Isät ja vauva

oikeastaan tosi vähän..ei hoida öitä, ei aamuja eikä päiviä..kun tulee kotiin, puuhastelee hetken vauvan kanssa, jos kitisee tms. tuo heti minulle..

iskä on ollut kerran vauvan kanssa n.2 tuntia kaksin ja silloinkin ikkunassa odottivat minua...

tosi raivostuttavaa ja väärin minusta, olen vaan tottunut jo tähän :(



Mites muilla?

Meillä mies on paljon mukana hoidossa ja myös viettä kaksistaan aikaa et pääsen välillä vaikka kahville kavereiden kanssa. Olen ollut todella tyytyväinen mieheeni ja joskus tuntuu et pääsen liian helpolla.

Isä tekee paljon juttuja oma-aloitteisesti, hömpöttelee kaikkia sellaisia " raisumpia" juttuja, mitä mulle ei tule mieleenkään, vaihtaa vaippoja, tekee iltapesuja (kylvetys on ihan isän heiniä), syöttää, nukuttaa, lenkkeilee... Ja varmasti vielä enemmän, kunhan naskali kasvaa enemmän vietäväksi esim. matseihin ym.

Silti välillä tuntuu, että hän on paljon poissa kotoa omissa harrastuksissaan ym. Ehkä johtuu osittain siitä, että itse en ole päässyt koko vauva-aikana kovinkaan moneen paikkaan. Olen siis kateellinen, kun toinen voi mennä. Vaikka toki mielelläni hänelle menoja suonkin työn vastapainoksi.

Niin, ja on se kuitenkin niin, että " vastuu" lapsen asioista on mulla. Jos ollaan vaikka lähdössä reissuun, niin minä pakkaan vauvan tavarat. Tai jos olen menossa itse jonnekin, niin pitää suurinpiirtein tehdä lista, mitä sinä aikana _pitää_ tehdä (siis syötöt, unet jne).

Mutta silti meidän isä on kyllä tosi hyvä ja osallistuva isä!

en voi kyllä valittaa miehestäni. Hoidan kyllä yöt ja syöttämiset kun vauva ei huoli pulloa, mutta mies sitten antaa minun nukkua aamulla, mikäli on vapaalla tai menee iltavuoroon. Meillä poika herää viiden ja kuuden väliin. Mies osallistuu muutenkin paljon, eivät hirveästi ole kaksin juuri tuon imetysasian vuoksi, mutta pääsen kyllä soittotreeneihin ja kahville mikäli haluan. Tosin saattavat soitella välillä, että miten joku juttu hoidetaan, mutta eivät mitenkään painosta tulemaan kotiin. Pari tuntia voin hyvin tuulettua, sen aikaa pärjäävät kiinteilläkin.



Jos ollaan perheenä liikenteessä, esim. kylässä, niin vauvan kitistessä mies yleensä heti nousee ylös ja alkaa viihdyttää tai hyssyttää, niin että mä saan ensin juoda kahvini loppuun tms. Sitten vaihdetaan tietysti, että hänkin saa rauhassa juoda kahvinsa. Välillä on rankkaa, kun mies tekee pitkää työpäivää, mutta ajoittainen väsymykseni ei todellakaan ole mieheni vika. Mikäli hän vain voi, niin auttaa ja helpottaa oloani mielellään.



Toivottavasti hehkutukseni ei ärsytä niitä, joiden miehet eivät liiemmin osallistu. Innostuin nyt vain antamaan toiselle tunnustusta :)



Nuippu ja poikanen 7kk sekä ihana isi

Meillä mies osallistuu kiitettävästi päivän touhuihin ei pelkästään vauvan (6kk) hoitoon vaan kaikkeen tavalliseen perheen arkeen liittyvään (siivoukset jne..)kuten kuuluuki osallistua.

Siivoukset hoituu yhdessä,kotityöt kumpi jaksaa jos en ole päivällä jotain hommaa tehny,ikkunan/mattojen pesut hoituu yhdessä nekin.

Yöt nukkuu (minä imetän vauvaa niin eipä tuohon hommaan tarvi isän turhaan herätä), käyttää kyllä esikon vessassa jne.. jos mulla ei satu oleen vessaan asiaa samaan aikaan.

Enemmän hoitaa tuon esikon touhut,pesut,syömiset,nukkumaan menot jne..Välillä vaihdetaan mies tekee pesut vauvalle,minä esikolle.

Vauva on vasta just alkanu syömään kiinteitä niin noihin syömisiin ei vielä ole vauvan osalta puuttunu,mutta varmasti alkaa syöttään kunhan saadaan syömiset käyntiin kunnolla.

