9 kk liikkumattomuus, ohjeita toivotaan
Huomenta kaikille,
meillä on 9 kk ikäinen poika, terve ja neuvolassa 8 kk tarkastuksessa
todettu kaikin puolin normaalisti kehittyneeksi. Mutta itseäni " huolestuttaa" , kun poika ei vieläkään nouse itse istumaan, saati ryömisi tai konttaisi. Aikaisessa vaiheessa kyllä seisoi hyvin tuettuna, ja kävelee tai jopa juoksee tuettuna päivät pitkät. Kyllähän sekin kehittää lapsen liikkuvuutta, mutta äitiparan selkä ei kestä tätä kyyryssä olemista. Hankimme äskettäin kävelytuolin, mistä on ollut hetkittäin apua.
Toivoisin saavani jotain ohjeita tätä kautta, miten aktivoida poikaa ym. asioihin. Olen kuullut, että neuvoloissa vaihtelee, miten pääsee fysikaaliseen ja saa sitä kautta ohjeita.
t. Merivuokko
Kommentit (4)
Lapset kehittyvät hieman eri tahtiin ja kaikki lapset eivät ns. koskaan ryömi tai konttaa vaan nousevat suroaan pystyasentoon.
Jos lapsenne tilanne/liikkumattomuus huolestuttaa, niin useimmissa kunnissa pääsee fysioterapeutin ohjaukseen ilman kenenkään lähetettä. Kannattaa toki kysyä neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin lähetettä,mutta se ei ainakaan meidän kunnassa ole pakollinen.
Suosittelen, että menette lapsen kanssa mahdollisimman pian ohjaukseen, pienillä asioilla voi aktivoida hyvinkin paljon.
(Olen itse myös terveydenhuollon alalla)
Esikoinen istui tuetta 7kk iässä ja pyöri napansa ympäri. Oppi 10kk ryömimään ja pari viikkoa yli 1v otti jo ekat askeleensa. Tuossa välissä oppi siis pystyynnousemisen, tukea pitkin kävelyn, ilman tukea seisomisen ja istumaannousun. Konttauksen oppi vasta ensiaskeleiden jälkeen.
Toinen lapsemme tulee tällä viikolla 9kk. On istunut tuetta alle puolivuotiaasta, pyörii navan ympäri, peruuttaa pitkiä matkoja, seisoo tuettuna/tukea vasten (ei kuitenkaan itse nouse seisomaan tai istumaan). Roikkuu myös pöydissä ja hyllyissä, eli kiinnostusta olisi pystyynnousemiseen. Emme ole kuitenkaan häntä seisottaneet emmekä kävelyttäneet. Nämä uudet avustetut taidot voivat hidastaa luontaista kehitystä, vaikka onhan niitäkin lapsia ketkä eivät ryömi eivätkä konttaa vaan nousevat suoraan pystyyn ja kävelemään.
Kävimme tällä viikolla lastenlääkärissä nuorimmaisen kanssa ja puhuimme samalla lapsen liikkumisesta. Kun kerroin mitä lapsi osaa ja mitä ei, ja missä tahdissa esikoinen liikkui, lääkäri sanoi, että meidän lapsilla on todennäköisesti jaloissa vähän hitaampi motoriikka ja valmius. Että kädet ja muu kroppa olisi valmis liikkeelle, mutta jalat ei. Tämä kyllä selittäisi esikoisen nopean kehityksen sen jälkeen kun oppi ryömimään ja käyttämään jalkojaan.
Eli kaikki lähtevät liikkeelle kun ovat siihen valmiita. Mä en ole huolissani tästä nuorimmaisesta, sen opin esikoisen kautta. Hänen kanssaan olin välillä tosi huolissani kun ikätoverit jo kävelivät ja meidän likka ei edes ryöminyt. Se hyvä puoli on hitaasta liikkeellelähdöstä, ettei tarvitse kuukausitolkulla kytätä missä lapsi on ja mitä tekee, sekä säästyy suurimmilta kolhuilta ja mustelmilta. Varhain liikkeelle ja varsinkin pystyynnousevat menevät yleensä ilman " järjen hiventä" , eli siis tohottavat suin päin joka paikkaan ilman vaaranpelkoa. Isommilla on sitten jo homma enemmän hanskassa ja muutakin kehitystä sen verran, että hallitsevat asioita ja kroppaansa paremmin. Tämä siis vain mun lähipiirini ja omien lapsieni kautta olevaa kokemusta.
Mutta jos sua arvelluttaa, niin voit käydä fysioterapeutilla näytillä. Meille sanottiin esikoisen aikana, että jos ei 1v liiku, silloin voi käydä fysioterapeutilla. Mutta tyttö oppi sen 10kk neuvolan jälkeen heti ryömimään. Mutta näissä on kunnallisia ja terkkarien välisiä eroja. Muualla moni 8kk on jo pistetty fysioterapeutille jos liikkumista ei ole, mutta meillä päin näillä asioilla ei kiirehditä. Mutta oman mielenrauhan vuoksi voit tosiaan siellä käydä, niin saa ainakin tietää ettei mitään fyysistä estettä liikkumiselle ole.
Liikkumisen oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsesi oppii liikkumaan oikeassa järjestyksessä, tai ainakin valmiudet kehittyvät. Tarkoitan tällä sitä, ettei vauva opi kävelemään, mikäli hän ei jaksa hallita keskivartaloa, vaikka jalat olisivat kuinka vahvat. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää vauvan keskivartaloa. Parasta jumppaa onkin leikittää vauvaa mahdollisimman paljon lattialla. Lelujen avulla voi houkutella kääntymään vauvaa molempien kylkien kautta. Myös selällä leikkiminen (tai leikkiminen omilla jaloilla) on tärkeää, koska se vahvistaa vatsalihaksia. Myös istuttamista tuettuna pitkiä aikoja kannattaa välttää, ettei vauvasta tulisi ns. peppukiitäjää. Myös sylissä pukeminen kehittää motoriikkaa ja kun vauva oppii istumaan, on pulkassa vetäminen, mitä parhainta jumppaa.
Niin hassua kuin onkin, kävelytelineet yleensä hidastavat liikkumisen oppimista. Fysioterapeuttien ensimmäinen ohje yleensä onkin pakata hyppykiikut ja kävelytelineet pois, mikäli motorinen kehitys on viivästynyt.
Mikäli neuvolassa ei oltu vielä huolissaan, on kaikki varmasti kunnossa. Toiset vain lähtevät verkkaisemmin liikkeelle kuin toiset.