Esikoinen oli laajasti ruoka-allegikko-toinen tulossa-kysymyksiä!

meillä siis kaksi maitoallergikkoa.



olin viime viikolla tämän raskauden kanssa synnärin osastolla hoidossa ja lueskelin siinä samalla uusia ohjeita. taysissa oli sellaset ohjeet että äidin pitäisi synnytyksen jälkeen heti ilmoittaa että haluaa keskustella ravitsemusterapeutin kanssa ruokavalio- ja imetysasioista. varsinkin jos on voimakas allergiataipumus. esitteissä sanottiin että suoraan kannattaa jättää muna omasta ruokavaliosta pois, mutta muuta ei suositella.



itse olen kyllä ajatellut että voisin jättää sekä munan että maidon synnytyksen jälkeen. maidonhan voi korvata hyvin helposti (juu, 2imetysdiettiä kokeneena ihan piece of cake tuo pelkkä maito). muuta en sitten jätä ja heti mennään allergialääkärin hoitoon jos uusi vauva alkaa oireilla. mutta jokatapauksessa pyydän heti synnärillä että saisin jutella ravitsemusterapeutin kanssa.



lisäksi olen miettinyt niin että jos vauva tarttee lisämaitoja niin vien omat nutri-juniorit sinne. (meillä kuouksella vielä tuo menee) ja juttelen jälleen lääkäreiden kanssa. tavallista tuttelia en halua antaa.



olis kiva kuulla kommentteja lähiaikoina synnyttäneiltä että mikä on kuvio näinä päivinä käytännössä!



mom rv29

Hei,



Minun esikoistyttöni syntyi 05/04. Vauva alkoi oirehtimaan n 3 kuukauden ikäisenä, mutta oireet katosivat, kun jätin lääkärin ohjeesta maidon ja kananmunan pois ruokavaliostani. Varsinainen maitoaltistus tehtiin vasta 10 kk ikäisenä, kun olisi ollut aika aloitella normaaleja maitotuotteita. Tuolloin (eli keväällä 2005) altistus tehtiin HUS:in Allergiasairaalassa, vaikka vielä imetinkin, eli siis siellä riitti, että olin itse ollut maidottomalla ruokavaliolla. Ensi viikolla mennään toisen lapsen kanssa 1. kertaa visiitille Allergiasairaalaan, eli sen jälkeen olen viisaampi ihan uusimmista suosituksista... :-(

1. Jos sinulla itselläsi on allergioita, hoida niitä erittäin hyvin, vältä siis kaikkea allergisoivaa koko raskaus- ja imetysaika.

2. Syö maitohappobakteereja viimeinen raskauskolmannes ja aloita ne vauvallekin heti syntymän jälkeen. Gefilusta on tutkittu ja sen pitäisi auttaa vähentämään allergia/atopiariskiä. (Lienee sanomattakin selvää, että yksittäisen lapsen kohdalla hyötyä ei välttämättä ole, vaikka tutkimuksessa tällainen asia onkin havaittu, mutta ainahan kannattaa yrittää!)

3. Välttäkää lisämaitoa (siis tutteli jne.) viimeiseen saakka.

4. Hoida rintojasi hyvin synnytyksen jälkeen, ettet saa rintatulehdusta ja joudu ab-kuurille. Yllättävän monella allergisella lapsella on pikkuvauva-vaiheessa toteutunut kaksi asiaa: varhainen lehmänmaitoaltistus sekä ab-kuuri (äidin tai lapsen).

5. Ottakaa vauvalle vakuutus. Jos oireilua alkaa syntymän jälkeen tulla, menkää suoraan lasten allergologille tai allergioihin perehtyneelle lastenlääkärille, mielellään imetysmyönteiselle sellaiselle. Näin toivottavasti vältytte " koliikkiasevaanon" -pomputtelulta. Täältä palstalta saat varmasti sitten tarvittaessa vinkkejä oman alueenne lääkäreistä.



