MARRASMURUJEN ÄITIENPÄIVÄ
Huomenta kaikille!
Alotin uuden pinon, kun tuo edellinen oli paisunut jo hurjaksi. Toivottavasti huomaatte tän.
Ihan ekaksi hyvää äitienpäivää kaikille muruille!
Tosille ensimmäistä ja melko monelle jo ties monetta. Itelläni on sitten jo 11 äitinpäivä kun esikoinen täyttää syksyllä jo 12-v.
Tulin koneelle kun en saanu enää unta. Kohta meen takasin nukkumaan kun lapset halu kuitenkin kera mieheni herättää mut aamupalalla sänkyyn yms..
Kertoilkaa sitten kun ehitte äitienpäivä-galluppiea? Miten vietitte äitienpäivän?
Mun oma äiti on kuollut, et yleensä on ollu tapana mennä mummun ja äidin haudalle ja hoitaa samalla tuo ulkoilupuoli. Särkänneimessä varmaan poiketaan. Meillä kun ei oo kesämökkiä niin otettiin kausikortit kaikille lapsille ja itellekin aluekausikortit niin voidaan poiketa puistoilun tapaan eläintarhassa jne...ilman et tarvii ahnehtia sit kaikkia kerralla. Oltiin jo viime sunnuntaina ja kivaa oli, kun oli hyvä ilma ja vielä vähän porukkaa.
Onnea Tuulille iloisita vauvauutissita ja tervetuloa neljän lapsen suurperheenäidiks.
Kivasti olitte vastaillut galuppeihin.
Talvisalamalle haluan sanoa et kun sanoit et olet vähän kateellinen muiden miehille kun tekevät niin paljon, et se on aina vähän kakspiippuinen juttu. Sun mies voi silti olla tosi ihana just sulle et kaikkein tärkein juttu varmaan parisuhteessa on se miten toista arvostaa ja kohtelee. Kanelisokeri taisi tusta kirjoittaakin vaikka teki hommat 100 % itse. Se on mun mielestä kans se kaikkein tärkein juttu.
Tietty nyt kun itelläkin ikää enemmän huomaa kuinka kaikki apu on tosiaan tarpeen ettei tämä äiti näänny taakkansa alle.
Sen on nuo lapsetkin huomannu, koska kuuden hengen taloudessa riittä töitä vaikka kuinka tekis...
Laitetaas seuraavanlaista galluppia. Minkälaista työkkasvatust ateillä harrastetaan? Kuinka paljon lapset tekevät kotitöitä ja mitä töitä ja kuinka usein? Tekevätkä automaattisesti vai vain pakon edestä?
Annatteko viikkorahaa vai maksatteko kotitöistä?
Hei ja ne joilla ei ole vielä isoja lapsia niin kertokaa kuinka paljon itse olette joutuneet/saaneet tehdä omassa lapsuudenkodissanne kotiöitä?
Hih hauska olis ollu miesten gallupissakin vielä kysyä. Kuinka moni mies tekee omaehtoisesti ilman että pitää pyytää, olis voinu tulla erilainen galuppi.
Vastailen itekkin enemmän myohemmin mut lasten kotiöistä.
Meillä 11-v tekee melko kivasti kun pyydän, mutta omatoimisuus on kateissa ollut aian. Paitsi nyt tekee mukavasti ruokaa ym pirtelöitä koska on sellainen herkkusuu.
Oma huone on pojalla järkyttävä ja sitä on patistettava siivoamaan. Tiskejä laittaa, hoitaa vauvaa, vie roskia mut kaikki pitää lähestulkoon pyytää. Kaikki tavarat jää hujan hajan jne.. Siilt on kovin kiltti ja tekee paljon kun pyydän.
Tyttö 9-v on taas mestari: siivoaa aina leikin jälkeen automaattisesti tavararansa, huone aina siisti. Vie likaiset pyykkiin, laittaa vaattet henkariin..lista on loputon. Huolehtii koulunsa ja läksynsä omatoimisesti. On siis oikea aarre. Ja leikkiii 3-v veljensä kanssa omasta halustaan.
