Kamalaa! Päiväkodinjohtaja sai minun puhelimessa itkemään!! :´(
Tämmöistä. Soitin päiväkodin johtajalle ihan vain kysyäksen hoitomaksuista. Kerroin meidän perheen tilanteen, eli esikoinen aloittaa hoidon nyt vajaa kaksivuotiaana ensi viikolla. Jään äitiys-lomalle 13.11, ja ajattelin varmuuden vuoksi pitää hoitopaika osa-aikaisena sen jälkeen. Tämä ihan vain siksi, että meille tulee talvilapsi (la 19.12) ja mikäli silloin esimerkiksi pakastaa 2 viikkoa putkeen kovasti, olisi esikoinenin jumissa kotona ilman mahdollisuuksia päästä ulos saatikka nähdä kavereita. Ajattelin tosiaan ihan vaan, että pääsisi kerran tai pari viikossa tarhassa käymään, ettei kiintymyssuhde kavereihin ja hoitajiin katkeaisi.
Yhtäkkiä tämä johtaja kysyi lapsen ikää, ja vastattuani sanoi " ai hän on niin pieni vielä" . Kysyin, että mitäs tuo tarkoitti? Hän siihen, että " niin no, ajattelin vaan, että toivottavasti lapsesi ei sitten tunne itesään hylätyksi kun JOUTUU tarhaan, vaikka uusi lapsi on kotona äidin kanssa" . Meinasin KUOLLA!! Tietenkin lapsi menisi tarhaan vain, jos ITSE HALUAA!! En minä tässä itselleni mitään ihmeen iisipäiviä yritä järjestelyllä kalastella, vaan ihan vaan ajattelin toiselta kannalta: ehkä lapsi kokee rangaistuksena ennemminkin sen, että kun pikkusisarus syntyy, sitten hän ei enää pääsekään mihinkään ja äitikin vaan imettää eikä tule edes leikkimään ulos.
Johtaja sitten totesi (tämän itku kurkussa selitettyäni) kylmällä äänellä, että " niin, meillähän on vielä TOISTAISEKSI tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten on ihan oma asianne, miten toimitte" . Eli vihjasi mielestäni kuitenkin ihan suoraan, että laiska äiti, joka ei jaksa hoitaa kahta lasta kotona.
Taidanpa perua ajatukseni ja solmia päivähoidon sittenkin vain siihen saakka, kun jään äitiyslomalle. Yritän sitten löytää lapselle muita virikkeitä. En halua, että kaikki päiväkodissa ajattelevat, että siitä hyvästä että lapseni on siellä ehkä 7 päivää kuussa, olen huono ja itsekäs äiti.
Itkettää vieläkin! Tällaista tämä raskaus on, vaikka kai pitäisi jättää tuo tulkinta omaan arvoonsa... Kun todellakin ihan käsi sydämella ajattelin VAIN lastani! Itse hoitaisin mielelläni molemmat kyllä kotona.
Kommentit (93)
Hieman ihmettelen noita ehdottomia kommentteja siitä, että päiväkoti ei missään nimessä ole alle 3-vuotiaan paikka. Ei kai asia nyt sentään ihan noin mustavalkoinen ole... Varmasti pienellä lapsella saattaa olla parempi olla perhepäivähoitajalla pienemmässä ryhmässä, jos tämä perhepäivähoitaja tosiaan tekee työtään sydämellä ja pitää työstään. Mutta itse en tuntemattomalle perhepäivähoitajalle uskaltaisi lastani laittaa, ikäviä tarinoitakin perhepäivähoitajista kuitenkin kuulee ja näkee.
Itsellämme on sellainen tilanne, että esikoisemme aloitti päivähoidon helmikuussa 1 v 8 kk iässä, kun itse palasin töihin. Mieheni vuorotöiden vuoksi hän on päiväkodissa vain noin 10 päivää kuukaudessa ja muina päivinä isänsä kanssa kotona. Päiväkodissä hän on viihtynyt hyvin, menee päiväkotiin mielellään (alkuikävöinnin jälkeen) ja olemme olleet hoitopaikkaan ja hoitajiin oikein tyytyväisiä. Silti huomaan sen, että lapsi kuitenkin kaikkein mieluiten olisi kotona. Lomalla kyllä jutteli hoitajista ja kavereista kotona, mutta kyllä hänestä selvästi huomasi, että nautti täysin rinnoin kun sai olla rauhassa kotosalla äidin ja isän kanssa.
Meille on syntymässä joulukuun alussa vauva, ja esikoinen (silloin 2,5 v) jää kanssani kotiin heti kun äitiyslomani alkaa. Uskon, että ainakin meillä esikoinen kokisi ikävänä sen, että hän joutusi lähtemään hoitoon, kun minä jään vauvan kanssa kotiin. Veikkaan, että muutenkin hän tulee kaipaamaan vauvan syntymän jälkeen niin paljon huomiota kuin äiti vain suinkin pystyy antamaan. Uskon myös, että ainakin alku tulee varmasti olemaan rankkaa ja välillä sitä jopa pienellä kauhulla ajattelen, mutta eiköhän siitä selvitä. Tämä ratkaisu kuitenkin tuntuu meille ainoalta oikealta.
