VIIKONLOPPU pino SYYSYSTÄVÄT 2004

Tulkaa kaikki edes viikonlopun aikana sanomaan böö. Pinot on viimeaikoina olleet ihan liian hiljaisia.



En eilennä löytänyt Venlalle yhtään vaatteita, varsinkin bodeja pitäis löytää. H&M.ssä tosi surkea valikoima tällä hetkellä. Taidan huomenna mennä kirppareita kiertelemään josko niistä jotain löytyisi. Veetille kyllä löysin vaatteita vaikka kuinka paljon.



Jotain tekemistä pitäis keksiä tälle päivälle.



Nyt meen lapsukaisille pitämään seuraa.



Öttis, Veeti ja Venla

Mies ja tyttö katsovat Myyrää. Meillä ei ole enää totaaliäiti-vaihetta ja siksi isikin kelpaa seuraksi. Meillä oli tuo Hipsun kyselemä vaihe tuossa vähän aika sitten mutta nyt taas kelpaa isikin. Yölläkin esim. kun heräsi itkemään ja mies meni rauhoittelemaan, yltyi huuto kovaksi " mä haluun äitin!" . Seuraavina öinä mies sitten käänsi vaan tyytyväisenä kylkeään että mene- sinä- kun- en- kuitenkaan- kelpaa - tyyliin.



Tean vauvakuulumisia on kiva lukea :) Ihanan rauhaisalta kuulostaa. Onko Venna jo terveenä? Minäkin muistan tuon valloittavan vauvavenytyksen.



Onnea Hipsulle ja Saamuskalle työkuvioiden suhteen! Miten on, Saamuska, otatko pestin vastaan?



Ayap, tuo surullinen tapaus on surullisen usein nähty. Aika ajoin näköjään ottavat sellaisen otsikoihin asti -ehkä juuri herättelemään? Mutta kyllä valitettavan usein tiettyjen kaupunginosien yössä tämänkaltaista tapahtuu (täällä pk-seudulla ainakin). Se sydäntä raastoi aina eniten, kun asettui sen pienen asemaan ja edes hiukan pysyti aavistamaan sitä pelkoa ja hätää mitä hän koki. Se kun on niin käsinkosketeltavissa. Ja kuinka he tarrasivat konkreettisesti ensimmäiseen aikuiseen. Huh.



Mies ja tyttö siirtyivät yläkertaan pukemaan (heh, meillä viikonloppuisin on todella venyvät aamut, vaikka herättykin seiskalta). Taidan siirtyä seuraan, ulkoilma kutsuu.



Hipsun tavoin minäkin huhuilen kevätsiideriseuraa!



Alli

Vanhempien luona koneella... omaa nettiä ootellessa. Pinot vähän huonosti luettu eli en oikein mihinkään kykene kommentoimaan.



Eilen käytiin siivoilemassa vanhaa asuntoa ja haettiin loppuja tavaroita, enää jäljellä meidän polkupyörät ja vanha rikkinäinen tv-taso.



Aa kovasti harjoittlee kävelyä, yhden/kaksi askelta pääsee, nousee seisomaan ilman tukea jne...



Ee on ollut muutosta ihmeissään, hieman harmittelee kun leikki kaverit jäi, mutta toisaalta oma sauna on Een mielestä iso +. Onneksi oli uudella pihallakin lapsia... pikku hiljaa.



Kovasti on menoa ja tekemistä, miehen liikkeenkin kanssa.



Näin vanhan luokkakaverin viikolla ja hän sanoi että kuuluu vain tylsää elämää. Niin - minäkin toivoisin joskus tasaista tylsää elämää... sanokaa sitten että toivoin sitä jos joskus tylsyyttä valitan.



Kaikin tavoin aurinkoisia kevätpäiviä kaikille tasapuolisesti!



