2-vuotiaan päiväunet???
Meillä on tytär juuri täyttänyt 2 vuotta. Jo jonkin viikon ajan on häntä ollut ihan mahdotonta saada päiväunille.
Aikaisemmin nukkuminen päivällä tapahtui n. klo 12-15. Tämä ihan ilman ongelmia...lukuunottamatta yhtä lyhyttä ajanjaksoa jossain 1,5 vuotiaana, jolloin nukkumaan saaminen oli myös hankalaa.
Nykyisin tyttöä ei saa nukkumaan vaikka koko aamupäivä olisi ulkoiltu, lounas syöty ihan ok, ja aamu herääminenkin tapahtunut n. 8 aikoihin.
Usein tyttö vempuilee huoneessaan esim. 2 tuntia nukahtamatta. Sitten kuitenkin alkuillasta neiti on ihan rättiväsynyt, kiukkuaa, itkee jne. Nykyään onkin monesti käynyt niin, että hänet on ollut pakko laittaa vielä unille esim. klo 17 aikaan.
Miten teidän muiden kaksivuotiaat nukkuvat unensa? Onko meillä nyt käymässä niin, että tyttö ei vain tarvitse uniaan enää tuohon entiseen aikaan??? Hän on perheemme kolmas lapsi, ja kaksi isompaa ovat kyllä nukkuneet mukisematta kouluikään saakka!
Heitänkö nyt hyvästit päivän ainoalle rauhallisemmalle hetkelle, jolloin voin tehdä kotitöitä, juoda kahvia, lukea lehtiä, soitella tärkeitä puheluita ja seurustella perheen puolivuotiaan kuopuksen kanssa???
Tästä ei ehkä ole apua, mutta kerron vähän meidän kokemuksia :)
Arkisin tyttö on yleensä tarhassa ja siellä ei tietääkseni ole mitään ongelmia päiväunien kanssa. Kotona on kuitenkin jostain syystä yhä vaikeampi nukahtaa, nimenomaan noille päiväunille. Meillä tuntuu, että jos vähänkin lipsutaan pidemmälle iltapäivään siitä tavallisesta nukkuma-ajasta (heti lounaan jälkeen), sitten tyttö taas virkistyy ja ei meinaa nukahtaa ei sitten millään. Mitä tarkemmin seurataan rutiineja - heti lounaan jälkeen sänkyyn - sitä paremmin onnistuu nukutus. Tyttö on kyllä tähän asti aina lopulta nukahtanut ja nukkunut vähintään puolitoista tuntia, joten uskon kyllä että hän tarvitsee vielä unensa. Uni tulee lopulta, kun tarpeeksi jämäkästi totean, että nyt kyllä nukutaan ja lopetetaan kaiken muun puuhastelu sängyssä... pää tyynyyn ja nuken kädestä kiinni jne. Ennen ollaan luettu ja laulettu ja tehty ties mitkä unirituaalit. Minä siis olen itse myös makuuhuoneessa nukutushommissa, kunnes tyttö nukahtaa. Kai se avainsana on se rauhoittuminen - että suostuu antamaan unen tulla, vaikka olisi kaikkea mielenkiintoista tekemistä.