Mutta pääasia kai on, että jokainen tekee ratkaisut omien lastensa ja oman perheensä lähtökohdista, tilanteet kun voivat olla hyvinkin erilaisia.
Paljon olet saanut vastauksia enkä koko ketjua jaksanut lukea, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse en tekisi mitään päätöstä nyt vaan katsoisin mikä on tilanne sitten syksyllä kun ätiysloma alkaa, vauva syntyy, vuoden vaihteessa...
Meillä lapsilla on ikäeroa 1,5 vuotta ja esikoinen oli pari kuukautta hoidossa vauvan syntymään saakka. Meille oli selvää että hän jää kotiin kun vauva syntyy, tai käytännössä hoitopaikka oli sen kuun loppuun saakka jolloin vauva syntyi. Syy oli yksinkertaisesti äidin tarve - halusin olla myös esikoisen kanssa. Tottakai alku oli hankalaa ja arki melko sekasortoistakin ja todella hetkessä elämistä, mutta koskaan ei tullut mieleen, että olisi pitänyt pitää hoitopaikka. Lapselle ei tullut mitään ystävyyssuhteita vielä siinä vaiheessa että olisi kaivannut sen takia hoitoon (oli pph:lla). Eikä meillä kyllä lapset kaipaa vielä nytkään (4 ja 5 vuotta) ketään kavereita päiväkodista lomankaan aikana, vaikka heillä siellä hyviä kavereita onkin.
Jälkeenpäin ajatellen, mulla olisi ollut siitä stressi, että olisin kuskannut esikoista päivähoitoon tiettyinä aikoina, koska elimme pitkään täysin vauvan rytmin mukaisesti. Se on ollut minulle jaksamisen takia vauva-aikoina ykkösasia.
Eli tällä kai halusin lähinnä kertoa, että omien kokemusteni mukaan pelkosi siitä että lapsi kaipaisi erityisiä ystävyyssuhteita hoitopaikasta on turha. Ja voi tulla ihan normaaliksi sosiaaliseksi ja taitavaksi lapseksi
vaikka eläisi ihan vaan kotielämää vauvan ja äidin kanssa :). Mutta kuten muutkin, totean, että kukaan muu kuin sinä ei tiedä mikä on teidän perheelle paras ratkaisu, odottele mitä tuleman pitää äläkä tee ratkaisuja ennenkuin tiedät tilanteen!
Olen kuullun niin monta tositarinaa huonotasoisesta hoidosta pph:ssa, joten itse en kyllä uskaltaisi ilman suosituksia lastani yksittäiselle hoitajalle laittaa, jos silloinkaan. On teipattu lasten suita, ei käydä ulkona, syödään mitä sattuu eineksiä ja karkkia, ei pidetä kuria saati ohjata lapsia järkevään toimintaan, laiminlyödään ihan perushoitoa (vaippaa ei vaihdeta riittävästi) jne. jne. Puhumattakaan siitä, että suurempien kaupunkien keskustassa ei monin paikoin absoluuttisesti ole yhtäkään perhepäivähoitajia tarjolla, jota valita omalle lapselle.
Itse olen sitä mieltä, että hoidon laatu on yleisesti ottaen hyvää päiväkodeissa ja ainakin meidän päiväkodissa on enemmän hoitajia kuin laki minimiksi määrää (ihan on kunnallinen ja tavallinen). Perhepäivähoitoon laitetaan usein juuri pienet lapset (1-2 vuotiaat), joten siinäkin mielessä voi yhdellä hoitajalla olla helpostikin 3 vaippaikäistä + yksi isompi. Miten hänen resurssinsa riittävät samoilla lapsiluvuilla paremmin kuin päiväkodin hoitajan, joka on yleensä koulutetumpi ammattilainen kuin pph, jota kukaan ei " valvo" ?
Tätä en ymmärrä ja mielestäni hyökkäys päiväkotihoitoa vastaan oli aika kohtuutonta. Onneksi kaikki lastentarhanopettajat eivät suhtaudu työhönsä, kuten mainitsit (eivät suosittele omaa hoitoaan muille lapsille - miksi ihmeessä vielä toimivat työssään???). Oman näkemykseni mukaan iso osa lastentarhanopettajista ja -hoitajista näkee kyllä selkeästi oman ammattitaitonsa mahdollisuutena parantaa hoidon laatua kiireenkin keskellä. Laitokseksi en lapseni hoitopaikkaa kyllä kutsuisi suin surminkaan :-).
Itse valitsisin kotohoidon ja päiväkodin väliltä kulloisenkin tilanteen mukaan.
mammamuu2:
" Parikin lastentarhanopettajaa on todennut, ettei todellakaan laittaisi omaa lastaan päiväkotiin. Itse olen toiminut myös pph ja se on ehdottomasti paras hoitomuoto alle 3v lapselle. "" Ymmärrän kuitenkin mitä päiväkodin johtaja ajoi takaa. Hän näkee työssään paljon perheitä joissa vanhemmat ehkä ihan tosissaan luulevat lasten jotenkin nauttivan/hyötyvän hoidosta. Päinvastoin se kuitenkin on. Yhtä hoitajaa kohden on monta hoitolasta, hoitajat ovat väsyneitä ja kaikki aika menee hankalimpien lasten kanssa. Jos yhtä hoitajaa kohden on 3-4 vaippaikäistä, niin uskokaa pois, se on liukuhihnahommaa ;-("
että puhun tietysti OMISTA kokemuksistani, kuten kaikki ja meillä päiväkodissa EI IKINÄ ole yksi hoitaja paikalla / 12 lasta. Hoitajia on neljä, joten kaikissa vuoroissa on kyllä kaksi aikuista, päivällä ovat kaikki. Ei tietenkään riittävästi ole tämäkään. Ja sijainen on sijaispoolista välittömästi saatavilla (yleensä vieläpä samoja sijaisia). Perhepäivähoitajan sairastaessa lapset roudataan aivan vieraaseen päivystävään päiväkotiin sairausloman ajaksi. Kannattaa tosiaan miettiä asioita monelta kantilta.