Mari ja pojat

Mies lähti vanhemmilleen suoraan töistä perjantaina, palaa kun palaa. Lilli on aika lailla kipeä. Kuumetta oli eilen illalla 39.6, laitoin tietty supon yöksi. Aamulla kuumetta oli 38.3. Yskä on ihan kamala, tuntuu että tukehtuu siihen välillä. Käytiin päivystyksessä mutta siellä oli niin paljon jonoa (en halunnut että pojat kuitenkaan tuntikausia joutuisivat olemaan keskenään kotona) että menin sitten yksityiselle, sain ylimääräisen ajan. CRP vain 37, joten a-virus taitaa olla kyseessä. Pelkäsin jo että jos tulee Jorvin keikka niin minne minä nuo pojat sitten sullon!



Kiitos teille ihanat kun huolehditte! Tuo burnoutti on kyllä itselläkin käynyt mielessä välillä, tuntuu että hommaa on liikaa. Ehkä sittenkin siunaus että se hakemani työ meni sivu suun, siinä olisi kyllä ollut liikaa. Nykyisessä työpaikassa on jatkoa tarjolla, mietin vielä. Onnea Hipsulle jatkopaikasta ja tsemppiä g:n pullautukseen!



Pitäisi käydä apteekissa hakemassa neidille yskänlääkettä, mutten raaskisi lähteä enää riepottamaan. Täytyy odottaa että nukahtaa päiväunille, niin pojat voisivat vahtia sen aikaa. Helkkari että elämä on hankalaa yksinhuoltajana!



Anoppi ottaa etäisyyttä tähän maailmaan, nukkuu enimmän osan päivästä ja torkkuu siinä välissä. On kotona kuitenkin. Ei taida enää olla viikoistakaan kyse, pikemminkin päivistä. :-(



Kinkkukiusaus laittautuu uunissa, taidan mennä katsomaan miten se pärjää. Mukavaa viikonloppua kaikille! Ja suppareita Leannalle ja aialle!



Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Oli pakko tulla vielä kirjoittamaan kun luin viestisi. Halusin vain välittää lämpimän halauksen! Olen todella pahoillani anoppisi tilanteesta, ja toivon kovasti voimia teille kaikille surutyöhön ja luopumisen tuskaan.



Alli

Iiiiihana ilma ulkona! Oltiin neitojen kanssa pari tuntia puistossa ja pihalla. Jännityksellä aina lähdetään, kun Pikkumyyn unista ei tiedä, saattaa nukkua 45 min tai sitten 4 h. Nyt on välitankkauksella nukkunut 3½h. Öisin heräilee paljon tiuhemmin, vuorokausirytmi päälaellaan. Viime yönä muutin suosiolla sohvalle vauvan kanssa, häiritään niin paljon miehen ja Vennankin unia. Tänään järjestän " Vennan huoneeseen" (se jossa on nyt lelut muttei Vennan sänkyä) meille kunnon pedin, sohvalla tulee selkä niin kipeäksi.



Ankkiksen Lillille pikaista paranemista! Vennalla oli 4 pvää korkea kuume. Ja nyt on aftoineen lähes syömätön, jogurtti+jäätelödieetillä. Siihen päälle mustasukkaisuus - ei mikään hyväntuulinen tapaus. Ulkona kiukku onneksi haihtuu, joten ulkoilemme PALJON.



Vai äiti-vaiheita :) Meillä asuu Isin Tyttö. Äiti ei kelpaa mihinkään, jos isä on kotona. Aamulla oli niin loukkaantunut äidin hoitaessa vauvaa, että komensi minut pois samasta huoneesta (en tosin totellut moista) ja ilmoitti että " Venna jakastaa isiä" . Isä ei ole aivan varauksettoman riumuissaan saamastaan huomiosta, ei ole nimittäin hänellä hetkenkään rauhaa jos on kotona.



Jahas, nyt kelpaakin äiti. Pitää mennä.



- tea -

Pikaisesti..

Meillä muuten mies muutti viime yönä takaisin makkariin :)

Ei ole Kirpun syntymän jälkeen montaa yötä siellä nukkunut.

Me ollaan vallattu imetysbaarineen päivinen koko sänky.

Nyt se on loppu niisk!!

Ihan outoa!!!



Ilma on ihana pitää lähtee ulkoilee kun tytöt herää.



Tanssijalkaa vähä vipattais... :))





Nyt sohvalle ja twinpeaks kovalevyltä

Mä en uskalla sitä öisin enkä yksin katsoa !!!



