***MAALIKSET -05 viikonloppuun!!! ***

Minäkin vihdoin ja viimein kerkiän pinoilemaan. On ollut töissä niiiiiiin kiire, että ovat meinanneet vuorokauden tunnit loppua kesken. On nimittäin joutunut turvautumaan vähän yötöihinkin. Nyt onneksi saatiin yksi iso kirjaprojekti valmiiksi, joten vähän helpottaa. No, pitää nyt viikonloppunakin tehdä töitä, mutta ei sentään öisin ;-)



Joo, on tosiaan meinannut välillä vähän voimat jo loppua, kun uni on jäänyt vähäiseksi ja on pitänyt jaksaa kuitenkin nämä normaalit kotihommatkin. Kun miehelläkin vielä on ollut töissä kiirettä, meidän perheemme on elänyt tosissaan noita " ruuhkavuosia" tämän ja edellisen viikon... Onneksi ei ihan koko aikaa ole tällaisia aikoja...



Onneksi lasten kanssa on kaikki hyvin, eivät ole sairastelleen ja ovat muutenkin olleet ihan kilttejä. Maalisneiti tosin saa raivareita aina, kun joku ei mene niin kuin hän haluaa tai kun häntä kieltää vähän tiukemmin tekemästä jotain. Sitten huudetaankin ihan kunnolla ja pitkään, eivätkä mitkään lohduttelut auta... Melkoisen omatahtoinen pakkaus, siis - tuskin maltan odottaa sitä oikeaa uhmaikää ;-)



Neiti on myös kova kiipeilemään - meilläkin taitaa olla sitä apinaverta, niin kuin Korvapuustit epäili omassa vekarassaan olevan... Lasten hoitaja sanoi, että Saana on kovempi kiipeämään kuin samassa hoitoryhmässä oleva 3,5-vuotias tyttö... No, selityskin on luonnollinen: tämä tyttö on ainokainen, ts. hänen ei ole tarvinnut kiipeillä isoveljen perässä niin kuin meidän neidin...



Meidän viikonloppumme menee kaupankäynnin, siivoamisen ja töiden tekemisen merkeissä. Olisi ollut kaverin polttaritkin, mutta joudun jättämään väliin, kun ei voi jättää noita töitä tekemättä koko viikonlopuksi (olisi siis yöpymispolttarit). Se onni tässä työn paiskomisessa on, että saan pitää kaikki tekemäni työtunnit vapaana, eli joulun välipäivinä en aio töihin mennä... No joo, menee taas vähän työpainotteiseksi...



Tähän loppuun vielä onnittelut Pahikselle työpaikasta ja Vupiille tulevasta poikavauvasta!



Nyt taidan ottaa vähän lisää kahvia ja kelata tämän viikon pinot läpi.



Mukavaa viikonloppua!



Terhi&Saana (24.3.)&Nuutti

Silleen se viikko vierähti.



Eilen oltiin perhekerhossa, olin taas kuin uudesti syntynyt kun näin ystäviäni lapsineen. Mikä vaikutus päästä ihmisten ilmoille!!! Sitten mentiin mummolaan, ukki oli tehnyt ruuan ja kotiin päiväunille vasta klo 14. Pikkusta ennen neljää herättiin ja sitten tulikin miehen sisko=täti kylään. Kohta tulikin jo isi kotiin töistä ja appivanhemmat hakemaan Mimmiä taas kaupoille. Menipäs sukkelaan koko päivä.



Kiirettä pitää monella->jaksuja töiden ja kotitöiden pyörittämisessä!!



Suohomppelilla oli ikävästi tullut takapakkia talojutussa, tsemppiä sinne.Laskitteko hävisittekö rahallisesti paljonkin? No, nyt saa sitten kaiken uudeksi.



Meillä isovanhemmat, eli minun appivanhemmat ehdotti sellasta ratkaisua, että rakennettaisiin paritalo. Heillä kun on tontti järven rannassa tästä meiltä 2km päässä, niin rakennettasiin sinne talo. Heillä olisi talon toinen pää kolmio ja meillä sitten hieman isompi asunto. Kovasti ajatus viehättää, mutta asuminen appivanhempien kanssa..pitää pohtia tarkkaan. Hyvinhän me ollaan tultu aina toimeen ja anoppi on aika pitkälti minun " paras kaverini" ..Tässä on etuudensa, mutta myös ne huonot puolet. Ihanaa olisi saada kaikki uutta ja iso keittiö.Mutta toisaalta rakastan tätä meidän pientä mökkiä(taloa), tuntuu pahalta lähteä täältä. Tämä on kuitenkin vain 88neliötä ja rakennettu -20 luvulla..että uusi on aina uusi. Nyt selvitellään paljon sellain tulisi maksamaan..