Aika villejä nuo sinun kuulemasi pph juorutkin :-) Kyllä useimmat pph ovat kaikkea muuta kuin lasten suita kiinni teippailevia " noita-akkoja" ja kyllä pph on ihan valvottua sekin. Mutta siinä komppaan, että tuntematta hoitajaa tai ilman suosituksia en minäkään pph lastani laittaisi, koska nimenomaan, niinkuin varmaan jo 10 kertaa totesin, hoidon laatu=hoitajan persoona!
Tänään käytiin keskustelua tytön asioista päiväkodilla LELTON ja ryhmän lastentarhanopettajan kanssa. Kyseessä on hieno! ja uusi päiväkoti (tai siis tilat ovat uudet). Kaikki on otettu huomioon, päiväkoti saa tituleerata itseään erityispäiväkodiksi, koska 25% lapsista on erityistarpeisia ja sitämyötä kaikissa tai lähestulkoon kaikissa ryhmissä on myös avustajat jne. LTO on vanha tuttu, hoitanut myös kahta vanhempaa lastani ja aivan ihana ihminen, olen tosi iloinen, että lapsi pääsee eskariin juuri hänen ryhmäänsä!
Heti aluksi (koska ollaan jo tuttuja ja mukana oli myös hänelle tuttu nykyinen tyttömme pph) tuo opettaja totesi, että soisi kyllä lapsille enemmän ja viihtyisämmät leikkitilat... että ei voi mitään mutta tämä päiväkoti on " laitos" siitä ei pääse mihinkään!
Hymyilytti, koska muistin toki tämän keskustelumme... Laitos on laitos, eikä siitä mihinkään pääse. Jossainmielessä laitoskin voi olla hyvä... laitetaanhan lapsia esim. psykiatrisiinkin laitoksiin jopa vuodeksi tai useammaksi ja useimmiten tulokset ovat hyviä... Laitoksessa struktuuri toimii ja lapsi saadaan mallattua hyväksyttyyn muottiin. Kiintymyssuhde täytyy luoda useampaan aikuiseen yhden sijasta, mikä saattaa ainakin päällisinpuolin lisätä lapsen sosiaalisuutta vieraisiin aikuisiin nähden... Laitoksen toiminta on valvottua ja henkilökunta ammattimaista...
Se nyt on oikeasti ihan yksi ja sama mitä joku täällä vastaan väittää... tosiasiat on tosiasioita eikä niistä mihinkään pääse. Tosin kääntämällä ja vääntämällä puheenaihetta voidaan tietysti tosiasiatkin saada näyttämään joltain muulta.
Eivät lapset toivonmukaan huonosti päiväkodeissakaan voi, mutta paremminkin asiat voisivat olla... ja parhaiten tietysti aina silloin kun vanhemmilla on itsellään mahdollisuus huolehtia lapsistaan täyspäiväisesti. Eipä tarvitse mustamaalata päiväkoteja tai pph vaan hoitaa lapsensa ihan niinkuin itse parhaana pitää eikä koskaan tarvitse olla huolissaan hoidon tasosta :-) Oma apu on aina paras apu!
Eiköhän suurin osa päivähoidon ammattilaisista osaa erottaa alle ja yli 3v. Jos eivät suosittelisi hoitoa alle 3v tai veisi omaa pientä taaperoaan päiväkotiin, se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisivat samaa mieltä esim. 5-6 vuotiaitten kohdalla.
Jokainen tehkööt niinkuin hyvällä omallatunnolla parhaaksi näkevät! Ne jotka tarvitsevat jotain millä peitellä omatuntonsa soimaavaa ääntä, tietävät kyllä tekevänsä väärin lasta kohtaan. Totuus on, että kun vanhemmat ovat varmoja ratkaisujensa oikeellisuudesta, heillä ei ole tarvetta tulla puolustelemaan valintojaan tänne! kiivain sanankääntein ja niin että huonon omantunnon voi haistaa kilometrien päähän... Jos itse tietää tekevänsä oikein, niin voi tehdä sen pystypäin ja puolustelematta!
Hauskaa hoitosyksyä vaan kaikille.... missä nyt ikinä lapsenne hoidatattekaan...
