Matkalle pienen vauvan kanssa - miten olette pähkäilleet, kun takseissa ym. ei turvaistuimia?

Tämä ei ihan suoranaisesti vastaa kysymykseesi takseista, mutta ollessamme Roomassa ratkaisimme tuon liikkumisongelman kulkemalla ainoastaan julkisissa. Oli jopa nopeampaa kuin taksissa ruuhkasumassa istuminen.



Lentokentältä menimme suoralla junayhteydellä keskustaan ja hotelli oli kävelymatkan päässä. Metrossa kulkiessamme vauveli oli kantoliinassa ja bussissa rattaissa, joista tietysti pidin tiukasti kiinni. Ja paljon kävelimme, hotelli oli valittu keskeisen sijainnin perusteella.

Joo, me pöljät ollaan lähdössä sellaiseen kohteeseen, jossa on pakko liikkua taksilla, mikäli mielii esim. syödä muualla kuin hotellin ainoassa ravintolassa päivin illoin. Hyvältä kuulosti teidän Rooman-liikkuminen - kaupunkimatkoilla varmasti toimii hyvin!

Enpä tullut tuota liikkumista ajatelleeksi matkaa varatessa...onpa nyt huono äiti -fiilis!



-mooli

Viime marraskuussa olimme Lanzarotella ja vauva siiloin 5kk ja isompi 4v. Kuljimme päivittäin taksilla keskustaan ja takaisin. Isompi istui vöissä, jos sellaiset oli ja vauva istui minun sylissä takapenkillä. Maassa maan tavalla. Kun vuokrasimme auton 2 pväksi silloin tietty lapsille vuokrattiin asianmukaiset istuimet. Hyvää matkaa ja rentoutukaa!

Kiitos kovasti rohkaisusta - tässä on vähän itsetunto heikoilla koliikkivauvan kanssa ja sitä syyttää itseään jokaisesta " ajattelemattomuudesta" . Itse on tullut ryvettyä ties missä ja millaisilla kyydeillä ja nyt sitä ajattelee, että riskeeraa pienen ihmisen elämän...mutta maassa maan tavalla ja perheenähän siellä ollaan ja rentoudutaan...



iloista kesää:=)



-mooli

Oletan että tarkoitat ulkomaanmatkailua.



Kaupunkilomalla on tietysti näppärintä jos pystyy käyttämään julkisia liikennevälineitä. Metro on näppärä kulkuväline monessa paikassa.



Seuraavaksi helponta on autonvuokraus. Joko oma istuin tai vuokraamosta vuokrattu istuin on helppoa kiinnittää vuokra-autoon kerralla kunnolla ja siinä se sitten on koko matkan.



Oman istuimen - etenkin jos niitä tarvitsee ottaa mukaan vain yksi ja varsinkin jos selviää vauvakaukalolla - pakkaaminen mukaan lentomatkalle on suhteellisen yksinkertaista. Me olemme aina laittaneet istuimet ruumaan ja pakanneet ne sellaiseksi yhdeksi köntiksi pehmustemuovilla, jätesäkillä, elmukelmulla, teipillä, jne. Itse asiassa Finnairilla on (ja lentokentältä saa) ihan rattaiden kuljetukseen tarkoitettuja valmiita muovipusseja joihin istuimetkin voi heittää.



Jos lapsella on lentokoneessa istuinpaikka niin istuimen voi yleensä ottaa mukaan matkustamoon, jotkut lentoyhtiöt jopa suosittavat sitä mutta ainakin Finnair on toistaiseksi suhtautunut ajatukseen nihkeästi. Etukäteen pitää varmistaa että oma istuin on lentokonekäyttöön soveltuva ja sopii koneen penkille.



Hankalimpia ovat tietysti taksit monestakin syystä. Ensinnäkin monet " tavalliset" paikalliset taksit etenkin kaikissa vähänkin eksoottisemmissa paikoissa ovat äärimmäisen turvattomia muutenkin: vanhoja, pieniä, rikkinäisiä eikä niissä useinkaan ole turvavöitä tai niskatukia, tavaratkin saatetaan heittää matkustamoon sikinsokin tai jopa hattuhyllylle jolloin ne jo pelkässä äkkijarrutuksessa leikkaavat niskan poikki giljotiinimaisesti.