Mummo ja ukki sanoi ottavansa lapset tänään yökylään, saadaan miehen kanssa lähteä jonnekin tai vain olla kotona.Ihan kiva, että itse tarjoutuu ja haluavat, ei meidän tarvi pyytää. Mitään tarvetta ei sinäänsä olisi yöhoidolle, mutta jos haluavat, niin kyllähän kahden keskeinen aika miehen kanssa minulle kelpaa..Sauna, pizzaa, muutama saunaolut kenties ;)



Tällästä siis meille tänään. Olen tässä siivoillut ja pyykkäystä teidossa->lakananvaihto viikonloppu!!





Viikonloppuja!!



Tuulia+co

Tuntuu tuon ostikon keksiminen olevan aina niin vaikeeta.



Heti vasteilen Tuulialle:eli ei oikeestaan hävitty kaupassa mitään,koska oikeasti me ostettiin tontti,jossa sattui olemaan talo pystyssä.mut sitä tulee aina puhuttua ihmisille et ostettiin talo.Eli myynti-ilmoituksessa oli et myydään tontti ja sit kun mies soitti tälle myyjälle niin hän kertoi et tontilla on talo pystyssä.Innostuttiin miehen kans sit mielettömästi et tästä saadaan meille koti tehtyä ja nyt se ei onnistu.Mies on nyt isänsä kanssa purkamassa taloa ja ottamassa talteen käyttökelpoista tavaraa ja lopulta palokunta saa polttaa talon.Ens keväänä alkaa sit uuden talon rakennus.huh,tulihan pitkä selostus...



Meille ei ihmeitä,eilen käytiin uimassa ja aikamoinen vesipeto tuo maalispoju on!Nyt on päikkäreillä ja mä taidan lähteä kahveen keittoon.

Viikonloppuja!



Suohomppeli81 ja Juuso

Minä kotona koneella... ;) Eivätköhän hommat hoidu tuollakin porukalla. Odottelen, että pojat heräilevät niin mennään sitten touhuamaan ulos mekin. Jos jotain tekemistä on vielä jäljellä. Iltapäivällä menemme sitten taloyhtiön porukalla saunomaan ja syömään yhden asukkaan mökille.



Pyykkiä olen pyöräyttänyt kolme koneellista, piti huomisellekin jättää vielä pestävää. Rumpukuivaaja vielä laulaa. Muuta en jaksa tänään tehdäkään. Luin tuossa hetken kirjaa, ihan rauhassa kun saa olla. Terhin työtahti on ollut hurjaa. Toivottavasti nyt rauhoittuu. Ja tiukan paikan tullen voi sitten ajatella noita tulevia vapaita joulun tienoilla.



Suohomppelille suunnittelu- ja rakennusiloa!!



Onnea Pahikselle työpaikasta!



Vauvauutisiakin palstalla! Onnea onnea!! :)))



Kaikkea kivaa teille monelle on kyllä nyt tapahtunutkin. Mukava tulla lukemaan viestejänne päivän piristykseksi. Arki on meillä välillä niin aikataulutettua (varsinkin aamut) ja harmaata (satanut on koko viikon, nyt ei kuitenkaan), joten illalla on maalispalstaa lukiessa hetkeksi saanut unohtaa työkiireet. Pian onkin syysloma, viikko vielä töitä, ja odotan, että pääsen nukkumaan joskus päiväuniakin. ;) Ilonsa kullakin.



Anteeksi, tuntuu että ajatukset ovat ihan sekavia. Seuraan tässä samalla trafiikkia ikkunan takana - miehet siivoavat rännejä. Taitaakin olla hurjasti roskaa. Pian pääsenkin haravoimaan. Pitää odotella vaikka tuonne syyslomalle, että lehtipuut tiputtaisivat enemmän lehtiään. Joku välisiivous on kuitenkin tehtävä takapihalla, siellä jo nurmi keltaisenaan lehdistä.



Mukavaa viikonloppua teille kaikille! Korvapuustien kuulumisia jatkossakin, eikö?! :) Palailen myöhemmin. Tänä viikonloppuna ei tartte minun hirmuisesti tehdä töitä kotona, mutta huomenna ainakin ajelemme kavereiden luokse ja ehkäpä minun mummoni luokse. Ideana ainakin tuo mummolareissu kuulostaa hyvältä, saas nähdä innostuiko mies ehdotuksestani. Sinne on nimittäin matkaa n. 150 kilsaa.



Nyt menen. Pojat pian heräilevät ja etsin vaatteet jo valmiiksi ja passitan suoraan ulos. Syödään vaikka välipala pihakeinussa.



Pippandii

Kiva kun olette jo kirjoitelleet! Mä vasta avasin koneen kun poika on päikkäreillä. Henrin kanssa ei yksinkertaisesti olla tässä koneella kun hän haluaa myös kirjoitella : ) Ja sit vaan yhtäkkiä sulkee koneen ilman varoitusta.