Hyvää Viikkistä!!

Lillille paratumissäteitä ja Koko perheelle Woimia! ;(



Ramika jA Irmat

Antsa nukkuu, mies on töissä ja isommat ovat liesussa kavereillaan. Tietenkään en voi siivota tms, kun Antsa voisi herätä :) Juopaisen siis kahvia kolmannen kupillisen syys-ystävien seurassa.



Heti kärkeen Oman Navan työasioita...En ole ihan varma, onko ylennystä minulle suoranaisesti tarjottu. Mies -kuultuaan referoinnin keskustelustani pomon kanssa- oli sitä mieltä, että näin on, ja hän olisi ainakin tarjoutunut oitis...Noh, miehet ovat miehiä ja käsittävät ja puntaroivat asioita omalla tavallaan. Täytyy mietiskellä asiaa ja rohkaistua ottamaan se esille jossain vaiheessa uudestaan, tai sitten vain katsoa miten homma etenee ja mukautua tilanteisiin. Kaikkein mieluiten kai toivoisin, että työtilanteeni pysyisi ennallaan, mutta koska yritys kasvaa, muuttuu organisaatio pakostakin. Katsotaan nyt...



Ankkikselle ja perheelle jaksamista ja voimia surulliseen tilanteeseen.



Minä kuulin sairaasta ystävästäni hälyyttäviä uutisia, mutten ole saanut häntä puhelimella kiinni. kerään voimia soittaakseni miehelleen, pohjimmiltani olen pelkuri.



Iloisempaa osastoa: Tätiyteni vahvistui toisaalleen :) siskoni sai toisen lapsensa eilen ja tällä kertaa meidän lastemme serkkukatras lisääntyi tytöllä! Ihanaaa! Tyttö oli ollut perätilassa (yllättäin, ultrassa sitä ei ainakaan huomattu), mutta tullut liukkaasti normaalisti alateitse. Siskoni (hulttio)avomies (anteeksi, tällä kertaa on pakko mainita sekä hulttio, että avo) oli lähtenyt pari päivää ennen yllättäin ulkomaanreissulle, kun oli matkan halvalla saanut.. (Häh?). Tyttö tuli tosin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, mutta silti! Onneksi vanhempani asuvat lähellä siskoani ja olivat hakeneet siskoni esikoispojan (melko tasan tarkkaan 1v.) yöllä luokseen ja vieneet siskoni sairaalaan.



Antsan uhma vain hurjistuu. Eilen poika ensimmäistä kertaa aloitti kiljumisen kaupassa. Ostin isommille valmiiksi tätä päivää varten karkkia ja Antsa olisi halunnut karkkia myös ja Heti! Poika on myös entistä enemmän isin poika. Jos isi on kotona ei äiti kelpaa mihinkään. Äitiä tönitään luota pois aika riuskastikin: " EI äiti!, ISI!" Mies sanoi, että onhan se hyvä, että hänelläkin on poika, kun esikoinen on ihan äidin poika :)



Illalla mies myös sängyssä mietiskeli sitä, miksi Antsa on hänelle aivan erikoisen rakas. Hän tuli siihen tulokseen, että osasyy on pojan alkumetreissä. Antsahan syntyi hengittämättömänä, napanuora kaulan ympärillä, naama sinisenä. Miten ensimmäinen kymmenen sekuntia tuntui ikuisuudelta ja elämä lopultakin niin ei itsestään selvältä, haparoivalta. Nyt, kun poika on niin elinvoimainen ja terhakka, tuntuu se aivan ylitsevuotavan palkitsevalta. Minä siihen, etten itse ole ikinä ajatellut sitä, miksi lapsiani rakastan, sehän on aivan itsestään selvää. Enkä toisaalta kovasti muutenkaan mieti motiivejani erityisesti, sitä miksi jotenkin tunnen. Mies huokasi paljon puhuvasti. Näin ajatuskuplan: " Vaimoni ei ymmärrä minua" ja " Turha kai se on yrittää selittää" . Mies jäi katsomaan elokuvaa, minä käänsin kylkeni ja nukahdin...