Mikäli oireita alkaa tulla, voit jättää omasta ruokavaliostasi pois ruokia. Yksittäisten ruokien kohdalla voi toimia ominpäinkin, mutta jos alat dieettaamaan keskeisiä ruoka-aineita, kuten maito tai kotim.viljat, olisi erittäin tärkeää tehdä se lääkärin/ravitsemusterapeutin ohjauksessa.



Toivottavasti tulokkaanne säästyy allergioilta!

Hyviä huomioita edellisiltä!

mango:

Nyt haluaisin imettää pidempään (tuolloin jäi kuukauteen), joten voisikohan tehdä niin, että jos allergiaoireita ilmaantuu, jättäisi omatoimisesti kaikki maitotuotteet pois ruokavaliosta. ONko joku tehnyt niin?

Mitä muita asioita kannattaa huomioida? Kokemuksia muutenkin otetaan vastaan erittäin mielellään :)

Jos jätä maitotuotteet omatoimisesti pois, ota kalsium-lisää 1000mg ja d-vitamiinilisä päivittäin. Noita on ainakin minulle suositeltu (imetysdiettaan maitoa ja munaa).

Minulla on kaksi poikaa. Ensimmäinen ei oireillut mitenkään ennen kuin aloimme kokeilla tavallista maitoa ja nyt olemme maidottomalla ruokavaliolla. Muita allergioita ei ole. Kuopus onkin sitten allerginen monille ruoka-aineille ja reagoi voimakkaasti jo äidinmaidon kautta. Lapset voivat onneksi olla erilaisia.



Olen joskus pohtinut mitä tekisin, jos kolmannen lapsen saisin. Varmaan karsisin aluksi munan ja maidon pois ruokavaliostani ja kokeilisin niitä palauttaa myöhemmin.



Minulle ei ole kukaan ehdottanut imettämisestä luopumista vaan hoitohenkilökunta on tukenut imetystä joka paikassa. Sen verran asenteet ovat varmaan 6 vuodessa muuttuneet. Nyt pojan ollessa yli puoli vuotias olen alkanut vierottamaan häntä.



Joku kirjoitti noista maitohappobakteereista. Meillä ei pojalle sopinut Relan maitohappobekteerit eli herkät maitoallergikot voi saada oireita niistäkin.

Hei kaikki,



Me käytimme aikanaan vissiin kahta tai kolmeakin maitohappobakteeria, mutta ne tekivät tilanteen vain paljon pahemmaksi. Neuvolassa suositeltiin jotain jauhetta, joka kanssa tosiaan pahensi vain asiaa. Sitten vyöhyketerapeuttimme suositteli DDS+:aa. Se on osoittautunut tosi hyväksi meillä. Se on kapseleissa, mutta ne saa tosi helposti avattua ja jauheen sekoitettua vaikka nesteeseen tai ruokaan.

Hei vielä,



Piti vielä kirjoittamani imetyksestä ja dieetistä sen verran, että itse jätin kyllä aika rohkeasti kaikkia ruoka-aineita pois ruokavaliosta, vaikka esim. neuvolassa oltiin asiasta toista mieltä. Minulla on monta ystävää, joilla on myös allergisia lapsia ja meidän kaikkien kokemus on valitettevasti se, että neuvola tuntuu olevan paikka terveille lapsille. Emme ole kokeneet saavamme sieltä tarvittavaa tukea ja neuvoa. En tiedä, onko asia kaikkialla näin, mutta ystäväni asuvat lähes kaikki eri kaupungeissa, joten aika yleistä tämä tuntuisi olevan. Ilmeisesti neuvolatädit tarvitsisivat lisäkoulutusta, johon arvatenkaan ei löydy rahaa.