Toisaalta kannattaa muistaa että ehdottomasti yleisin suomalaisten matkailijoiden kuoleman ja loukkaantumisen syy ulkomailla on liikenneonnettomuus ja johtuen paikallisen liikenneturvallisuuden heikkoudesta ja sairaaloiden usein vaatimattomasta tasosta monessa maassa liikenneonnettomuus ulkomailla voi olla paljon tuhoisampi kuin kotimaassa.



Jos siis matkustaa vähänkään eksoottisempaan paikkaan, ei voi liikkua isoilla julkisilla kulkuneuvoilla eikä autonvuokraus ole mahdollista niin kannattaa edes katsoa minkälaisen taksin ottaa. Monessa paikassa on mahdollista ottaa vähän kalliimpi ja parempi taksi josta löytyy ne turvavyöt ja niskatuet ja johon voi kiinnittää turvaistuimen. Yleensä tällaisen kulkuneuvon hankkiminen vaatii pientä vaivannäköä ja on tosiaan vähän kalliimpaa kuin ne keltaiset taksit, riksat tai tuk-tukit. Myös kielitaidosta on hyötyä ja joskus joutuu tappelemaan, mutta huomattavasti rauhallisemmalla mielellä pääsee ja voi tosiaan säästää sen henkikultansa jos tulee kolari.



Me olemme liikkuneet aika monella maailman kolkalla lasten kanssa ja lähestulkoon aina olemme liikkuneet joko vähintäänkin bussin kokoisella kulkuneuvolla tai pystyneet laittamaan lapset turvaistuimiin. Afrikassa olemme liikkuneet vuokra-autolla ja isoilla länsimaisilla busseilla. Thaimaassa liikuimme tuttavien laina-autolla, junalla ja rantakohteessa hotellin vierestä löytämämme " paremman" taksifirman isolla hyvällä citymaasturilla (myös hotellin taksit olivat Volvoja mutta tämä oli halvempi). Brasiliassa turvauduimme bussikyytiin sekä vähän pitemmillä että kaupungin sisäisillä matkoilla. Pari kertaa tilasimme taksin " tiskiltä" jolloin saimme esittää ehdot siitä millaisen auton haluamme (tämä kylläkin edellytti jonkin verran tappelua koska kojulla lupasivat vaikka mitä mitä sitten lopullisessa taksissa kuitenkaan ollut ja jouduimme oikeasti tappelemaan ennen kuin ymmärsivät että tarkoitimme mitä sanoimme = emme ota lapsia syliin emmekä matkatavaroita matkustamoon, kaikille on oltava turvavyöt) Meksikossa liikuimme myöskin bussilla. Jamaikalla ja Cayman-saarilla " taksin" nimellä liikkuvista autoista löytyi myös oikeasti bussin kokoisia autoja joissa oli turvavyöt jne.. Helpointa on tietysti Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa joissa vuokra-autoon saa aina istuimet kiinni ja turvavyöt, niskatuet ym. ovat itsestäänselvyyksiä. Ei ole tullut kyseisissä kohtaissa koskaan käytettyä taksia vaan aina on liikuttu joko vuokra-autolla, laina-autolla tai julkisilla.



Ja joskus on sitten tietysti vain vaihdettava matkakohdetta tai -suunnitelmia jos turvallisuusasiat eivät tahdo järjestyä.

Bongasinpahan sut jostain pinosta, kun mietin pääni puhki miten löytäisin sut kun et ollut tohon Vauva-Ensikkojen pinoon (ainakaan tällä viikolla siis) kirjoitellut : )

Oon ollut koko kevään ajoittain nettipimennossa, ja sitten yhtäkkiä jonkun keskustelun yhteydessä näin että olit ehtinyt jo " jakaantua" , enkä päässyt sivujen jumituksen takia sua onnittelemaan, mutta nyt:

ONNEA MOOLI TSILJARDISTI! Ihanaa vauva-arkea (vaikka kaikki onkin sulle jo tietty tuttua ja vaavikin osaa jo kohta melkein kävellä...) teidän perheelle!