Mut sit kun taas pyytää jotakin tekemään alkaa usein valitus et ei jaksa tai miksei velikin tee jne..
On se sellasta. Sit välillä ite kokee syyllisyyttä että teettäkö liikaa, mut kuitenkin taas totee et te sitä kaikkein eniten aina raataa kuitenkin.
Mielestäni lasten on hyvä oppia tkemään asioita koska itse olen ollut melko passattu lapsi koska mummo hoiti mua kotona ja hänellä oli sitä aikaa tehdä puolesta. Välillä huomaan et oon itekkin samanlainen et teen liikaa asioita puolesta mut toisaalta se on välillä myös kivaa.
No ehkä tänään meidän äitienkin puolest jotkain tehdään.!
Palaan vielä lukemaan ajatuksianne!
Kommentit (10)
Tonne vanhaan pinoon laitoinkin että meillä on Joelilla kova kuume...
Muuten äitienpäivä alkoi hyvin,sain kortteja ja paketteja lapsien kortit ja lahjat oli ihania.
Mies oli hommannu mulle dvd:n ja sydän marmeladeja.
Mutta nyt hoitaan Joelia kun kuumetta oli 39.3...
toivoovauvaa ja koko lössi
Ja jälleen kiitokset onnitteluista :)
Meillä mies töissä, mutta esikoinen toi mulle lahjat sun muut sänkyyn, kivasti alkoi päivä!
Kotitöistä, meillä vanhin vasta täyttää 7v ja toinen 2v ja sit on toi tänään 6kk ikäinen :)
Mutta esikoinen siivoaa oman huoneensa, siis järjestelee, minä imuroin ja pesen lattiat niin ja pyyhin pölyt. Roskat pyydän joskus viemään ja postin hakemaan. Joskus hän innostuu imuroimaan, mut pyydä vielä en siihen hommaan. Samoin ton pikkusisarusten huoneen hän järjestelee omatoimisesti joskus, viimeksi tänään :)
Viikkorahaa meillä ei makseta.
Sitten vielä noi miehen omatoimisesti hoitamat puuhat, no keittiön siivous on sellainen ja joskus imuroi, muuten täytyy pyydellä ja patistellakin joskus.
Ja kutsu käy...
Moikka!
Toivoovauvaa: Pikaista paranemista Joelille. Ihme kuumetautia onkin nyt liikkeellä. Meillähän Aino sairasti koko viime viikon. Nyt ollaan oltu jo pari päivää ihan terveenä. Ruokakin on maistunut taas hienosti.
Esikoisella on vielä yskää ja nenä vuotaa, huuletkin on niin rohtuneet, että ihan pahaa tekee. Hirveä tauti, kertakaikkiaan. Eilen oli vielä niin kipeän ja kuumeisen oloinen, että mietin josko pitäisi mennä lääkäriin, mutta tänään olo on ollut parempi ja tyttökin on paljon virkeämpi.
Kotitöistä: Meillä lapset tekevät ihan oma-aloitteisesti kotiaskareita, joten siihen ei tarvitse patistaa. Esikoinen (9v tyttö) huolehtii omat puhtaat vaatteensa kaappiin ja välillä jopa laittaa pesukoneen pyörimään. Monesti hän siivoaa aamulla keittiön, laittaa puhtaat astiat kaappeihin ja täyttää koneen likaisilla sekä puhdistaa keittiön pöydän.
Keskimmäinen (8v poika) haluaa väen vängällä imuroida ja pestä lattioita aina kun vain siivoushommiin ryhdyn. Molemmat vievät mukisematta roskat ja pitävät huoneensa järjestyksessä. Ainoa asia, mistä joudun sanomaan on se, kun molemmat raahaavat tavaroitaan olohuoneeseen ja jättävät ne sinne lojumaan ja minun sitten pitää siivota niitä takaisin heidän huoneisiinsa.