Minulle ainakin tämä päiväkodinjohtaja suositteli muuta hoitoa kuin päiväkoti ainoastaan näin pienelle kuin oma lapseni on. Hän painotti, että tilanne on aivan eri, kun lapsi osaa jo puhua ja paremmin itseään ilmaista sekä toimia jo hieman itsenäisesti. Minä en kyllä itse ole päiväkotia vastaan, kuten jo sanoin, minulla kun ei ole ollut kokemusta kummastakaan. Sitten kun vielä poikani pääsi perhepäivähoitajalle, joka sijaitsee vain kahden kadunkulman päässä meistä!!!! Halusin siis vain selventää tuota ystäväni neuvoa. Ei hän missään nimessä omaa ammattikuntaansa teilannut.
Minustakin on turhaa taistella siitä kumpi hoitomuoto on parempi, pph/pk. Molemmissa on hyvää ja ei niin hyvää.
Minulla on lasteni kautta monenlaista kokemusta eri hoitomuodoista. Esikoisen aloittaessa hoitouraansa ;-) vajaan vuoden ikäisenä hain päiväkotipaikkaa, jolloin nykyisen päiväkotimme johtaja ystävällisesti suositteli niin pienelle hoitopaikaksi pph:a. Niin sitten sattumalta ilman suosituksia tai muuten ennalta hoitajaa tuntematta saimme Ihanan perhepäivähoitajan kävelymatkan päästä kotoamme. Hoitaja oli sydämellinen, halasi lapsia piti sylissä ja oli iloinen ym. Silloin toki oli välillä juputtamistakin, mutta taisi johtua vain siitä, että hermoilin esikoisen kohdalla turhia. Muutaman kerran kuitenkin kävi niin, että jouduimme viemään lapsen varahoitopaikkaan, myös pph. Ja se olikin sitten kammottava kokemus. Hoitaja istui naama nyrpeänä jakkaralla, kun riisuin lasta, eikä ottanut MITÄÄN kontaktia lapseen. Sama jatkui 2lla muulla kerralla, kun jouduimme sinne yllättäen viemään, kun ei mummu voinut hoitaa oikean hoitajan sairastuttua. Lapsi aloitti kovan itkun tunnistettuaan talon, johon olimme menossa.
Toisen lapsen saatuani olisin voinut viedä lapset sille ihanalle hoitajalle, mutta ei ollut 2 paikkaa vapaana, joten en suoraan sanottuna uskaltanut hakea pph-paikkaa, ettei jouduta jollekin karmaisevalle hoitajalle. Olin tästä varahoitopaikan tädistä kuullut jälkeenpäin tutuilta yksityisiltä pph:lta vastaavia tympeitä kertomuksia. Niinpä haimme pk-paikkaa, ja saimme. Olen ollut tähänkin ratkaisuun todella tyytyväinen. Pk:ssa aloittaessamme lapset oli 1v9kk ja 4v. Ehkä niitten kauheitten varahoitokokemusten vuoksi olen erittäin tyytyväinen päiväkodissa siihen, että vaikka joku hoitaja sairastuisikin, niin loput hoitajat on tuttuja ja sijainenkin on yleensä sama kiertävä varahoitaja.
Että näin...meitä on niin moneen junaan, kuten jo joku aiemminkin totesi.
Ja viemä Mammamuulle todettakoon, että olen samaa mieltä
A) siitä, että jos mahdollista, niin hoidetaan lapsemme kotona, että voidaan olla tyytyväisiä lapsen saamaan hoitoon
B) siitä, että selittely ilmentää selittelijän omaa epävarmuutta ratkaisuaan kohtaan. " Förklaringen gör saken bara värre..."
Ps. alkuperäiseen aiheeseen/virikkeitten saamiseen vielä viitaten, että mielestäni on itsestä kiinni, saako lapsi virikkeitä vai ei. Jos niitä ei lapselle viitsi keksiä, niin sittenhän niitä ei ole. Vai?
Peesaan mammamuu2:sta siinä, että ehkäpä syyt haukkumiselle ovat juuri ne huono omatunto ja niinkuin joku muu aiemmin kirjoitti kateus toisen " helpompaa arkea" kohtaan.
Itse olen vienyt lapseni päiväkotiin reilu vuoden ikäisinä ja pidin esikoisen puolipäiväisenä kuopuksen synnyttyä. En ole saanut keneltäkään arvostelua asiasta, koska päätöksemme olemme tehneet minä ja mieheni yhdessä meidän perheemme tilanteen huomioiden. Olemme varmoja asiastamme ja olemme sen myös aina esittäneet varmasti emmekä " häpeillen" tai syyllisyyttä tuntien.
Uskon siis, että omalla käytöksellä ja sillä miten asioita hoitaa/keskustelee muiden kanssa on suuri vaikutus siihen,millaista palautetta saa takaisin.
Eiköhän jokainen perhe tee omat ratkaisunsa itse .Enpä oikein usko, että lähes koko meidän nykyisten äitien ja isien sukupolvi on mennyt " pilalle" vaikka monet joutuivatkin aikoinaan hoitoon jo hyvinkin pieninä jopa 3-6kk ikäisinä. Toki hienoa on, että jotkut lapset saavat kasvaa kotona mahdollisimman kauan, mutta ei se silti tee heistä sen parempia kansalaisia kuin päiväkodissa olleista lapsistakaan.
Onkohan presidenttimmekään saanut kasvaa kotona koko lapsuuttaan tai pääministerimme? Silti he ovat päässeet pitkälle ja menestyneet elämässään.