Toivottelee

vanha Enska-kamusi Jessica

Ainahan voi kaikki asiat ottaa kirjaimellisesti niin turvallisuudessa kuin muussakin. Mutta joskus voi olla ihan hyvä relata ja olla nipottamatta ;)

Matkallamme käteväksi osoittautui myös patapum-kantoreppu. Sen kanssa mentiin laavatunneliinkin maan alle ja se oli kätevä joskus taksissakin. Vauva oli repussa minua vasten. Ja kyllähän sen turvakaukalon raahaaminen rantakohteeseen on aika homma. Ja usein illalla sitä taksillakin ajellaan kun on päivä ensin kävellä juntattu jossain, syöty hyvin ja halutaan pian nukkumaan. Alkaapa siinä turvaistuimia kantamaan mukanansa :/

Toki kaikenlaisia riskejä on lupa ottaa ja tyhmyyksiä tehdä.



Kannattaa kuitenkin muistaa että kehitysmaan kaoottisessa liikenteessä huonolla autolla ilman turvavöitä ja istuimia viikon ajan liikkuessa altistaa itsensä ja lapsensa taatusti suuremmalle vammautumisen ja kuoleman riskille kuin jos Suomessa jättäisi ne turvaistuimet kokonaan hankkimatta.



Tottakai valtaosalla on hyvä tuuri eikä mitään satu mutta sitten voi tietysti miettiä sitä, millaisen syyllisyyden kanssa joutuu elämään loppuikänsä jos vauva sitten kuitenkin vaikka loukkaantuu tai kuolee autokolarissa - mikä on täysin mahdollista!



Itse olen nähnyt riittävän monta ulkomailla autokolarissa loukkaantunutta jotta ymmärrän ettei riski ole vain teoreettinen. Riski joutua kolariin on etenkin kehitysmaissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Monessa maassa loukkaantuneilla on paljon pahemmat vammat kuin mitä he Suomessa olisivat saaneet johtuen autojen huonosta turvavarustelusta, hitaasta ensihoidosta, vaatimattomista hoitomenetelmistä ja huonosta hygieniasta. Pienten lasten ja vauvojen hoitoon ei monissa maissa ole juurikaan osaamista tai välineitä joten he kuolevat kaikkein todennäköisimmin. Voin myös kertoa ihan omakohtaisesta kokemuksesta, että vaikeasti kolarissa loukkaantuneen lapsen tai vauvan kuoleminen käsiin ei unohdu ihan helposti vaikkei lapsi olisi edes oma. Voin vain kuvitella vanhempien tuskan määrää kun he miettivät mitä kaikkea olisivatkaan voineet tehdä toisin!



Jos matkaa ei ole vielä tehty niin sen voi aina perua tai suunnitella uusiksi. Menetetty terveys tai kuollut lapsi on paljon vaikeammin palautettavissa!

että tämä koko elämä on yhtä suurta riskin ottoa! Ja jos haluaa jotain kokea, joutuu ottamaan vielä suurempia riskejä, eikö? Loukkaantuminen tai kuolema voi kohdata lähi kadulla kun humalainen ajaa yli. Jos pelkää hysteerisesti kaikkea on parempi jäädä kotiin. Mutta voihan se kattokruunukin tippua päähän... hmmm.

Jo matkalle lähtiessä altistaa itsensä monelle " vaaralle" . En nyt viitsi niitä alkaa luetella, ettei ap:lta mene loputkin matkustusfiilikset. Ehkä minun otteeni elämään on vähän rennompi kuin sinun " nipo" . Tai no jossain asioissa voi ehkä olla päin vastoin. En nyt vaan näe tätä satunnaista, lyhyen matkan, taksissa matkustamista niin suurena kynnyskysymyksenä yhden lomamatkan aikana. Jos liikenne vaikuttaa turhan hurjalta, jokainenhan voi sitten tehdä omat valintansa.

En muuten tupakoi, enkä myöskään käytä pyöräilykypärää ;)

nipo:

Toki kaikenlaisia riskejä on lupa ottaa ja tyhmyyksiä tehdä.