No, dieettini oli tiukka, mutta imetin silti koko ajan, vaikka lastenlääkärikin sairaalassa kirjoitti joihinkin papereihin, että imetys jätetään pikku hiljaa pois kokonaan. Menin tietysti jossain vaiheessa aika heikkoon kuntoon, kunnes opin käyttämään riittävän monipuolisesti esim. maissia, hirssiä, tattaria ja quinoaa (tällaisesta viljasta en edes tiennyt ennen tätä allergiarumpaa, sanotaan että ko. viljassa yhdistyvät maidon ja kotimaisten viljojen hyvät ominaisuudet). Nyt tyttäremme on jo lähes 2-vuotias ja imetän edelleen iltaisin.



Tsemppiä kaikille! Imettäkää vaan niin kauan, kun se hyvältä tuntuu ja käyttäkää omaa järkeä dieetin suhteen. Kävin 2 kertaa ravitsemusterapeutilla, mutta en kokenut saavani myöskään sieltä mitään uutta tietoa mistään. No, toisaalta luin itse tosi paljon allergioista ja hivenaineista ja vitamiineista jne. heti, kun allergiarumpa alkoi.

mutta allergiatausta on aikamoinen. Lapsemme kuudesta serkusta kolmella on todettu maitoallergiat ja kolmella muulla ei ole asiaa tutkittu mutta ns koliikki-vauvoja hekin ovat olleet. Näiden äidit eivät ole saaneet minkäänlaista apua neuvolalta. Neuvolassa väitettiin koliikiksi ja yhdellä maitoallergia todettiinkin vasta 5 vuotiaana kun testattiin ihan muita allergia asioita. Ottakaa siis vakuutus ennen vauvan syntymää.



Me ei otettu vakuutusta kun en asiaa sen koommin miettinyt. Vauva syntyi ja 4 viikkoisena alkoi " koliikki" lisäksi ns. hormoninäpyt muuttuivat kokoposkien punoitukseksi ja karheudeksi. Kun vauva oli huutanut 4 iltaa, jätin maidon omasta ruastani pois ja söin vain yksinkertaisia ruokia. Oireet lievittyivät viikossa, kunnes yhtenä iltana huudettiin taas kylmän hikisenä ja kalpeana. Olin syönyt leivonnaista missä oli munaa. Jätin munan pois ja oireet helpottivat. Aloin käyttää soijatuotteita, jolloin huudettiin taas viikko. Jätin soijan pois jolloin lopulta oltiin oireettomia.



2 kk ikäisenä saatiin vakuutus. Neuvola ei ollut edes kirjannut (onneksi) neuvolakorttiin vatsavaivoista tai allergiaepäilystäni... Neuvolan täti ei edes noteerannut kun vauva huusi yhdellä käynnillä hysteerisesti imettämisen jälkeen niin että hädin tuskin saatiin punnittua ja mitattua. Kirjoitti vaan kortiin että hyvin kasvaa ja kehittyy. No kiitos neuvolan saatiin ainakin vakuutus...



Mielestäni oli hyvä etten heti syntymän jälkeen jättänyt maitoa pois. Olisihan voinu olla aivan hyvin niinkin että vauva ei oliskaan ollut allerginen. Olen myös tyytyväinen siitä että olen jättänyt yhden ruoka-aineen kerrallaan pois niin tiedän varmuudella mitkä aiheuttavat oireita ja mitkä eivät.



Mutta jos nyt saisin toimia toisin niin olisi kannattanut ottaa vakuutus jo ennen syntymää niin olisimme päässeet aikaisemmin allergilääkärille... eikä olisi tarvinnut valehdella vakuutusyhtiölle.

Minun lapsellani allergiat ovat olleet lievimmästä päästä ja siskolle on siunaantunut ne moniallergikot. Esikoinen oli lievästi allerginen munalle ja kissalle. Mutta tämä nuorimmainen oli siinä määrin allerginen maidolle että munalle, että ne ovat olleet tähän päivään asti poissa ruokavaliosta. Minun dieetilläni saimme imetysaikana suoliston kuntoon melkoisen nopeasti ja paino että pituuskasvukin lähti taas käyntiin.