Eiköhän siihen lapsen psyykkiseen kehitykseen ja elämässä pärjäämiseen vaikuta kuitenkin enemmän vanhempien suhteen läheisyys lapseen ja tasapainoinen perhe elämä kuin hoitomuoto (väsynyt /masentunut äiti kotona lasten kanssa tai kiireinen uraäiti,joka lykkää rahaa hampurilaiseen kun ei ehdi tehdä ruokaa vastaan tasapainoinen ja ihyvin voiva kotiäiti tai illat yhdessä perheen kanssa viettävä työssä käyvä äiti). Lapsista kasvaa kunnon kansalaisia monenlaisissa kodeissa kunhan perusturvallisuus on kunnossa.
Minä olen usein pohtinut tuota ajatusta, että lapsista voi tulla ihan hyviä aikuisia huolimatta varhaisesta päiväkotiin menosta jne. niin kuin edellinenkin keskustelija puhui niin presidentistä kuin muistakin menestyjista.
Ensiksikään menestys ei mielestäni mittaa millään tavoin ihmisen persoonan tasapainoa. Ei voi sanoa, että ihminen voi hyvin ja on onnellinen vaikka ulkoisesti hyvin menestyisikin.
ja toisaalta on koko lapsuus vai reitti aikuisuuteen ja menestykseen. Saakohan nyt joku ajatuksestani kiinni. Siis voidaanko ajatella lapsuutta itseisarvona, että olisi tärkeää olla silloinkin onnellinen ja nauttia joka päivästä, eikä vain tähdätä kohti aikuisuutta ja menestystä. Eli voitaisiko ajatella, että varhainen hoitoon vieminen ei vaikuttaisikaan negatiivisesti tulevaisuuteen vaan tähän hetkeen lapsen elämässä
Kaksi lastentarhaopettaja-tuttavaani ja yksi lastenlääkäri ovat sanoneet minulle suoraan, että päiväkoti EI OLE ALLE 3-VUOTIAAN PAIKKA, sillä alle 3-v. tarvitsee enemmän huomiota ja hellyyttä kuin mitä päiväkodissa pystytään antamaan. Sairasteluista puhumattakaan. Ovat suositelleet muita hoitokeinoja.
Tätä keskustelua seuratessa on vielä pakko kirjoittaa pari sanaa.
Ensinnäkin miten joku voi sanoa, että alle 3-vuotiaan paikka ei ole päiväkodissa? Meidän neiti aloitti 2v. päiväkodin ja sopeutui heti loistavasti sinne. Toisekseen meidän asuinalueella ei ole edes mahdollista päästä pph:lle, kun niitä ei täällä juurikaan ole, ei kunnallisella eikä yksityisellä puolella. Sekin asia tuli selvitettyä aikanaan.
Ja toisekseen, meillä mietitty myös neidin päivähoidon jatkoa, kun toinen lapsi tulossa kolmen kuukauden kuluttua. Tällä viikolla päiväkoti alkoi taas 5vkon tauon jälkeen, ja tytöllä mennyt niin loistavasti ja on ollut yhtä hymyä tavastessaan kavereita, että tulemme pitämään lapsen ainakin tämän vuoden loppuun päiväkodissa, vaikka jäänkin kotiin. Tosin ei kokopäivähoidossa. Ja huom. nyt kyseessä jo yli 3v. lapsi. Sitten kun arki vauvan kanssa tasaantuu, voi taas miettiä päivähoitoasiaa uudestaan.
Kuten moni jo on todennut, perheillä on eri elämäntilanteita ja tarpeita. Ne jotka voivat hoitaa lapset kotona ja jotka saavat sukulaisilta apua, niin olisivat tyytyväisiä. Kaikilla ei ole tuota mahdollisuutta. Ja itsestäni ainakin on tullut ihan tasapainoinen ja normaalilla älyllä varustettu aikuinen, vaikka 5kk ikäisenä minut on hoitoon laitettu, ja pari viimeistä vuotta ennen koulua tuli oltua päiväkodissakin. Ja vieläpä on läheiset ja terveet suhteet omiin vanhempiin (eräällä tutullani ei ole, ja äiti ollut kotona koko lapsuuden ajan...).
Että näin.
Tätä keskustelua seuratessa on vielä pakko kirjoittaa pari sanaa.
Ensinnäkin miten joku voi sanoa, että alle 3-vuotiaan paikka ei ole päiväkodissa? Meidän neiti aloitti 2v. päiväkodin ja sopeutui heti loistavasti sinne. Toisekseen meidän asuinalueella ei ole edes mahdollista päästä pph:lle, kun niitä ei täällä juurikaan ole, ei kunnallisella eikä yksityisellä puolella. Sekin asia tuli selvitettyä aikanaan.
Ja toisekseen, meillä mietitty myös neidin päivähoidon jatkoa, kun toinen lapsi tulossa kolmen kuukauden kuluttua. Tällä viikolla päiväkoti alkoi taas 5vkon tauon jälkeen, ja tytöllä mennyt niin loistavasti ja on ollut yhtä hymyä tavastessaan kavereita, että tulemme pitämään lapsen ainakin tämän vuoden loppuun päiväkodissa, vaikka jäänkin kotiin. Tosin ei kokopäivähoidossa. Ja huom. nyt kyseessä jo yli 3v. lapsi. Sitten kun arki vauvan kanssa tasaantuu, voi taas miettiä päivähoitoasiaa uudestaan.