Tuolla sinun asenteellasi elämässä myöskin hyvin TODENNÄKÖISESTI tapahtuu jotakin ikävää jossain vaiheessa. Siitähän tässä nimittäin on kysymys - TODENNÄKÖISYYDESTÄ!



Tottakai elämässä VOI tapahtua ihan mitä tahansa ihan kelle tahansa ja ihan missä tahansa. Asioilla ja tapahtumilla on kuitenkin todennäköisyytensä ja monesti niihin todennäköisyyksiin voi vaikuttaa ja omilla valinnoilla on mahdollista vähentää sitä todennäköisyyttä että elämässä sattuu jotakin ikävää.



Todennäköisyys liikenneonnettomuudelle on monessa lomakohteessa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Todennäköisyys loukkaantua liikenneonnettomuudessa on suurempi kuin Suomessa ja todennäköisyys sille että annettu hoito kyseisessä maassa onnettomuuden tapahduttua on huonompaa kuin Suomessa on myös suuri. Miksi ihmeessä siis käyttää Suomessa turvaistuinta jos sitä ei käytä matkalla? Todennäköisyys loukkaantua vakavasti tai kuolla liikenneonnettomuudessa Suomessa on äärimmäisen pieni vaikkei koskaan käyttäisi mitään turvalaitteita!



Kysymys ei ole hysteerisestä pelosta vaan todennäköisyyksien tiedostamisesta, elämänhallinnasta ja riskinhallinnasta!



Liikenneonnettomuudet ovat Suomalaisten yleisin matkailuun liittyvä kuolinsyy, kymmeniä suomalaisia kuolee vuosittain ulkomailla liikenneonnettomuuksissa ja vielä paljon useammat loukkaantuvat vakavasti - monikohan kuolee kattokruunun pudottua päähän? Maailman liikenneonnettomuuksista 90% tapahtuu Afrikassa ja Aasiassa vaikka niissä on paljon vähemmän autoja kuin muissa maanosissa. Liikenneonnettomuudet ovat Malarian jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy näissä maissa, paljon yleisempi kuin esim. AIDS puhumattakaan muista taudeista. Miksi ihmeessä ottaa rokotuksia tai syödä malarialääkkeitä jos ei huolehdi liikenneturvallisuudesta? Sitäpaitsi turistit ovat vielä suhteessa paljon suuremmassa vaarassa liikenteessä kuin paikalliset asukkaat koska he liikkuvat lyhyen oleskelunsa aikana paljon enemmän, ovat tottumattomia kyseisen maan liikennekulttuuriin ja joskus he jopa joutuvat tahallisen törmäyksen uhreiksi paikallisten taholta suurten korvausten toivossa.



Sinulta taisivat jäädä koulussa matikantunnit väliin ainakin todennäköisyyslaskennan osalta?





Olisikohan nyt aika laittaa kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja olla kiitollinen siitä että teillä oli matkallanne HYVÄ TUURI välinpitämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta huolimatta ja päättää että seuraavalla kerralla teette toisin? Tuon hälläväliä -asenteen lietsominen ja opettaminen muille on VASTUUTONTA. Vai ajatteletko että jos alkuperäinen nyt päättäisi ottaa lapsensa rintarepussa autoon kun sinäkin niin teit ja suosittelit ja sen seurauksena vauva kuolisi niin sinulla ei olisi mitään osaa eikä arpaa tapahtumiin? Älyäisitkö tuntea edes huonoa omaatuntoa? Vai lohduttaisitko vain todeten että elämässä voi sattua kaikenlaista?



Kannattaisiko sinun kuitenkin luopua niistä kattokruunuista?

itse olen Pompulan kanssa samoilla linjoilla - kiitos edelleen rohkaisusta. Toki siirrytään kentältä kohteeseen kuljetuksella, jossa vauva kaukalossa (helppo järjestää). Kohteessa suosittaneen hotellin tilatakseja. Ehkä vyötän vauvan itseeni liinalla tosiaan ja itseni vöihin, jos mahdollista. Ehä parempi kuin kokonaan ilman. Eiköhän näillä eväin pärjätä.



Turvallista kesää kaikille!