Jotenkin nyt kolmatta odotellessa jäin miettimään miksi toinen lapseni oli allergikko, mutta esikoinen ei. Jouduin olemaan paljon tarkempi omien allergioideni kanssa toista odottaessa. Esikoista odottaessa taas en niin paljon. Söin silloin paljon tuoreita keväällä, vaikka yleensä joudun jättämään ne pois heti kun siitepölykausi alkaa. Ainoa kunnollinen riesani oli esikoista odottaessa (kuten toistakin) paha laktoosi-intoleranssi, jota ei tässä raskaudessa olekaan vaan alun pahojen oireiden ja täysin maidottoman dieetin jälkeen antoi periski!



Nyt olen ollut todella allergiavapaa. Olen syönyt kohtalaisen normaalisti. Mm. hedelmiä ja tuoreita, joita en voisi muuten syödä edes talvella. Olen saanut yhden ainoan nokkosrokon koko raskausaikana ja kylmäallergiani on antanut vähän jopa periksi (sen vuoksi juuri sainkin tuon ainoan nokkosrokkoni). Taidan kaivaa verta nenästä, mutta maistoin jopa pähkinöitä enkä saanut lainkaan oireita. Yksi suositushan on, että nyt raskausaikana välttäisi kaikkea mikä olisi allergisoivaa. Synnytyksen jälkeen näemme miten käy. Olen tavallaan tahallaan vähän varomaton.



Ajattelin syödä normaalisti synnytyksen jälkeen kaikkea. Jos näyttää siltä, että lapsi alkaa oireilemaan, alan jättämään yleisimmät pois. Toivotaan parasta ettei tarvitse.



Onneksi meillä on täällä todella ihanat neuvolatädit. Lapsieni neuvolatäti on hoitanut jo minua lapsena, niin ja niitä minun allergioitani. Täällä asiantuntemuksesta ei ainakaan ole ollut pulaa. Enemmän päänvaivaa ovat tuottaneet ihan tavalliset sairaanhoitajat sairaalassa ja terveyskeskus lääkärit aika ajoin. Ei tosin niinkään minulle, mutta siskolleni joka on joutunut ajoin kuljettamaan lapsiaan päivystykseen. Eräskin sairaanhoitaja totesi siskoni toisiksi vanhimmasta, ettei kukaan voi oikeasti olla noin allerginen. Terveyskeskuslääkäri väitti kiven kovaa tämän ollessa pieni, että hänellä on vain paha maitorupi. Lähete Helsinkiin saatiin vasta pojan ollessa yli puolen vuoden ikäinen ja sekin kovalla väännöllä. Lääkäri ei uskonut mahdollisuuteen, että pojan posket märkisivät allergioista. Eikä eräs uskonut minua kun sanoin, etten kestä kylmää, vaan saan allergisen reaktion nopeista lämmönvaihteluista.



Olen samaa mieltä kuin joku on täällä ollutkin. Vakuutus kannattaa hankkia jo etukäteen mikäli mahdollista. Jos vakuutusta ei ole, ei kannata kauheasti ottaa merkintöjä neuvolakorttiin atopiasta tai allergiaepäilyksistä ennen kuin sen saa. Kamala neuvo, TIEDÄN, mutta nopeasti vakuutusyhtiöt keksivät rahastaa ylimääräistä mikäli vain voivat, jos vakuutusta ylipäätään antavat. Joudun maksamaan itsestäni riskirahaa vakuutusyhtiölle lapsuuden allergia- ja korvakierteen takia vuoteen 2008. Minulla nimittäin ei ollut henki- eikä tapaturmavakuutusta ennen kuin ryhdyin odottamaan esikoista. Kun vuonna 1998 hain vakuutusta, minulle annettiin mm. Turvasta heti kielteinen päätös. Sitten sain ifistä vakuutuksen, mutta korotetulla maksulla. Olikohan se nyt 80 euroa lisää vuodessa minun maksuihini. Ja tätä olen todellakin maksanut nyt monta vuotta.