Hoitaa molempia ku käyn ite vaikka salilla,rullaluistelemassa jne..

Käy kolmivuorotyössä niin on aika vaihtelevasti kotosalla,joskus aamulla joskus illasta.

Mutta kun ei töissä ole niin touhuilee kotona meidän kans kaikkea,kyläillään yhdessä jne.

Meillä omakotitalo just valmistunu,niin tässä touhua riittää,ottaa esikon mukaan ku tekee töitä esim.pihalla. Nytkin rakentaa tytöille leikkimökkiä,siinä esikon ja isin yhteinen projekekti,sisustaminen sitten mun ja esikon ;)

Harvoin on muualla ku kotona, paitsi nyt kun appivanhemmat rakentaa uutta taloa niin käy siellä hommissa töittensä lisäks.Mutta sinnekkin on ottanu esikkoa mukaan ja mummu sitten on kattonu neitin perään. Samoin on jossain kavereittten rakennustalkoissa sun muissa ollu. Työpaikan saunaillat,polttarit jne.. on ainoastaan ollu meillä ne hetket missä mies käy viihteellä yksin,yleensäkkään ei olla kuljettu edes yhdessäkään lasten syntymän jälkeen baareissa.Ennemmin ollaan yhdessä kotona. Toki välillä pitää irrotella :) En kiellä menemästä,mut ei tuolla kovin suuret menohalut ole, ehkä 3-5 krt vuodessa käy ja noista on 1krt meidän yhteinen pikkujoulureissu :)

Omia harrastuksia miehellä on ja tulee oleen muutamia viikossa,painottuen tuolle syksy-talvi kaudelle.

Että en valita,hyvä mies ja isä on.

että sama juttu meilläkin, että vastuu asioiden järjestelystä on mulla, mut mies sitten tekee mitä pyydän, tai kysyy voiko tehdä jotain. Hänkin käy harrastuksissaan ja viettää myös " vapaa-aikaa" , mutta tekee sen yleensä perheen huomioonottavasti. Ja riehuminen ja hassuttelu on meilläkin isän ja pojan oma juttu, äidin kutitukset ja hassuttelut eivät kikatuta ja pistä kiljumaan samoin kuin isän...

Vaikka tekisin ihan samoja juttuja lapselle, kuin isä, niin isän tekemänä ne on huippuja. Mua katsotaan silleen vähän säälivästi, että " heh-heh" . =)

Lapsi siis noin 7kk meilläkin!

niiden kanssa. Näin ajattelen. :) Esikoisen kanssa oli harjoittelua, mutta annoin harjoitella ja mies huomasi hienosti pärjäävänsä itsekin. Kuopukselta hoidin yöheräilyt pääasiassa itse, koska mies on töissä ja sovittiin, että hän hoitaa sitten esikoisen mahdolliset " yöjuoksut" . Mutta muuten hoitaa homman siinä missä minäkin.

perheemme on uusio perhe, miehelläni on ensimmäinen lapsi tämä yhteisemme 4kk. Olen käynyt kaupoilla yms jo muutaman kuukauden ja nyt lomien loputtua olen aloittamassa omaa harrastustani, pari-kolme iltaa viikossa muutaman tunnin kerrallaan, se on minulle ihanaa vaihtelua vauva-arjelle. Edellinen liittoni kaatui osin siksi, että olin hiljaa ja hoidin ja tein yksin kaiken. Lapsia syntyi useampi ja minä olin entistäkin väsyneempi, silloisen mieheni mielestä kaikki koti yms työt kuuluivat minulle, kävihän hän päivätyössä... Illat hän katseli tv:tä tai teki omia juttujaan, muttei ollut lasten kanssa tai osallistunut kodin iltahommiin. Lopulta olin kuin vankilaani väsytetty eläin.

Tässä uudessa elämässäni oli ehtona se, että voin harrastaa muutaman kerran viikossa ja jättää kotiasiat hetkeksi. Ja toiminut on. Täällä elelee kaikinpuolin virkeämpi ja onnellisempi äiti tänäpäivänä ja eniten siitä taitaa hyötyä mieheni, jolle sitten myös jaksan hymyillä iloisesti.

Yösyötöt ym valvomiset on minun, koska mies herää aikaisin, muuten lasta hoidetaan yhdessä arki-iltaisin ja viikonloppuisin





ponnari ja tytsy 4kk

Meillä mies, siis minä, olen vanhempainvapaalla. 4kk takana ja kaksi vielä edessä. Tämä on 3. lapsi, joten hoitohommissa ei ole tarvinnut opetella mitään. Kahden ensimmäisen kanssakin olen ollut paljon, joskaan en perhevapailla yksin. Ensimmäisen lapsen kanssa oli kiinnostusta ja vaimo osasi vaatia sekä antaa tilaa ja mahdollisuuden opetella vauvan hoitoa eikä ollut nipottamassa, jos joku ei ollut ihan oikein. Pääasia että vauvalla on hyvä olla.