-mooli

Ei kai tässä aikuisia ihmisiä aleta lietsomaan mihinkään. Jokainen tehköön omat valintansa ihan rauhassa. Vastasin vain mielestäni ap:n kysymykseen...

mooli:

oletteko kuitenkin matkustelleet paikallisilla menopeleillä pienen vauvan kanssa?!??

-mooli

Tasan samaa mieltä Nipon kanssa, että miksi ottaa turhia riskejä (tässäkin asiassa). Kyllä lapsen turvallisuus kuitenkin tärkeintä. Mutta turha kai sitä on ihmiselle selittää, joka ei sille mitään arvoa laita. Pahimmalta tuntuu välinpitämättömyys.



Hämmästyttää suomessakin, kun pieniä lapsia kuljetellaan autoissa ilman asianmukaisia turvavarusteita.. puhumattakaan tosiaan sitten toisista maista joissa kaikenlaiset riskit suuremmat.



AP:lle vielä, jos kuljetat vauvaa kantoliinassa sylissäsi taksissa selkä menosuuntaan, niin huomioithan, että lapsella ei ole silloin mitään niskatukea, eli jos tulee törmäys tai vaikka vaan äkkijarrutus, voi lapsen painava pää notkahtaa pahasti taaksepäin ja se pelkästään voi olla hyvin haitallista lapsen terveydelle.. Eli jos ei mahdollista ottaa istuinta/kaukaloa tms.. niin parempi vaihtoehto kuljettaa sitten kuitenkin lasta kasvot menosuuntaan itseen köytettynä (vaikka sylissä ei koskaan turvallista.)



Kaukaloa / istuinta toki aika hankala kanniskella, mutta esim. joihinkin matkarattaisiin saa kaukalon kiinitettyä ja sitten helpompi liikkua.



marlis

enpä itse ainakaan lähtisi matkaa perumaan siksi että jotain voi sattua! Jos aikoo koskaan ikinä missään matkustaa vain lapsi turvaistuimessa niin voi unohtaa julkisen liikenteen myös Suomessa! Bussitkin kolaroivat. Sinuna lähtisin huoletta matkaan. Kantoliina taksissa voi olla ihan hyvä vaihtoehto niin lapsi ainakin pysyy sinussa kiinni. En muista/et maininnut lapsesi ikää, mutta kietaisuristi2 sidonnassa saat lapsen selkä menosuuntaan ja pään olkahihnan alle tuetuksi, jos lapsi on vielä suht pieni. Joihinkin matkarattaisiin toki saa myös kaukalon näpsäkästi kiinni, mutta eihän tästä ole paljon apua, jos autossa ei ole turvavöitä eikä kaukaloa saa autoon kiinnitettyä. Ettehän te lentokoneessakaan lasta mihinkään kiinni saa (joo tiedän, lento-onnettomuuksien todennäköisyys on liikenneonnettomuuksia pienempi ja niissä harvemmin turvavyöt auttaa).



Nauttikaa matkasta! Maailma on vaaroja täynnä mutta se kuuluu osana tähän elämään, ei sen vuoksi kannata elämättä jättää.



t. todennäköisyysmatematiikkansa suorittanut äippä

kyllähän ne bussitkin kolaroivat, mutta iso auto harvemmin menee ihan niin rusinaksi kuin pikkuinen henkilöauto. Mitä isompi auto sitä turvallisempi kolarin sattuessa (koskee myös henkilöautoja). Plus linja-autoon saat lapsen istumaan rattaisiin ja rattaissa turvavyöt.



Tottakai elämässä voi sattua kaikenlaista, mutta miksi ottaa turhia riskejä? Tosiasia on, että asialliset turvavarustelut (turvallinen auto, asialliset turvavarusteet) voi pelastaa lapsen terveyden tai hengen auto-onnettomuuden sattuessa.



Mutta tietty jokaisen oma asia, jos haluaa pelata venäläistä rulettia..

tuskin kukaan voi sanoa, että tuskin se onnettomuus mulle nyt sattuu.. paljon niitä sattuu, miski ei siis just sulle ja sun perheelle. Toivottavasti silloin on edes asialliset turvavarusteet hiukan suojaamassa pahimmalta.....