Meillä viikonloppua vietetään hyvin rauhallisesti. Kävin eilen koulun jälkeen jumpassa ja loppuilta oltiin kotona. Tänään käytiin perinteisesti lauantain ruokaostoksilla. Ostettiin koko viikoksi ruokaa. Menen käymään salilla kohtapuoliin ja ilta vaan nautitaan kotona olosta perheen kesken. Huomenna mulla on työvuoro 7-14. Ei yhtään huvita mennä sunnuntaina töihin mutta pakko opiskelijankin on joskus töitä tehdä ja sunnuntaina sentään saa tuplapalkan eli ihan ku tekis kaksi työpäivää ja tarvii olla vaan yks päivä poissa kotoa. Mulla kun on Henriä aina kova ikävä jos oon iltaisin tai viikonloppuisin töissä. On niin vähän yhteistä aikaa pojan kanssa muutenkin.



Tuulia pohdiskeleekin mielenkiintoista juttua. Siinä on tosiaan hyvät ja huonot puolensa mutta ihanalla paikalla se talo ainakin olisi : )



Meille ei sen ihmeempiä. Aloitettiin tosin projekti pikkukakkonen ja ensi viikolla saa jännätä ensimmäistä kertaa. Ei kyllä ole yhtään sellainen olo et olis raskaana joten en varmaan ole. Mut siitä tulee mieleen, et oliko teillä raskausoireita ennen kuin saitte plussan? Ja koska testasitte? Heti kun menkat oli myöhässä vai myöhemmin??? Mä täällä vaan pohdiskelen, kuinka ihanaa olis jos kuitenkin voisin olla raskaana vaikka ei vielä oireita olekaan. Pitäkäähän peukkuja!!! Onko muilla pikkukakkonen suunnitelmissa?



Nyt mies haluaa koneelle. Mukavaa viikonlopun jatkoa!



Kalamami ja Henri

Jaahas jopa se aika taas on rientänyt. Millon lie oon pinoon ennättäny... 4 vk harjottelua takana, joten tuona aikana ei paljon sitten muuta ehikkään, illat haluan pyhittää Näpsälle joten koneella ei paljon tuu oltua. Koulukiireitä pukkaa ja valmistumisstressi senkun kasvaa päivä päivältä. Töiden hakemisen suhteen en oo vielä kyllä tehny mitään..jaks..Eiköhän joku tuu kotiovelta sitten hakemaan mua töihin :/



PAHIS kyseli hoidonaloituksesta yms. Meillä Näpsä ollut nyt päiväkodissa reilun kuukauden ja huippuhyvin on mennyt. Kertaakaan ei ole tyttö äänyt sinne itkemään, tuskin joutaa ees vilkuttaa kun on niin kiire kavereiden luokse:) Meillä uskon asiaa helpottaneen sen että on aina ennen hoitoon menoa henkisesti valmistettu tyttöä päivään. Se on ollut meillä ihan A ja O. Juteltu päiväkodista, mietitty ketähän tänään on hoidossa, ketähän hoitajia on paikalla ja mitähän kivaa sielä tänään tehään. Sitten päiväkotiin jääminen ei ole tullut shokkina vaan iloisesti on jäänyt. Ja tietysti päivän päätteksi on illalla kotona muisteltu ääneen että mitäs kivaa sielä tänään tehtiin.



Meillä oli viikolla 1,5v neuvola. Näpsä oli 12,2kg ja 86,2cm joten hyvin siis on kasvettu. Pituuden suhde painoon menee tasaisesti 0-tasoa eli hyvin sopusuhtainen on. Pituus menee +1,5-käyrällä eli keskivertoa 1,5v suomalaistyttöä pidempi Näpsykkä on. Lääkärikin tuumasi että taitaa tulla pitkä tyttö. Rokotekin saatiin ja itkuahan siitä pukkas, hetkeksi tosin vaan. Ja nätisti annettiin lääkärin kurkata korviin, suuhun yms jutut:)



Muutenkin meillä menee hyvin. Näpsän kanssa on jo tosi helppoa ja yöt sujuu pääsääntöisesti hyvin. Neiti nukahtaa ja nukkuu omassa huoneessaan, aamuyöllä toki haluaa äitin ja isin viekkuun, mutta se on meistä vaan kiva saaha lämmin pirpana kainaloon. Mutta sairastellessa ne yöt sitten on mitä on, niinkuin jokainen tietää.... nyt juuri näpsällä kova yskä joka tulee tosin vaan nukkuessa kun lima valuu kurkkuun ärsyttämään. Tästä syystä viime yönä valvoskeltiin joten nyt näpsä on nukkumassa päivän toisia päikkäreitä. Kauan en tosin anna nukkua että saan hänet joskus yöunillekkin... Onneksi ei ole vielä uusi vauvakuume iskenyt vaikka tämähän on sitä otollista aikaa sen iskemiselle kun arki on jo silleen helppoa. Huomioiden vielä sekin, että harjottelussa oon pyöritellyt vastasyntyneitä, niin onneksi ei kuume oo vielä tullut. Pysyköön moinen tauti poissa vielä pari vuotta....