Keittiöhommia en tykkää lasten kanssa tehdä, hyvin harvakseltaan leivomme yhdessä jne. Molemmat kuitenkin tekevät itse iltpalavoileipänsä ja muut välipalansa. Kiireessä (harrastuspäivinä) lämmittävät itse mikrossa omat eineksensä yms. eli ovat saaneet vastuuta keittiössä. Juontaa varmaan juurensa omasta lapsuudestani kun en koskaan saanut kotona tehdä mitään. Keittiö, tai pitäisi varmaan sanoa keittokomero, oli äitini reviiriä, eikä sinne ollut kenelläkään muulla mitään asiaa...ja kyllähän minä sen ymmärsin kun se koppero oli niin pieni, ettei sinne mahtunut kuin yksi ihminen kerrallaan. Onneksi sitten yläasteella valitsin valinnaiseksi aineeksi köksän ja sain siellä toteuttaa ruoanlaittajan intoani ;-)
Meillä lapset eivät saa viikkorahaa ollenkaan. Jos he tarvitsevat rahaa, he pyytävät sitä erikseen ja perustelevat, mihin sitä tarvitaan. Lapsiin kuluu meilläkin tosi paljon rahaa, mutten usko, että he vielä sitä ymmärtävät.
Kotiaskareiden tekemisestä en maksa kummallekaan mitään, sillä ne ovat velvollisuuksia, eikä niistä minullekaan kukaan mitään maksa ;-) Siitä saatan maksaa ruhtinaallisestikin, jos jompikumpi muksuista viitsii hieroa niskaa ja hartioita :-)
Joskus on ollut pakko ottaa palkintomaksukäytäntö käyttöön, jos on tarvinnut saavuttaa jotakin, esim. omassa sängyssä nukkuminen jne. Kun homma onnistuu, saa sovitun palkkion. Viimeksi maksoin esikoiselle 20 euroa siitä, että hän jaksoi lukea pikkuveljelle 10 iltana iltasadun :-) Tyttö luki niin monta kertaa, että tienasi lukemisellaan useita kymmeniä euroja...
Tänään pitäisi mennä tervehtimään toista mummua. Aamulla sainkin jo ihanan herätyksen ja mies oli tehnyt aamupalan. Keskimmäinen oli koulussa istuttanut ruukkuun jonkun köynnöskasvin, jonka nimen jo unohdin ja esikoinen oli tehnyt pullaliinan, johon oli painanut kuvioita. Ihanat kortit sain molemmilta myös. Mitään lahjaa en ole koskaan mieheltäni halunnut, sillä minulle riittää ihan yhdessäolo ja se aamupala.
Olikos täällä jo galluppia siitä, millaisia turvaistuimia marrasmuruilla on? Olisi kiva tietää, minkälaisia olette ostaneet muruillenne ja ovatko ne osoittautuneet hyviksi ostoksiksi? Meidän pitäisi ostaa Ainolle sellainen 9-18 kg tarkoitettu istuin, joten hyviä vinkkejä otetaan vastaan.
Kauheata, Aino täyttää 6kk ensi viikolla...Olikos se Toivoovauvaa:n Joel, joka täytti tänään? Onnea!
Nyt pitää lopettaa.
Kanelisokeri
täytti tänään ½v. Onnea!
T. Dementoitunut Kanelisokeri
Galluppeja oli taas moneen lähtöön...
Eka äitienpäivä, meillä on mennyt päivä mukavasti, aamupala kakkuineen oli katettu keittiöön ja poika 3,5v. tuli miehen+vauvan kanssa " herättämään" mua sitten laulamalla ja pyytämään aamiaiselle. Poika oli askarrellut hoidossa kortin sekä myös eilen kotona lähti yhtä äkkiä vinttiin ja kävi pyytämässä välillä kuiskaamalla isiä apuun, kun haluaa tehdä äitille linnun :) Ihana, söpö lintu olikin askarreltu. Lisäksi poika oli valinnut äitille lahjaksi shampoota! Siis olivat miehen kanssa käyneet kaupoilla (mieheltä tuli toivoman Big Popper!) ja mies oli kysellyt, mitä poika äitille haluaa ostaa... Ja shampoota aina tarvitaan... Aamusta käytiin leikkipuistossa ja lounas syötiin Rossossa. Nyt sulatellaan ruokaa ja odotetaan illan peliä!
