MENEE HERMO! 2v. nousee koko ajan sängystään illalla....
ARGH! Meidän 2v. tyttö on siirtynyt jokin aika sitten isojen lasten sänkyyn ja illalla nukkumaanmennessä nousee sieltä jatkuvasti ylös. Ollaan yritetty kaikkea mahdollista, mutta kohta alkaa tosiaan hermo pettämään. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten saitte lapsen pysymään sängyssään? En halua olla koko ajan vieressä odottamassa, että nukahtaa, sillä kävimme läpi ns. pehmeän unikoulun reilu puoli vuotta sitten. En halua opettaa uudestaan siihen, että joku on koko ajan vieressä kunnes nukahtaa, mutta jos nyt kun vieressä ei olla niin poukkoaa salamana pystyyn ja taapertaa olkkariin, kun huoneesta poistutaan. Ja lisäksi tuppaa olemaan vain äiti, joka kelpaa takaisin viemään, isä ei tässä vaiheessa tunnu kelpaavan mihinkään...
auttakaa viisaammat!?
Kommentit (9)
Minä kyllästyin lapsen taluttamiseen takaisin sänkyyn.
Tai ehkä hermoni olisivat kestäneet vielä tuon 20 kertaa, mutta meillä rupesi homma venymään pitkään iltaan. Saattoi kestää 1-1,5h ennenkuin tenava nukahti. Tällä aikavälillä tuli sängystä kymmeniä kertoja. Ei auttanut uhkailut oven sulkemisella, pinnasängyllä tai yövalon sammutus. (nämä siis viimeisinä keinoina)Tätä ennen on ollut aina samat iltarutiinit ja sadun lukeminen ,halit, pusut yms.yms...ei mitään hyötyä.
On muuten selviillä saavutetuista etuuksista, ja yleensä tehoaa jos esm. kiellän heittämästä jotakin lelua ja sanon toisella heittokerralla että jos vielä lentää otan lelun pois, lopettaa heittämisen aina.
Siispä päiväunet kokonaan pois ja viimeistään klo 21 sänkyyn, mielummin jo aikaisemminkin.Nyt tulee ehkä kerran pissalle ja ehkä hupina toisenkerran, mutta sitten on jo niin naatti että nukahtaa heti.
Jos jotenkin väsyneen ja kiukkuisen oloinen päivisin, sitten laitan kyllä nukkumaan myös päivällä ainakin pienent unet. Illan sitten tietää entuudestaan että menee myöhään :) Itse olisin muuten kyllä päiväunien kannalla.Tällaista iltarumbaa en vain kertakaikkiaan jaksanut.
Aamuisin herätään nyt 8-9 aikaan, yöllä saattaa herätä pissalle tai viimeistään 5-6 aikaan mutta jatketaan vielä unia.
meidän neidillä ikää siis 2v,ennen nukkui 1-2h päikkäreitä.
Olen kyllä huomannut että pelkkä kotona puuhastelu ja ulkoilu ei enää väsytä neitiä riittävästi :( Siksi tämä tällainen ralli...
Mukava kuulla, että toimii. Olin nimittäin ajatellut itse tekeväni juuri näin...eli päiväunet pois huomisesta lähtien. Hermot eivät tosiaankaan kestä enää. Meidän neiti tänäänkin nukahti vasta klo 23 vaikka normalisti unille on aina menty klo 20-20.30. Meidän esikoinen nukkui päiväunet 4-vuotiaaksi asti, joten tuntuu tosi kummalta, että tämä toinen voisi 2-vuotiaana pärjätä ilman. Mutta pakko kokeilla, sillä muuten äidillä ei ole hiuksia päässään ja sen jälkeen repii ne vielä tyttäreltäänkin pois...??!! Toivottavasti päikkäreiden poisjättö tepsii meilläkin.
Esikoinen oli vähän vajaa 2 vuotta, kun muutimme uuteen kotiin ja poika sai samalla isojen lasten sängyn. Ensimmäisen kuukauden iltanukahtamiset olivat yhtä tuskaa, vaikka poika olikin aiemmin nukahtanut kiltisti pinnasänkyynsä. Mies teki silloin autotallissa muuttohommia illat ja minä laitoin poikaa aina nukkumaan. Kannoin joka ilta kymmeniä ja kymmeniä kertoja hänet sänkyyn - hermot meinasivat mennä ja menivätkin :-|.
Kun avauduin asiasta miehelleni, hän lupasi tulla nukuttajaksi. Muistan kuunnelleeni silloin alakerrassa tilanteen edistymistä. Heti ekana iltana poika ei rampannut kuin pari kertaa eteiseen (mistä mies tietysti palautti omaan sänkyyn), muuten yläkerrasta kuului tasaisi väliajoin mieheni kommentti: " Pää takaisin tyynyyn, nyt nukutaan!" . Hiivin katsomaan tätä näytelmää ja siellä mieheni istui aulan nojatuolissa erälehti kädessään ja komensi pojan pään tyynyyn aina kun se nousi ylös. Ja kuin ihmeen kaupalla tämä toimi! Ja se toimi parin illan jälkeen myös minun toteuttamanani. Poika oli iltasadun ja -juttelun jälkeen tyytyväinen, että näki isän/äidin ja valon eteisessä. Muistan esim. venytelleeni eteisen lattialla (olin silloin viimeisilläni raskaana) ja poika makoili hereillä omassa sängyssään ja yritti saada unen päästä kiinni. Hänelle riitti, kun joku oli näköpiirissä, vaikka ei häneen mitenkään keskittynytkään.