Täällä siis piitaamaton vaimo ja hyljeksitty äiti ;) (ei vain, mies on kyllä ollut pääasiassa oikein hyvällä tuulella, kun olen taas jaksanut kuherrella)



Mukavaa ja rauhaisaa viikonloppua syys-siskot!



Saamuska♥

Mieletön ilma ulkona! Ja ei ole edes huhtikuu vielä. Lähtee nuo vähäisetkin lumet äkkiä. Sen verran täällä sitä vielä on, ettei todellakaan ihan vielä päästä haravointi puuhiin. Teakos se haravoinnista jo puhui?



Kävin shoppaileen. Huh se on rankkaa. Menin aamu ysiksi kosmetologille ja sitten jäin etsimään kaverin lapsille synttärilahjoja. Tänään toinen täyttää 8 ja toinen 3. Ja tuskastuin jo ihan täysin kun ei meinannut mitään kivaa keksiä. Pysyin tyylilleni uskollisella tylsällä linjalla. Tytölle vaate ja pojalle (8v) tehtäväkirja ja molemmille karkkia. Löysin Onnillekin kympillä sammarit ja itselle ostin kevättakin, jota olen muutaman vuoden jo aikonut ostaa.



Viikko on hurahtanut joutuisasti. Paljon ollut menoa ja puuhaa. Ollaan kylvetty rairuohoa ja askarreltu maitopurkkien pohjasta purkkia ruoholle, sekä päällystetty purkki Onnin maalauksella. Kukkiin on mullat vaihdettu ja muutenkin ollaan oltu toimeliaita.



Onnin vaipattomuus sujuu kakkaa lukuunottamatta. Panttaa vaikka mieluummin mutta potalle ei suostu edes istumaan. Sitten kun on yks välipäivä, en kertakaikkiaan raaski enää olla laittamatta vaippaa, kun eilenkin vaikutti jo kipeältä poika paran maha. Torstaina oli jopa aamu- ja päiväunivaippa kuivia!!! Mutta se tais olla vain hyvää tuuria.



Tää netti tökkii edelleen, joten en ole ihan perillä pinoista... Saa nähdä saanko edes lähtetettyä tätä...



T-P

Saunottu on tai pojat vielä saunassa!!!!!..sais kohta lapset nukkumaan!



Mun vanhemmat läks tänään.Olen taas ravannu kaupoissa,hyödyntäny autoa painavissa ostoissa,Ikealla myös tänään kävin sekä kodin 1:stä uuden lampun olkkariin.

Eilen oltii miehen kanssa syömässä sekä shoppaamassa,en löytäny kevättakkia enkä kummempaa muutakaan mut kivaa oli..ihan kahdestaan :-) Alotin vapaani käymällä miehen töissä.Niille on tullu sellanen uusi kahvikone,mikä tekee kaikki erikoiskaffet jotenka käväsin siellä kahvittelemassa ;-))



Kamala autokuume kyllä vaivaa.Täytys nyt pankkii selvitä lainaa ruinaamaan ja sitten alkaa metsästää autoa ihan tosissaan!!!



Lillille paranemista ja Ankkiksen perheelle voimia surutyöhön!



Hipsulle onskua työnjatkumisesta ja toivon että Saamuskan työjutskat selviää!



TiPi:Meillä typy ei potalle kakkaa tee!!Ei millään!Aattelin nyt hetkeks unohtaa ja ostaa jotain tosihalpisvaippoja siihen.Meillä kyllä täytyy vaippa vaihtaa yölläkin,tekee alkuyöstä niiin ison pissan et aamulla sänky märkä jos ei vaihda..päikeilläkin usein märkä vaippa.



Väkkärä jeeee!Uutta sapuskaa :-)



Tuo 2-vuotias lapsiparka kävi niiiin hirmusesti sääliksi.Ja kun ei varmasti ollut ekaa kertaa häntä jätetty,eikä tosiaan ainoa pieni joka yksin jätetään :-(



Kevätsiiderille ois tääki mamma lähössä..tänä keväänä mielellään :-)



Taitaa huomenna mennä iltajumpaks mulla kun sitä kelloa siirretään...ei jaksa aamusta ellei lapset sitten herätä?!