Eli annitannin kysymykseen vastaus, kyllä lätkää seurataan! Enemmän tuo jääkiekko mua kiinnostaa kuin euroviisut, vaikka niitäkin puoli kahteentoista eilen illalla katsoin. Sitten uni voitti. Mutta tuo lätkäfinaali kyllä kutkuttaa ja eilinen peli oli jo aika jännä.
Kotitöistä vielä, meillä tuo poika osallistuu jo oman huoneen siivoamiseen, siis lelut kerää pois itse. Ja hienosti sen tekeekin. Lisäksi osallistuu pölyjen pyyhkimiseen (mikäs sen kivempaa kuin läträtä vedellä ;)) ja pyykkien laittamiseen, vie omat puhtaat pyykkinsä omaan kaappiin. Keittiöön otan pojan myös mielelläni mukaan, saa repiä salaattia ja muutenkin olla " apuna" ruoanlaitossa ja leivonnassa. Sämpylätaikinasta esim. saa aina oman palan, josta sitten tekee mitä mieleen juolahtaa. Tiskikoneesta tyhjentää lusikkaritilää mielellään.
Meillä lapsuuden kodissa lapset joutui kotiöitä tekemään, ne kuului vaan asiaan. Samoin tullaan meilläkin toimimaan, eli kotitöistä ei saa " palkkaa" vaan jokainen esim. oman huoneensa siivoaa ja muutenkin osallistuu kotitöihin iän ja osaamisen mukaan. Viikkorahasta tms. ei ole onneksi tarvinnut vielä mitään päättää...
Omatoimisesti meillä mies järjestelee viikonloppuina paikkoja, esim. petaa pedit ja laittaa tavaroita paikoilleen. Joskus myös ryhtyy hi
Meilläkin minä olen siis päävastuussa kodista, eikä mua tää perinteinen malli nyt mitenkään rassaa. Luonnolliselta se vaan tuntuu, että kun kerran mun työmaa täällä kotona on, niin samalla sen pidän siistinä ja hoidan pyykit ja ruoat. Ne kun kerran tässä samalla hoituu. En haluais sitä, että sitten illat menisi kotitöissä miehellä, jos en tekisi niitä päivän mittaan... Kivempaa minusta on yhteisellä ajalla puuhata jotain perheenä kuin että toinen tekee kotitöitä. Kuitenkin sitten kun töihin palaan, niin homma menee uusiksi ja kotityöt jaetaan aika hyvin tasan. Silloin esim. tehdään niin, että kun minä töitten jälkeen alan ruoan laittoon, niin mies sillä aikaa laittaa pesukonetta pyörimään, viikkaa kuivia pyykkejä pois jne. Näin siis tehtiin silloin ennen kuin jäin mammalomalle.
Mitäs muuta oli puheena... Unohtuu kun tuli kirjoitettua taas pitkä pätkä....
Mutta nyt on kai aika lopettaa!
Päivänjatkot kaikille :)
Marrastoive
Sain aamulla nousta valmiiseen pöytään,kun 10v oli keittänyt hyvät kahvit ja 8v tehnyt herkulliset voileivät.Sain myös kauniit kortit,joissa kerrottin,että " äiti olet ihana,rakas ja kiltti" .Samettiruusun taimen oli esikkoni istuttanut koulussa ja keskimmäinen ruusupavun.Sain myös nukkua kymmeneen=)Vauva ei ollut tosin saanut puuroa,kun iskä hoiti,mutta annoin kahviteltuani.
Kotitöistä...Molempien koululaisten hommiin kuuluu joka aamu petata.Roskia pitää viedä pyydettäessä,josta joskus tulee pientä jupinaa.Siivouspäivinä siivoavat oman huoneen:koulupöydät tyhjätää,pyyhitään,järjestellään tavarat siististi(pojalla on pöytä aina ihan kaatopaikka,kuten oli itsellänikin pienenä),pölyt pyyhitään,lattia imuroidaan.Lisäksi tyttö pyyhkii koko kodista aina listat.Jos ehtii omilta hommiltaan,lapset nostelevat tavaroita lattioilta imuroinnin teiltä pois.Viikkorahaa saavat 2,50/vko ja jos on jonain aamuna unohtunut sänky petaamatta,siitä menee aina 20snt pois/kerta.Perussiisteys onnistuu tytöltä loistavasti,poika sen sijaan heittelee reppunsa ja piponsa eteiseen koulusta tullessa ja likaiset vaatteet tahtovat jäädä pitkin poikin.Melko pienellä sanomisella lapset kuitenkin tottelevat.Heillä on yhteinen huone,joten on tärkeää,että tavarat pysyvät suurinpiirtein paikoillaan.