Vaimo kyllä hoitelee reissuille kaikki tarpeellisen (ja tarpeettomankin) mukaan, jos minä sen tekisin pitäisi sitten tilanteen tullessa päälle ehkä hieman soveltaa.



-<#>-

ja minä, äiti, töissä. Meillä on 2,5 v. ja 9 kk vanhat tytöt. Isi oli myös ensimmäisen tyttömme kanssa 4 kk hoitovapaalla, nyt on tämän kuun vanhempainvapaalla ja sitten hoitovapaalla tyttöjemme kanssa kotona. Eli osallistuu paljon hoitoon ja osallistui myös töissä ollessa. Ei sitten yhtään mitään valittamista siinä suhteessa. Olisin kyllä itsekin voinut olla kotona (ekan kohdalla olin 1 v. 3kk), mutta isä itse halusi jäädä kotiin jo nyt, joten minä jouduin töihin. Meillä siis " joudutaan" töihin...

Meillä mies oli viiden viikon lomalla ja mä varmaan vaihdoin vaipat koko aikana ehkä viisi kertaa. Meillä ei sinänsä tarvi vahtii öitä, tosin käy kyllä päästämässä koirat pissalle yöllä, ne kun on tottunut (tai totutettu) siihen. Nyt on syöttänytkin kun poika on alkanut syömään kiinteitä (tänään täytti 6kk), mutta yösyötöt ja muut " välisyötöt" kuuluvat mulle, kun ei poika huoli pulloa, ja mukista ei vielä ole kunnolla oppinut juomaan. Kylvetyksen olen tehnyt jopa kerran, sillon miehellä oli varpaasta lähtenyt kynsi, ja ajateltiin että jos se vaikka tulehtuu. Muutenkin tykkää olla ja tehä pojan kanssa kaikenlaista, ja hänelle kuuluu ulkoillessamme kantorepun ja pojan kantaminen, ja on siitä tosi ylpee ;=)



Muutenkin kyllä tekee tosi paljon kotona töitä, imurointi on kokonaan hänen (mä teen ihan mitä vaan kunhan ei tartte imuroida!) ja taasen pyykit kuuluu mulle, ja tiskit. On myös tehnyt tuolla ulkona tosi paljon hommia, me kun asutaan omakotitalossa, ja mä en pysty olemaan kauaa aikaa auringossa (saan päänsärkyä ja huonon olon)



Elikkäs mulla on aivan maailman ihanin ja paras aviomies ja maailman paras isä meidän lapsille!!! (vaikka välillä kyllä tulee ihan turhasta moitittua ja motkotettua sille)



Napero

enimmäkseen syöttelee ja ottaa vauvaa syliin jos itkuinen tms. Vaihtaa tarvittaessa vaippoja.Mielestäni syöttää voisi useamminkin ja varsinkin nyt osallistua syöttöihin kun soseita maistellaan. Mieheni käy kolmivuorotyössä, minä olen äitiyslomalla. hän on hyvä isä ja varmasti rakastaa lastaan. Ajoittain on " arka" latenhoidon suhteen, ei aina ymmärrä mikä vauvaamme vaivaa... Esim. ei itku aina nälkää meinaa yms. Hän on sanonut että minut on luotu äidiksi, kieltäydyn tästä vaitteestä taysin, on se minullakin ollut harjoittelua ja harjoittelua...

Mieheni on lapsemme kanssa tunnin pari jos lähden vaikka kaupungilla käymään tms asioilla. Mutta yötä hän ei halua vauvan kanssa kaksin olla, pelkää ettei herää yöllä vauvaa syöttämään. Neitomme herää kerran yössä syömään, n.klo:6. Mieheni on kyllä varustettu hyvillä unenlahjoilla, ei hän alkuaikoina eli ensimmäisinä öinä kotona eli n.4kk sitten herännyt vauvamme itkuun vaikka joskus yöllä oli sydäntä särkevää. Olen muutaman kerran ollut kaverini kanssa ravintolassa ja silloin vauvamme on ollut mummolassa yötä, mieheni on silloin ollut yön töissä. Vauvamme on myös mummolassa ollut jos olemme mieheni kanssa halunneet mennä kaksin jonnekin, esim. syömään jonnekin, käymään terassilla... yhteinen aika on ollut todella tärkeää vaikka koko perheenä myös asioita teemme.