Poika täyttää kohta kolme ja edelleen saatetaan istahtaa iltatoimien jälkeen eteiseen lukemaan. Toki nykyään meillä tepsii hyvin sekin, että pojalle sanotaan, että menee tekemään kotihommia tms. ja palaa kohta takaisin. Kun hetken päästä menee huoneeseen, poika on yleensä jo simahtanut.
Tällaisia kikkakolmosia mulla oli mielessä, toivottavasti saat niistä jotain apua. Tsemppiä tarvitset joka tapauksessa - tiedän, että toi vaihe on tosi tosi rasittava!
t. Jogu ja " kullannuput"
ette laita takaisin pinnasänkyyn ja koita myöhemmin isojen lasten sänkyä?
ei onnistu ainakaan meillä koska sankari kiipeää sieltä yhtä ripeästi mutta vaarallisemmin pois :-)
Oon huomannu että meillä isän kanssa nukahdetaan nopeasti, mamman kanssa pompotetaan ja palaillaan olkkariin. Johtunee siitä että pieni manipulaattori tietää että mamman kanssa näin voi toimia...isi vaan toteaa että hyvät yöt, antaa suukon ja häipyy...on jämäkämmän oloinen :-)
Meillä oli joku aika sitten reilu pari vuotiaan tyttömme kanssa sama tilanne. Kun kaikki muu oli kokeiltu keksittiin istuttaa tyttöä " arestissa" muutaman minuutin ajan; tyttö syöttötuoliin oman sängyn viereen, turvavyö tietysti kiinni. Tytölle selitettiin että kun isi ja äiti sanoo että on sänkyynmenoaika niin sitä pitää totella eikä sängystä enää pompita pois (paitsi jos on OIKEESTI pissahätä tms). Tyttö istui " arestinsa" omassa, pimeässä huoneessaan (ovi raollaan), kasvot seinään päin ja oppi muutaman kerran jälkeen että pois pääsee kun jää kiltisti omaan sänkyyn.
Tämän jälkeen tyttö oppi pian tuoliin jouduttuaan sanomaan " nyt minä menen nukkumaan" ja pääsi sillä pois. -Ja jäi myös nukkumaan. Pian ei tarvinnut muuta kuin kysyä " haetaanko syöttötuoli?" niin juoksut loppu siihen.
Rajat täytyy tehdä selviksi tässä vaiheessa, muuten voi tulla ongelmia... Niin ja tuosta pimeässä istuttamisesta sen verran että meillä tyttö ei pelkää pimeää (ei olla opetettu) -pimeän huoneen ja seinään tuijottamisen funktiona on vaan tehostaa tuolissa istumisen tylsyyttä, yhtäkkiä pötköttely alkaa tuntumaan kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta...
Meillä ruvettiin käyttämään vajaat 2 veellä unipussia, jotta hän nukkuisi pinniksessä vielä jonkin aikaa... unipussin kanssa ei laidan yli pääse !
En halunnut meille samanlaista iltarumbaa, kuin esikoisen kanssa ennemmin (piiiitkä nukutustaistelu), joten päätin kokeilla pussia.
Tyttö nukahtaa itsekseen omaan pinnikseensä iltarutiinien jälkeen, kuten on tehnyt lähes koko ikänsä. Tyttö on sen luonteinen, että olisi varmasti karkaillut ja koetellut vanhempia nukkumaan mennessä. Nyt se on vielä edessä, mutta uskon, että lähempänä 3 vee synttäreitä järkeä on ehtinyt tulla sen verran, että siirtyminen on edes hieman helpompaa. Ai niin, vetoketjuun kehittelin semmoisen systeemin, että tyttö ei saa sitä itse auki. Nyt pysyy myös " peitto" päällä, eikä öisin tule kylmä. suosittelen!!!
Meilläkin on aina ollut unipussi käytössä, ja 2-vuotiaamme pysyy hyvin pinniksessä. Aina välillä hän on kuitenkin yön aikana päässyt pussista pois, ja herää aamulla (ei kuitenkaan yön aikana) jalat kylminä. Olen siis kiinnostunut kuulemaan lisää vetoketjuratkaisustasi!
Kiitoksia etukäteen!
Grix
Meillä oli tuovaihe vähän aikaa sitten 4-vuotiaalla. Poika nousi illalla sängystä ainakin 20 kertaa vaikka oli väsynyt, mutta keksi aina jonkin tekosyyn (haluaa vettä, pissahätä jne.), minkä varjolla pääsi pois sängystä. Aina veimme takasin, ja lopulta taisimme uhkailla möröillä tai jollain et jossei pysy sängyssä niin..Onhan se aika rasittava vaihe ja itsellä menee paljon energiaa tohon. Mutta meni kuitenkin ohi itsellään. Emme myöskääm jääneet huoneeseen vaan aina olimme olohuoneessa mistä poika näki meidät ja tuli turvallinen olo.