Liikkeelle vaan, matkailu avartaa! Ja kuten myös ensimmäisessä viestissäni totesin niin olemme itse matkustaneet pienten lasten kanssa (ja ilman) hyvin paljon ja monissa " vaaralliseksikin" luokitelluissakin paikoissa. Olemme matkustaneet kaikilla mantereilla ja myös lukuisissa kehitysmaissa. Koskaan meille ei ole mitään sattunut, meitä ei ole edes yritetty ryöstää emmekä ole koskaan sairastaneet ensimmäistäkään mahatautia - ja uskallan väittää että tämä on hyvin pitkälle sen ansiota että kiinnitämme huomiota turvallisuuteen ja hygieniaan sekä käytämme omaa järkeämme.



Pointtini oli se, että matka pitää SUUNNITELLA. Ja jos matkustaa lasten kanssa niin pitää SUUNNITELLA VIELÄ TARKEMMIN. Turvallisuus on yksi niistä asioista joiden pitää olla mielessä jos silloin kun matkaa vasta harkitaan ja matkakohdetta valitaan. Matkakohteen valinnassa kiinnitetään huomiota nimenomaan siihen kuinka kussakin matkakohteessa turvallisuus- ja terveysasiat pystyy järjestämään. Kyllä me olemme myös haudanneet monia matkaideoita liian vaarallisina tai riskialttiina (esim. Intianmatka jäi väliin liikenneturvallisuuden ja malariatilanteen takia).



Ei vastuullinen vanhempi toimi niin että hetken mielijohteesta varaa täysin järjettömän matkan täysin järjettömään kohteeseen ja sitten vain toteaa että " voi voi, ei voi mitään" . Siinä vaiheessa kun huomaa että tuli tehtyä virheellinen valinta voi yrittää korjata sen mikä voi: yrittää ehkä vaihtaa matkakohdetta, harkita autonvuokrausta, selvittää julkista liikennettä, kysellä " paremmista" taksifirmoista, pakata sen turvaistuimen mukaan jne. Ja jos mikään näistä ei toimi niin matka perutaan tai vauva jätetään kotiin (sitten voi tietysti miettiä asettaako vastuullinen vanhempi myöskään itseään turhaan riskiin).





Olen hoitanut satoja liikenneonnettomuudessa loukkaantuneita ja myöskin kymmeniä ulkomailla liikenneonnettomuudessa olleita. Olen kuullut kuljettajien, matkustajien, silminnäkijöiden ja poliisien kertomuksia onnettomuuksien syistä ja olosuhteista, olen nähnyt syyllisiä ja syyttömiä, uhreja, vakavasti loukkaantuneita ja vammoihinsa kuolleita, keskustellut heidän kaikkien kanssaan. Uskallan väittää että valtaosassa liikenneonnettomuuksia loukkaantuneet henkilöt tai mukana olleet olisivat voineet omalla toiminnallaan välttää onnettomuuden tai vähentää syntyneitä vammoja. Toki on myös pieni määrä niitä tapauksia kun kaikki asiat ovat olleet kunnossa ja onnettomuus on tapahtunut siitä huolimatta: näissä tapauksissa tunnen suurta surua ja myötätuntoa, muissa tapauksissa lähinnä ärtymystä ja vihaa - varsinkin jos uhrien joukossa on ollut lapsia tai muita viattomia osapuolia.



Koskaan en ole muuten nähnyt ihmistä jonka päähän olisi pudonnut kattokruunu vaikka olenkin ollut alalla jo pitkästi toistakymmentä vuotta ;)



En väitä etteikö onnettomuus voisi sattua kelle tahansa mutta väitän että kohtalonusko: " sattuu jos on sattuakseen" , " kelle tahansa voi sattua" tai " vain Allah tietää" on turmiollista - niin tässä kuin monessa muussa asiassa. Ihminen VOI vaikuttaa siihen mitä hänen, ja monen muun, elämässä tapahtuu!

Itse en köyttäisi lasta kiinni itseeni missääntapauksessa! 5 kilon painoinen lapsi painaa 50 km/h nopeudessa 125 kiloa jota tuskin mikään kantoliina kestää... Ja samoihin vöihin ei ei ei! Käykääpä vierailemassa noilla liikenneturvan sivuilla.