Toivottavasti Yniksellä on ollu kivaa ja hyvät rinnesäät!



Jokohan tarina riittäs....



jatu

Meillä oli tuo " äitivaihe" ..Alko kun mies marraskuussa meni uuteen töihin,oli sitä ennen 2vkoa lomalla ja kesti jonkun 4kk!!

ISi kyllä kelpas leikkimään ja psesulle ja ruokahommiin(ONNEKS) mutta " en tykkää isistä,oon vaan äitin tyttö,äitin kulta" " en rakasta isiä" en hali,en pussaa-oli ihan tavallista!!Tuntu niin pahalle :-(

Sit yks päivä typy ilmotti et hänel on isiä kova ikävä ja sen jälkee riemuissaan on juossu ovelle ku isi tulee kotiin.Nyt joka aamu alkaaki sillä et ilmottaa et isiä on ikävä ja sen pitäs tulle heti kotiin!



jatu

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9902949&p=2&tmode=1&smode…



Olen kevätkaljalla täällä virtuaaliavaruudessa teidän kanssanne. Lapset tuhisee patjoillaan, mies leikkii ikiteiniä kavereiden kanssa. Sipsit painavat mahassa, tietokone hurraa tasaisesti.



Kävin tiluksillani. Siellä oli myös hiljaista, mitä nyt joku yksinäinen hiiri rouskutti jotain, mitä ne nyt sitten aikansa kuluksi rouskuttelevat tyhjissä taloissa. Pihalla taasen lauleli mustarastas ja unikot sekä sipulikukat loistivat vihreyttä. Kukkapenkin vieressä oli lumiukon hattu, ei ollut talvella kukaan korjaamassa sitä pois.



No, sitten myös riideltiin aamusta miehen kanssa, iltapäivästä hänen äitinsä tiesi kertoa kuinka väärässä olenkaan elämäni ratkaisuissani. Sellainen päivä se.



Kukkuu

Siis tosiaan, kello on tätä uutta aikaa jo yli 11 ja mä olen vajaa tunti sitten herännyt!!! Onni heräs yöllä itkeskeleen (en tiiä paljonko kello oli) ja häiritsi siten siis mun unia. Nukkui onneksi 7.30 (eli 8.30) asti. Mutta kun mies ja Onni lähti lopulta meidän sängyssä aikansa riehuneena aamupalalle, mä jäin vähän köllötteleen. Heräsin vasta sitten kun Onni alkoi itkeen ihan hirveästi, kun ei saanutkaan värittää tietokoneella Tomi Traktoria. Kun piti lähteä isin kanssa pyöräileen.



Mutta tekipä hyvää nukkua. Meidän viikonloput on kääntyneet nyt näin, että mies nousee aina Onnin kanssa... no tänään se oli ennen Onnin heräämistä jo hereillä, joten ei se olis nukkunut kuitenkaan. Ja kyllä me noustaan monesti yhdessäkin, tosin mies laittaa aamupalat aina viikonloppuna. Niin, on kai tuo ihan hyvä mies sitten:)



Vuokrattiin eilen taas leffa. Eihän ärrän valikoimat oikein laajat ole ja kaikki hyvät ollaan sieltä jo katsottu. Mutta kun oli tämä pienimuotoinen pakkomielle vuokrata, otettiin sitten se Valkoinen kaupunki, joka on siis siitä Irtiottoja -sarjasta irroitettu leffa. Ei sisältänyt mitään uusia käänteitä mutta ahdistava se oli silti. TUli niin vahvasti mieleen veljen perheen tilanne; noinhan se homma hoidettais varmaan niilläkin:/



Jatu, sitten kun keksit, miten saat Typyn potalle kakkaamaan, kerro mullekin! Mä mietinkin, että meillä taidetaan mennä samassa vaiheessa tän asian suhteen. No, kai ne joskus luopuu vaipasta;)



Tämä viikko on mennyt taas vähän löysäillessä. Viikolla väsytti niin, etten käynyt ku kerran salilla. Ja yhdesti juoksemassa piiitkästä aikaa. Tänään voisin taas juosta, ilma ainakin olis loistava.