Kuten moni jo on todennut, perheillä on eri elämäntilanteita ja tarpeita. Ne jotka voivat hoitaa lapset kotona ja jotka saavat sukulaisilta apua, niin olisivat tyytyväisiä. Kaikilla ei ole tuota mahdollisuutta. Ja itsestäni ainakin on tullut ihan tasapainoinen ja normaalilla älyllä varustettu aikuinen, vaikka 5kk ikäisenä minut on hoitoon laitettu, ja pari viimeistä vuotta ennen koulua tuli oltua päiväkodissakin. Ja vieläpä on läheiset ja terveet suhteet omiin vanhempiin (eräällä tutullani ei ole, ja äiti ollut kotona koko lapsuuden ajan...).
Että näin.
Tätä keskustelua seuratessa on vielä pakko kirjoittaa pari sanaa.
Ensinnäkin miten joku voi sanoa, että alle 3-vuotiaan paikka ei ole päiväkodissa? Meidän neiti aloitti 2v. päiväkodin ja sopeutui heti loistavasti sinne. Toisekseen meidän asuinalueella ei ole edes mahdollista päästä pph:lle, kun niitä ei täällä juurikaan ole, ei kunnallisella eikä yksityisellä puolella. Sekin asia tuli selvitettyä aikanaan.
Ja toisekseen, meillä mietitty myös neidin päivähoidon jatkoa, kun toinen lapsi tulossa kolmen kuukauden kuluttua. Tällä viikolla päiväkoti alkoi taas 5vkon tauon jälkeen, ja tytöllä mennyt niin loistavasti ja on ollut yhtä hymyä tavastessaan kavereita, että tulemme pitämään lapsen ainakin tämän vuoden loppuun päiväkodissa, vaikka jäänkin kotiin. Tosin ei kokopäivähoidossa. Ja huom. nyt kyseessä jo yli 3v. lapsi. Sitten kun arki vauvan kanssa tasaantuu, voi taas miettiä päivähoitoasiaa uudestaan.
Kuten moni jo on todennut, perheillä on eri elämäntilanteita ja tarpeita. Ne jotka voivat hoitaa lapset kotona ja jotka saavat sukulaisilta apua, niin olisivat tyytyväisiä. Kaikilla ei ole tuota mahdollisuutta. Ja itsestäni ainakin on tullut ihan tasapainoinen ja normaalilla älyllä varustettu aikuinen, vaikka 5kk ikäisenä minut on hoitoon laitettu, ja pari viimeistä vuotta ennen koulua tuli oltua päiväkodissakin. Ja vieläpä on läheiset ja terveet suhteet omiin vanhempiin (eräällä tutullani ei ole, ja äiti ollut kotona koko lapsuuden ajan...).
Että näin.
En ole ketjua lukenut, mutta aiheen vierestä on pakko kysyä, mikä on lelto?? Olen ollut 10 vuotta pk:ssa töissä ja nyt tuli uusi termi eteen.. =) reltot, keltot ja eltot on tuttuja, joten...onko tuollainen oikeasti vai onko tuo kirjoitusvirhe vain?! Jäi vaivaamaan.. =D
mammamuu2:
Tänään käytiin keskustelua tytön asioista päiväkodilla LELTON ja ryhmän lastentarhanopettajan kanssa. Kyseessä on hieno! ja uusi päiväkoti (tai siis tilat ovat uudet). Kaikki on otettu huomioon, päiväkoti saa tituleerata itseään erityispäiväkodiksi,
on laaja-alainen lastentarhanopettaja. Mitä sitten tarkoittaakin...
Itselläni on ikävät muistot omasta pph ajasta, jolloin oli 3-4v ja niiden vuoksi en lapsiani ikinä laittaisi muuhun kuin päiväkotiin.
Sen lisäksi, että pääsin sieltä karkaamaan (joka johtui siitä että pelkäsin ja inhosin hoitajaani ja minut laitettiin yksin kerrostalojen pihalle pitkiksi ajoiksi) minua kohdeltiin kaltoin. Vaikka olin pieni, muistan yhä kirkkaasti asioita siltä ajalta. Hoitopaikassa olin vain minä ja perheen kaksi lasta 2v ja 4v. Ei siis muita hoitolapsia. Kun menin hoitoon aamulla, saattoi tämä hoitotäti nukkua vielä ja 4v tytär avasi oven meille ja sitten istuskelin yksin olkkarissa, kunnes hoitajani jaksoi nousta (jos jaksoi).
Hän pisti minut mm. juoksemaan talvipakkasilla kerrostalon alakertaan noukkimaan 2v poikansa pudottamat tavarat, kerta toisensa jälkeen, pakotti syömään sienikeittioa (ekan kerran oksensin syliini, toisen kerran piilotin ruuat roskikseen). Kerran, kun olin vienyt pikkuauton mukanani hänen silmäteränsä varastivat rakkaan pikkuautoni ja repivät siitä tarroja pois ja kun itkin asiaa hän sanoi vain ilkeästi minulle että, mitäs tuot tänne omia leluja,siitäs sait.. Kun pääsin varahoitoon pari kertaa, olin onnessani ja viihdyin tosi hyvin, omaa hoitajaa inhosi ja pelkäsin, mutta en kai osannut kertoa asiasta äidilleni. Myöhemmin ihmettelin, eikö äitini yhtään ihmetellyt paikkaa, niin ei silloin kuulemma ollut paljon varaa valita hoitajia...No, en tuota oikein itse usko, olisin ollut ja olen omien lasten hoitajissa paljon tarkempi.