Tässä linkki liikenneturvan sivuille, jossa tietoa, lapsen matkustamisesta;

http://www.liikenneturva.fi/fi/turvalaitteet/lasten_turvalaitteet/index…



Ehkäpä teidän jotka pitävät nipoa, nipottajana kannattaa käydä vierailemassa sivuilla. Ja pääseehän ainakin Tampereella törmäystestiin jossa nopeus on VAIN 7km/h ja siinä vauhdissa tuntuu jo että hampaat tipahtaa suusta...



ap:lle; et ole kertonut minne olette matkalla? Ottaisin sinuna kuitenkin sen kaukalon mukaan, jos on edes joku todennäköisyys saada kulkuneuvo jossa olisi turvavyöt. Muuten minimoisin ajoneuvojen käytön reissun aikana.

Tarkoitukseni ei ole pilata matkatunnelmaanne, mutta näitä asioita ei oikeasti kannata vähätellä.



OP, kera poikien ( jotka myös ulkomailla matkustavat asiallisesti omiin istuimiin kiinnitettynä )

eli kantoliinaa käyttäisin vain jos tosiaan autossa ei ole turvavöitä edes äidille. Kantoliina todennäköisesti jopa kestää tuon 125 kg (kun lapsen paino jakautuu siinä laajemmalle alalle ja liina on moninkerroin), mutta äiti tietenkään ei pysy penkissä paikallaan ellei ole vöissä. Eikä isä. Eikä kestä vanhempien selkäkään.

Jos autossa on vyöt, ongelmaa ei ole, koska lapsen voi kiinnittää sinne istuimineen. istuimen voi raahata mukanaan tai vuokrata paikanpäältä kun näkee saako sitä autoihin kiinni. Useimmat turvakaukalot ainakin menevät matkarattaiden/vaunujen päälle mukavasti kävellen liikuttaessa, vaikkeivat yhteen varsinaisesti kuuluisikaan (nyt joku varmasti sanoo että tämäkin vaarallista. Täysjärkinen äiti varmasti tietää onko kaukalo rattaissa niin tukevasti että vauvan voi kaukaloon laittaa!). Samoihin vöihin lapsen kanssa ei tosiaan saa mennä, mutta jos ei lasta vöihin saa (esim. pelkkä lantiovyö, jolla ei kaukaloa kiinnitetä tai liian lyhyet vyöt), on varmaan turvallisinta mennä itse edes lantiovyöhön ja laittaa lapsi liinaan. Yhtä kaikki käsin kiinni pitämällä lapsi ei sylissä pysy.



Onnettomuutta todennäköisempää on taksien nopeat kiihdytykset ja toisaalta äkkijarrutukset. Ja sylissä lapsen pitäminen näissä nopeuden muutoksissa on hankalaa jos/kun päätäkin pitää vielä tukea. Niinpä jos lapsi on kantoliinassa, äiti saa käsillään kiinni kauhukahvasta (ja jalat tukevasti hyvään asentoon etupenkin taakse) ja lapsen pää voidaan tukea liinan henkselin alle. Onnettomuustilanteessa kaikki kiinnittämättömät ihmiset autossa ovat tietysti heikoilla. Mutta jos niitä vöitä ei ole ja taxilla pitää kulkea, niin tätä on turha spekuloida.



Isojen autojen nopeudenmuutokset ovat toki kolareissa pienempiä, mutta jos vauva ei ole kuin vaununkopassa niin aika voimalla lähtee liikkeelle. Ja todennäköisesti lähtee koko vaunut, niitä ei silloin paljon jarru tai äidin käsi pitele. Mutta kysymyshän koski takseja...



Toki matkan suunnittelussa pitää ottaa monenlaista huomioon, mutta alkuperäinen kysymys kai olikin neuvojen perään kun matka nyt on jo varattu. Ja harvapa sitä vuokraa autoa lomallaan vain päästäkseen illalla ajelemaan sillä hotellista ravintolaan syömään, joten itse ymmärrän hyvin että taxit voivat olla ainoa vaihtoehto.



laajan todennäköisyysmatematiikan ja fysiikan lukenut matkusteleva äippä