Ihana on muuten minustakin lukea vauva-kuulumisia. Se vauva-venytys sai kyllä hymyn huuulille. Ja muistot mieleen.



Kivaa tämä omistusasunnossa asuminen. Tähän meidän taloyhtiöön tehdään yhden talon ulkokatto remppa. Tulee 1500e:n lasku meille kaikille siitä. Ja se on vaan yhden talon remppa. Meidänkin talossa katto on melko huonossa kunnossa. Taloja tässä on 4... Nyt ei kyllä enää voi sanoa, ettei tuntuis tässä konkurssissa. Tuntuu se.



Nyt menen laittaan itseni päiväkuntoon.



T-P

Ihana auringonpaiste ulkona, harmittaa kun ei pääse maata yhtään kuopsuttamaan kun pitää vaan kökkiä sisällä kuumepotilaan kanssa. No ehkä sitten kun Lilli menee päiväunille niin voin käydä vähän katselemassa että nouseeko sieltä hangesta mitään.



Miehestä ei ole kuulunut tänään mitään, ei edes ilmoitusta siitä että koska tulee (vai tuleeko...). Oikeasti, on kai se tärkeää katsella äitinsä viimeisiä päiviä, mutta itselleni ei tulisi kyllä mieleenkään olla koko viikonloppua poissa kotoa jos oma lapsi on tosi kipeä. Ja kun laitoin viestiä että kuumetta 39.6 ja yskii niin että pelkään keuhkokuumetta, niin vastaus oli " pärjäättekö?" . No perhana kai me pärjätään kun on pakko! Onneksi ei tullut Jorvin keikkaa, eikä ollut keuhkokuumetta, muuten olisivat pojat joutuneet jäämään keskenään kotiin/ menemään kaverille/ naapurille/ jotain. No, mies on kai valintansa tehnyt. Hänen perheensä on se, missä hän on lapsi, ei se missä hän on isä.



Anteeksi purkaus, tiedänhän minä että olen epäreilu ja että olen antanut luvan lähteä. Ja silloin kun ei v...ta niin ehkä ajattelenkin vähän toisella tavalla. Mutta silti!



Olen yrittänyt tenttiin lukea, vähän on hankalaa kun pikkupotilas on ihan surkea ja koko ajan syliä vailla. Lilli on oikeasti ihan reporanka, sohvalla makoilee peiton alla enimmän osan päivää. Ja yskii. Onneksi tänään maistui jo aamupuuro, ehkä se tuosta vielä paranee.



Paisti on uunissa, ehkäpä pitää ruveta miettimään mitä perunoita sen kanssa tekisi... Menen penkomaan pakastinta ja jääkaappia.



Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Kasvot saaneet kivasti väriä ja pisamia. Ollaan tehty puutarhahommia, ts. olemme haravoineet pihan ja lakaisseet terassin sekä tehneet tulevaa kesää varten puutarhasuunnitelmia. Meidän puutarha valmistuu toooodella pitkällä aikavälillä :) Pihaläntti ei edes ole kovin suuren suuri mutta silti jo 3.kesä kohta menossa eikä ihan valmista ole vieläkään. Nyt mietin kuumeisesti että mitähän koristepensasta istuttaisin pihan takaosaan. PuPi voisi pian jo kokoontua s.postissa, eikö?

Toisen aidan viertä jo koristaa komea rivi lumikelloja. Ihanaa tämä luonnon herääminen.



Kunhan tyttö heräilee päiväunilta, lähdemme pyörälenkille. Kavereiden luokse kylään.



Ankkikselle voimia! Ymmärrän mitä tarkoitat. Voi pientä Lilli-parkaa, pikaista paranemista!



Kukkuulle halaus!



Alli

Kylläpä sekoittaa sisäistä kelloa tämä kesäaika, joka kerta ihmettelen kun katson kelloa, että noinko paljon jo? Mukavaa kyllä saada valoisammat illat! Etenkin kun tuo aurinko noin ihanasti paistaa.