Mies ei omatoimisesti paljoa tekisi.Imuroi kyllä joskus,ja se on ihanaa.Sovitut " omat hommat" hän kyllä tekee mimisemättä.Mutta kuvaavaa oli,kun olin tänään 2h kotoa pois ja tulin kotiin:isot lapset olivat hellevaatteissa eli aivan liian vähin varustein ulkona,vauva oli elänyt pelkällä pullomaidolla(vaikka lähtiessä näytin missä lihasose ja muistutin sen antamisesta) ja pyykit olivat märkinä koneissa,tiskit tiskaamatta.Olivat sentään hengissä kaikki=)
Juu ja mun äiti on kans kuollu ja haudattu 600km päähän,joten sinne ei ehdi.Miehen äiti asuu Espanjassa ja sai videoleikkeen sähköpostissa onnitteluna.
Kiva kirjoitus. Kuulosti melko samoilta jutut kun meilläkin. se on aina hauskaa lukea kun on melkein kuin omasta elämästä.
Meillä kans kortit ja lahjat tuli sänkyy. Isommat oli tehny ihan liikuttavia runojakin ja omatekemiä lahjoja. Tyttö oli tehny upeita juttuja käsityöpajassa. Pojan lahja oli hajonnu 3-v kourissa mut ihana runo oli et 11-v rakastaa äitiä ja äiti on kuin liima joka pitää perheen kasassa. Heh!
3-v päiväkodin kortissa oli ihana marjapiiras ohje jonka isäntä sit toteuttui mustiika ja omenaversiona. Voin laittaa sen teillekin niin saatte koklata kun ehin!
Sit sain kassillisen suklaata ja mies loihti makeen illallisen. Filepivit, maroinotu voi, paahdetulla sipulilla, maustelohkoperunat ja herkku piirasta jälkkäriks. Sit oli katettu upeesti ja sain lasillisen kylmää olutta.
Voi kyllä taas kelpaa olla äiti!
Mut nyt karjutaan....
Voi kun kaikilla on ollu ihana äitienpäivä!
Mä en valitettavasti voi sanoa ihan samaa... Ei tuntunu päivä yhtään sen erikoisemmalta. Eilen ilmotin ukolle, et tän päivän ruoka on hänen heiniään. Mut sit sekin ajautu siihen, et oikeestaan yhdessä päätettiin, et turha lähtee mihinkään ulos syömään, kun joka paikassa on karmee tungos. Niin mä hain sit pizza-ainekset kaupasta ja mies siis väänsi meille pizzan tänään. Se oli ihan ok homma muuten, mutta siitä kun mä sanoin et vois alkaa tekeen, ja siis alkokin sillon, niin pizza oli valmis melkein vasta kahden tunnin päästä! Mut siihen nyt oli " syypäänä" se et kun ukolla oli tänään synttäritkin, niin hänen siskonsa poikkesi just siinä kesken pizzan teon.
Muutenkaan päivä nyt ei menny ihan putkeen, tuli huono olokin, vaikken ees mitenkään erikoisen paljoa herkutellu. Niin ja sekin, et en saanu nukuttua viime yönä, kun poika nukku taas niin onnettomia pätkiä. Selkäkin oli kipee aamulla ja mitähän vielä! Mut en jaksa enempää valittaa...
Meillä mies ei tee käskemättä kotitöitä juuri koskaan. Joskus kun on harvinaisempia vieraita tulossa, niin sillon siistii paikkoja aina.