Viimeinen pisara oli, jonka jälkeen pian onneksi muutimmekin pois sieltä, oli kun tämä " pienet lapset huomioon ottava, rakastava, hellä, huolehtiva ja ammattitaitoinen" pph huusi ikkunastaan naapurille että kyllä tämä lastenhoito on sitten helppoa, kun raha vain juoksee eikä mitään tartte tehdä! :)
Isäpuoleni sattui juuri tulemaan pihalle ja kuulemaan keskustelun.
Että se siitä pph luotettavuudesta. Maryskan kanssa olen täysin sitä mieltä että ainakin päiväkodeissa voi olla varma, että lasta hoidetaan tasapuolisesti muihin nähden, enkä ikinä antaisi kenenkään kohdella omia lapsiani kuten minua oli kohdeltu.
Laura1975:
on laaja-alainen lastentarhanopettaja. Mitä sitten tarkoittaakin...
... on laaja-alainen
erityis
lastentarhanopettaja. Melko uusi nimike.
KL, KM, LKO.
Mäkään en usko, että hyvä päiväkoti on huono paikka lapselle tai että kaikki pph:t ois hyviä. Mä olen itse ollut lapsena hyvässä päiväkodissa sekä todella huonolla pph:lla. Olen ollut töissä hyvissä päiväkodeissa ja nähnyt 4 kotiäitivuoden aikana huonoja pph:ita puistoissa. Mutta silti kokemuksiini perustuen pidän hyvää pph:ta parempana ALLE 3-v lapselle kuin päiväkotia. Se onkin sitten toinen juttu, mistä voisi sen hyvän pph:n löytää. Mä itse haaveilen pph:n " urasta" , mutta silti laittaisin omat yli 3-v lapseni päiväkotiin, jos en löytäisi heille jotain hyväksi havaittua pph:ta (jos siis olisin lapset hoitoon laittamassa). Eli mielummin tuntematon päiväkoti kuin tuntematon pph. Onneksi on mahdollisuus hoitaa lapset kotona ainakin siihen 3-v saakka, koska mulla ois rima todella korkealla ton hoitopaikan suhteen ja koska niitä ei kasva puissa, en varmaan tarpeeksi hyvää paikkaa edes löytäisi.
Mutta noista PK:n tosiasioista (ainakin osassa Helsingin päiväkodeissa). Tavallisesti alle 3-v ryhmässä on 12 kpl 0-3 v lapsia. Jos on alle vuoden ikäisiä, he ovat kahden paikalla. Eli vaikka 2 kpl 10 kk ikäistä ja 8 kpl 1-3-vuotiaita. Ja hoitajia (käytän myös lto:ista sanaa hoitaja tässä yhteydessä) on yleensä 3, joista yksi tulee aamuun, toinen välivuoroon ja kolmas iltaan. Opettajat tekevät yleensä vielä lyhyempää päivää kuin lastenhoitajat. Saattaa siis hyvinkin olla, että ryhmän kolmas aikuinen tulee töihin vasta klo 10.30-11 tai iltapäivällä enimmäinen lähtee kotiin klo 13-14. Eivät siis kovin montaa tuntia päivässä ole kaikki yhtä aikaa töissä ja siihenkin aikaan kun ovat, sattuvat 2 h päiväunet. Pääasiassa aamuisin ja iltapäivisin on siis 2 aikuista joko 12 alle 3-v tai 21 3-6 v lasta kohtaan. Ulkona saattaa olla yhdellä aikuisella vahdittavana sitten 12 kpl 1-3-v tai 21 kpl 3-6 v lapsia! Siinä ei paljon sylitellä tai leikitä lasten kanssa, kun pitää haukkana vahtia, missä kaikki oman ryhmän lapset ovat. Kyllä silloin pph:lla on hieman enemmän mahdollisuuksia leikkiä lasten kanssa ja antaa heille huomiota.
Suurin ongelma päiväkodeissa (ei kaikissa, mutta useissa) on mun mielestä tällä hetkellä se, ettei sijaisia aina saa. Meidän pk:ssa saatiin sijainen ehkä joka viides kerta niistä kaikista kerroista kuin oltais sellainen tarvittu. Varmaan joka toinen viikko oli 1-3 päivää, jolloin hoidin 12 kpl 2-3 v lapsia klo 13 lähtien yksin... Tai olin aamulla klo 10 asti lasten kanssa yksin. Jos muissa ryhmissä oli tarpeeksi henkilökuntaa, niistä tultiin sitten pukemis- tms. tilanteisiin joskus auttamaan, mutta joskus oli niin, että melkein joka ryhmästä puuttui aikuisia, eikä silloin sitten saanut apua mistään. En tiedä, miksi joihinkin päiväkoteihin (Helsingissä) saa sijaisen tarvittaessa ja miksi joihinkin ei saa.