En olisi uskonut, että näin nopeasti tylsyyttä valittelen, mutta näin vain on. Eilen ystäväperheen vierailu peruuntui, ja ollaan koko viikonloppu täällä keskenämme oleiltu. Loppuraskauden aikanakin kun sosiaalinen elämä jäi (sen jälkikäteen havaitun) väsymyksen takia vähiin, alkaa nyt tämä perheen kesken oleilu riittää. Täytyy tuleville viikonlopuille kutsua vieraita, vaikka ees kahvilla käymään, ettei ihan höperöidytä.



Ehkä osaltaan tähän koettuun tylsyyteen on vaikuttanut Vennan sairastelu. Eilen illalla nousi taas kuume, joka oli aamulla poissa. Suusta laskin neljä aftan näköistä rakkulaa. Voihan tuo tosin olla suu-ja sorkkatautikin (enterorokko). Joka tapauksessa suu on kipeä, ruokaa ja juomaa menee ihan liian vähän ja kiukuttaa sen mukaisesti. Isommassa neidissä on ollut vauvaan verrattuna satakertaisesti töitä tämän viikon ajan.



En oo vieläkään päässyt haravoimaan. Ehkäpä kohta livahdan pihalle, kun mies tulee kotiin vahtimaan vauvelin unia.



Onkohan vauvauutisia Leannan tai Aian suunnalta jo?



- tea -

Siellähän Leanna on maalismasupinossa edelleen masukkaana. Supistuslähetys täältä --------------------->>>>>>>>>>>



t. vakooja

Tea, mulla oli ihan sama tunne pari viikkoa vauvan syntymän jälkeen, alkoi seinät ahdistaa. Hassua kun kukaan ei pariin viikkoon meinaa uskaltaa ottaa yhteyttä saatikka tulla kylään vauvan syntymän jälkeen. Pelätään että häiritään uuden perheen elämää ja kyläilyoikeus on vaan lähisukulaisella. No, meillä oli mun vanhemmat lapissa ja alkoi tosiaan ahdistaa vauvan toisella elinviikolla kun mies meni jo töihin ja kolmestaan kökittiin lasten kanssa sisällä. (oli vielä pakkaset). Musta hyvin voi vieraitakin käydä, jos vaan tuovat alkuaikana syömiset tullessaan : ) (eikös ne ole jotain " rönttösiä" joita itäsuomessa viedäänkin synnyttäneelle äidille). Mä ainakin vaan ilahduin jos joku ystävä soitti alkuviikoilla ja voihan sitä aina sanoa ettei nyt sovi jos oikein väsyttää tai ei jaksa ottaa vieraita vastaan.



Nyt on mukavaa kun ollaan päästy liikkeelle, perjantaina käytiin koko porukalla rossossa syömässä. Mä todella kaipasin jo reviirinlaajentamista, kun raskaudenloppuaikakin oli niin hiljaiseloa väsymyksen ja pakkasten takia.

Meillä pikkuinen viihtyy tosi hyvin rintarepussa. Pikku-V:n aikaan mulla oli liina mutta koin sen hankalaksi eikä poika oikein siinä viihtynyt, oli kai liian paketissa.

Tästäpä tuli mieleen ENKELI, ootteko kokeillut rintareppua? Pihahommia kun on nyt tehty eilinen ja tämä päivä on pieni keikkunut mukana joko miehen tai mun rinnalla repussa. Repussa on se kiva että myös miehen on helppo sitä käyttää.



Ankkikselle edelleen voimia!!



huomenna mä palailen kun kotiäitiviikko taasen alkaa!!



tiivii ja pojut

Ankkis. Voimia! Ymmärrän hyvin väsymyksesi ja osan muustakin. Meillähän tuo tilanne oli loppuvuodesta, kun miehen täti oli huonona. Mä jouduin myös toteamaan, että mun pitäis jaksaa olla vahva, kun muilla on murhetta, mutta määräänsä enempää ei vaan jaksa.



Kukkuu. Voimia myös. Kurjaa, että anoppisi sekaantuu tuolla tavalla :( Meillä se on mun äiti, joka päästää suustaan tyhmyyksiä välillä. Toivottavasti saatte miehen kanssa riidan sovittua.



