jotain lelua ja rättiä tarjottu, mutta tyttö ei ollut sellaisten perään ennen kahden vuoden ikää. Nyt vajaa 3-vuotiaana kyllä sänkyyn pitää saada mukaan suosikkilelu ja oma "pieni peitto". :)
Meillä tuo tutista vieroitus kävi vähän ex tempore, jännitin sitä kovasti, mutta taisin jonain päivänä unohtaa tutit kotiin ja huomasin, ettei tyttö sitä pahemmin kaipaillut, joten päätin rohkaistua jättämään kokonaan pois.