Toinen asia, mikä mua nyppii päiväkodeissa on se tasapäistäminen. Kaikkien pitäisi olla samanlaisia, käyttäytyä samalla tavalla, olla samaan aikaan väsyneitä jne. Uskon, että pph:n on helpompi huomioida lapset yksilöinä kuin yhtenä massana. Päiväkodin miinuksia ovat vielä hirveä meteli (samalla lapset oppivat puhumaan huutamalla, huoh!), joka on oikeasti tosi raskasta ja runsaat sairastelut. Toisaalta yli 3-4-vuotiaille siellä on sitten enemmän samanikäisiä kavereita ja niitä paljon puhuttuja virikkeitä kuin pph:lla, joilla harvoin on mun kokemusten mukaan ollut yli 4-v lapsia.
Mutta noi jutut meni nyt myös ihan ohi ap:n kirjoituksen. Mä ymmärrän hyvin ap:n kertoman johtajan pointin, koska itse näin myös päiväkodeissa noita " hylätyksi tulleita" alle 3-v isoja sisaruksia, joiden äiti oli vauvan kanssa kotona. Osa tosiaan käyttäytyi niin, että siitä paistoi läpi se hylätyksi tuleminen ja se oli hirmu surullista. Yksikin äiti iloitsi meille siitä, kuinka ihanaa oli, kun sai käydä vauvan kanssa kahviloissa yms. ja 2-v isosisko oli sitten 5 päivää viikossa hoidossa klo 8-16 joka ikinen päivä. Ja todellakin reagoi ja rankasti =(
Se on totta, että perheet ja tilanteet ovat erilaisia, enkä itse tiedä, miten olisin pystynyt hoitamaan molemmat lapset kotona, jos esikoinen (huusi ekat 2,5 kk) olisikin ollut se kuopus. Mutta en käsitä kyllä ihan sitä, että niin moni äiti ajattelee jo etukäteen, ettei selviä kahden pienen lapsen kanssa kotona. Eiköhän suurin osa äideistä selviäisi ihan hienosti ja vain pienellä marginaalilla ole jotain suurempia ongelmia. Mun tuttavapiiriin kuuluu paljon (15-20) äitejä, jotka ovat saaneet 2-3 v ikäerolla toisen lapsen (useimmilla vielä se talvivauva) ja näistä vain yhdellä on vanhempi lapsi jatkanut hoidossa (oli ollut siellä jo vuoden verran ennen vauvan syntymää). Ja kaikki ovat selvinneet 2 lapsen kanssa aivan loistavasti!
Mulla itselläni oli toinen lapsi talvivauva ja siihen auttoi tietenkin se, että mies oli isyyslomalla aluksi. 2 viikon iässä kuopus pääsi sitten ulos ja sen jälkeen ulkoiltiin melkein joka päivä. Vauva on tosiaan niin suojassa vaunuissa, että hyvin pärjäsi siellä -15-20 asteillakin. Ja noilla -20 asteilla esikoinen ei enää tarjennut, joten silloin ei sitten ulos enää mentykään. Mulla suurin ongelma oli ekojen kuukausien univelka, kun joskus oli öitä jolloin olin nukkunut alle 4 h 3 eri pätkässä ja kuitenkin piti hoitaa esikoista. Silloin kävelin sitten silmät ristissä puistoon ja " torkuin" siellä, mutta ei noita päiviä niin usein ollut, että olisin siksi laittanut esikoisen hoitoon. Ja kun moni on täällä kirjoittanut, ettei äidistä ole vanhemmalle lapselle mitään seuraa, kun äiti vaan imettää ja hoitaa vauvaa, niin kyllä aika monella onnistuu varmaan myös esikoisen kanssa leikkiminen tai vaikka lukeminen samalla kuin imettää. Ja vauvan hoitamisessa esikoinen voi olla pikku-apulaisena. Se vaan vahvistaa tunnetta, että hän kuuluu samaan jengiin!
Jos ap on epävarma omasta jaksamisestaan ja selvitymisestään, kannattaa ehkä pitää se saatu päivähoitopaikka ja ottaa lapsi sitten sieltä pois, kun huomaa, että kotona hommat sujuu. Siitä olen kyllä 99 % varma, että lähes jokainen alle 2 v lapsi nauttii enemmän vanhempien seurasta kuin päiväkodista. Eli jos vaan on mahdollista pitää sen ikäinen lapsi kotona, ehdottomasti pitäisin.
Minulla on lapset 04 ja 06. Olisin halunnut vanhemman hoitoon 2krt/vk koska hän on todella energinen ja kaipaa seuraa kavereista. Paikkaa en saanut vaikka laitoin hakemuksen 5kk aiemmin, mitään yhteyttä päiväkodista ei otettu ja ajettelin että olkoot kun ei kerta paikkaa ole tarjottu. Tiedän mitä henk.kunta ajattelee koska Olen töissä pk:ssa. Tällähetkellä äippälomalla. Tuo meidän 2-v.on todella turhautunut ja itsellä ei millään riitä aika viihdyttämään ja antamaan virikettä tarpeeksi. Minusta on turhaa syyllistaa koska 2-3krt vk hoidossa on lapselle vain mukavaa vaihtelua. Lisää kerhoja ja avoimia päiväkoteja kaivattas ,ei tarvis viedä paikkoja työssäkäyviltä!