Meidän Perhe-lehdestä en oo aiemmin oikein tykänny. Jotenkin se oli heppaisen tuntuinen. Mutta nyt on pari numeroa tullu ja mukana on kyllä täyttä asiaa. Esimerkiksi parisuhteesta. Taas niin osui ja upposi, kun siinä oli siitä, että (tätä oon yrittäny opettaa lapsille, mutta miten oppis ite???) vaikka kuinka on harmiintunu toiseen ja syystäkin, niin silti on usein syytä ja tarpeen myös katella peiliin ja miettiä mietä sieltä näkyy ja mitkä aiemmat asiat tunkee tähän parisuhteeseen.



Mökkihöperyys on mulle tuttua. Siksipä raahaudun porukan kanssa ulkoilemaan tai kyläilemään, vaikka miten väsyttäis ja siinä on hommansa. Kävipä myös niin, että yks ihminen, jonka jaksamista oon miettiny, soitti viikolla ja kyseli, voisivatko joskus tulla käymään.



Eilinen oli mummolapäivä ja sattui tulemaan paljon muitankin vieraita. Mies oli isäni apuna navetalla. Tämä päivä onkin mennyt levätessä (=mä oon yrittäny nukkua). Mutta illalla olin kirkossa laulamassa kuoron mukana, kun siellä oli lohdutuslaulujen ilta ja kolehti meni naapurin pojan hoitoon.

Poika oli muuten viikolla kotona ja sai ulkoillakin, mutta kovin oli voimaton ja kaatuili helposti. Esikoinen oli hänellä kaverina. Muutoin on sitten veljensä kanssa.



Vai että pikamoi ;)





T@hti

Kylläpä on pinot pikkuisia... Sanoo hän, joka ei turhan usein itsekään kirjoita.



Meillä on ollut aikas hulinaa tämä viikonloppu, ei ole kovin levännyt olo. Viime yönä sentään nukuin. Sain muuten makeat naurut, kun luin nukahtamislääkkeiden selostepaperia. En muista ihan tarkkaan, mutta jotenkin näin se meni: tulee noudattaa varovaisuutta, jos ei lääkkeen ottamisen jälkeen nuku 7-8 tuntia pötköön; herääminen kesken unien voi aiheuttaa muistiongelmia :D Ihanko totta? Minä kun olen kuvitellut, että liian vähän unta pätkii muistia täysin riippumatta siitä, miten on nukahtanut :) Tai ehkä en vaan muista, miten muistin silloin, kun nukuin kunnolla. Ehkä.



Kukkuulle I S O halaus. Nauretaan vaan, eikös joo?



Muistatteko sen Freukkareiden laulun, jossa lauletaan, että " ehkä elämä on vain huonoa pilaa, mutta mehän hekotetaan. Niin että kukahan seuraavat tilaa, sillä kai me ne otetaa-aan" .

Ei kokoajan oteta, mutta hekotetaan silti :)



Ankkikselle kovasti voimia. Miksi ihmeessä hankaluudet aina kasaantuu?



Jatulle autohankinnan miettimiseen sen verran, että kannattaa selvittää pankin tarjouksen lisäksi myös, millä ehdoilla autoliike rahoittaa. Kaikki vähänkin isommat autoliikkeet myyvät myös rahoituksia ja tarjouksen voi tehdä automyyjä. Osaria varten ei tarvita muita vakuuksia kuin auto ja osarin kylkiäisinä saa usein edullisen vakuutuspaketin. Toki sitten täytyy olla käsiraha, se vaihtelee eri liikkeissä. Yleisin on kai 20% auton hinnasta, mutta vähemmänkin voi olla, tai sen voi saada sovittua. Voin jutella tästä enemmänkin, jos haluat, vaikka ihan puhelimessa :)

Äh, ihan pakko vielä vähän: Jotkut autoliikkeet purkavat suuriksi paisuneita varastojaan nolla-käsirahalla ja hurjan pitkillä maksuajoilla. Ihan kiva sinänsä, mutta sitten voi käydä niin, että kun kolmen vuoden päästä haluaisi vaihtaa auton uudenmpaan / isompaan / johonkin, siitä ei hyvitetä edes sen vertaa kuin on vielä velkaa jäljellä. Jos joku asia kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, juuri siitä on yleensä kyse :)



Näihin tunnelmiin - hyvää yötä!