Kotona meillä oli kotityöt eniten äidin harteilla, mut vanhempana lapsena muistan kyllä usein imuroineeni ja tiskikoneen tyhjennys tuli monesti tehtyä. Mun äiti on opettanut niin, et heillä likaset astiat laitetaan koneeseen samantein, kun taas meillä tällä hetkellä (ja myös miehen lähisuku) kerätään niitä likasia altaaseen, josta ne sit laitetaan koneeseen. Niin se piti ainakin sanoa, et meillä ei ollut koskaan mitään viikkosiivouspäivää. Sillon siivottiin kun siltä näytti... :) tai huvitti... Viikkorahaakaan ei saatu, mut meillä oli rastisysteemi. Eli kun teki jonkun homman, niin siitä sai rastin ruutuun ja yksi rasti taisi olla silloin 5mk:n arvoinen. Rasteja sai ainakin huushollin imuroinnista, saunan lämmityksestä, vessan siivouksesta jne..
Jaha, eipä saanu Suomi kultaa... No hienohan se hopeakin on.
Mutta taidanpa vastailla yhteen sähköpostiin ja sitten voiskin jo mennä nukkuun. Poikakin päättäny herätä jo pikkusen ennen kuutta tässä parina aamuna, mut en oo silti noussu, kun vasta seiskalta, kun ei kertakaikkiaan jaksa, eikä pojukaan oo alkanu huutamaan, on jopa nukahtanu vähäks aikaa takasin.
No vielä toivoovauvaa: yritän tulla sinne perhekahvilaan, mut se riippuu ihan ton poitsun päikkäreistä, kun tahtoo ajottua just niihin aikoihin, mut tuun jos kykenen! :)
joelaa ja miehet
Ois se ollutkin liian hienoa...
Noista kotitöistä piti vielä jatkaa, että mä olen laittanut tosi paljon ruokaa yläasteiästä lähtien, sitä ennenkin leivoin leipää, pullaa jne. aika usein. Kova into on aina ollut mulla tuonne keittiöön :) Ei ollut sitten mitään kriisiä kun muutin omilleni, ruoanlaitto oli hyvin hanskassa. Samaa toivon omillekin lapsilleni, siis että saavat innostuksen ja perusopetuksen kotona.
Harmi joeela, jos äitienpäivä ei mennyt " putkeen" . Me silloin ennen ekaa isän/äitienpäivää sovittiin miehen kanssa pelisäännöt, siis että mitä kumpainenkin toivoo ja haluaa ko. päivältä, ettei tulis sitä, että toinen pahoittaa mielen ja toinen ei ymmärrä syytä... Kuitenkin meillä oli niin erilaiset lähtökohdat juhlimiselle lapsuudenkodeista, anoppilassa näitä päiviä ei ole juhlittu ikinä mitenkään (no toki lapset kortteja koulussa askarrelleet) kun taas meillä ollaan äitiä aina muistettu. Muistan ikuisesti sen, kun ekana avioliittovuotenamme ostimme mun äidille ja miehen äidille ruusut ja oltiin miehen kanssa jotenkin lapsellisen innostuneita siitä, että muisteaan äitejämme ja anoppejamme... No, kuulin sitten ohimennen kun anoppi edellisenä päivänä puhui sukulaisnaiselleen, miten hän inhoaa äitienpäivää ja hän ei mitään muistamisia halua, ihmetteli miten joku pistää rahansa esim. kukkaan :( Oltiin miehen kanssa sitten tosi hyvällä fiiliksellä seuraavana päivänä kukkaa viemässä...
Mutta nyt saa riittää... Öitä...
Olen kokeillut tuota viikkorahaakin mut ollaan päädytty taas siihen et mietitään yhdessä mitä tarvii ostaa mitä ei. Leluja, tietokonepeljä, kortteja ym ostan kuitenkin jonkunverran ikäkauden mukaan. Toisaalta antava sit vanhoja myyntiin, patsi niitä rakkaita pehnoja jotka ovat olleet vauvasta asti. Mut muuten isaavat luopua turhasta melko mukavasti.
Nyt kun lapset ovat jo noin isoja ovat kyllä huomannneet et meillä rahat menee heihin suurimmaks osaks. Tyttöni sanoikin et öiti hei osta sinäkin joskus joku uus paita kun aina vaan hän saa. Mut näinhän se varmaan aika monella menee et ittsestä tingitään. Vai kuinka?