Mitäs muuta. Mies lähti yöksi töihin joten Näpsän kanssa vietetään lauantai-iltaa ihan kaksin. Kovasti en päästä pimua ulos hääräilemään kun on yskä, mutta ehkä voidaan vähän käydä kiikkaamassa tuossa ja rattailla lenkillä. Ja jos ehitään ni käydään tossa Bobo:ssa kattomassa viikon vanhalle sukulaisvauvelille jotain pientä kivaa postitettavaa:)



No mutta en keksi enää muuta jaariteltavaa. HAUSKAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE TASAPUOLISESTI!!!



-miuqu ja yskää poteva Näpsä-

Just tulin saunasta. Sain ihan omaa aikaa aluksi, kun mies hoiti lapsia ja mä menin edeltä yksin makoilemaan löylyihin. Alussa yritin lähteä lenkillekin, mutta Oona-vaavelimme oli " tahtoo olla sylissä" fiiliksissä, joten menin sitten vain saunaan.



Löylyttelyissä tulikin mieleen, että uimahallikikkaamme (lapsilla sukat jalassa etteivät liukastu laattalattialla) voi käyttää myös kotona ja niin sitten passitin miehen laittamaan pojulle sukat jalkaan ennen kuin tulivat perässä saunaan.



KALAMAMI kyseli plussaamisesta&oireista ennen sitä. Maalispojumme sai alkunsa ekasta kierrosta pillereiden nurkkaan heiton jälkeen ja en todellakaan osannut aavistaa olevani raskaana, kun lähdettiin sillä fiiliksellä , että " tulee jos on tullakseen" ja " kyllä täs varmaan vuosi vierähtää ennen plussaa" , mutta toisin kävi. Oireita ei ollut, ja testasinkin vain ystäviemme häihin lähdön aamuna ihan vain siltä varalta, että uskaltaa sitten pohjalaisissa sahtihäissä jotain maistellakin. Juu, limu maistui ja anoppi naureskeli, ettei ole mua ennen niin tuiterissa nähnyt. Sen jälkeen ei ole menkkoja nähtykään, ennen tätä toista plussaa siis. Se oli täysin yllätys. Ensin tuli tosi vahvat oireet, samat kuin esikoisesta rv 5 alkaen: yököttävä olo, jos ei jotain ollut suussa ja pakarassa iskias-hermo jumissa. Vannoinkin, että olen raskaana, mutta testi näytti negaa. Kuukauden siten kärsin ja ihmettelin oloani ja luulin, että johtuu vain esikoisen rikkonaisten öiden ja alkaneiden töiden aiheuttamasta väsymyksestä/stressistä. Varasin työkavereiden painostuksesta ajan työpaikkalekurille ja edellisenä iltana tein varuiksi testin, joka olikin plussa. Seuraavana päivänä sainkin gynellä ultrassa kuulla, että menossa oli jo rv 10!!! Se siitä itsensä ja kroppansa tuntemisesta.



Hyvää onnea KALAMAMILLE ja muille plussan metsästäjille. Mulla on edelleen vauvakuume, vaikkei tuo meidän kakkonen ole vasta kuin 2kk (tekisi mieli kirjoittaa _jo_ 2kk).



Sitten omanapainen kysymys: onkos kukaan törmännyt kaupoissa sellaisiin pieniin raheihin, joissa ois säilytystila sisällä. Siis ihan semmoisia pieniä n. 40x40cm ja n. 40-60cm korkeita. Ennen IKEAlla tais olla vastaavia, mutta nykyisessä mallissa ei ole säilytystilaa. HAluisin sellaisia lisäistuimiksi lastenhuoneeseen, joiden sisään sitten lapset voivat aarteitaan piilotella.



Nyt sohvalle teen ja pannarin seuraksi. Ihanaa, kun mies on pitkästä aikaa kotona (eikä töissä) ja mulla vähän omaa aikaa rentoutua ja parannella viikon kestänyttä kamalaa nuha-köhää.



-E& Oliver 19.3. & Oona 2kk

laitettiin Kaisa just unille ja mies meni kiireesti katsomaan jalkapalloa. Mä tulin sitten koneelle katsastamaan koulujutut ja rupattelemaan kanssanne. Ja pitäis metsästää joku kiva ruokaresepti, mihin tulee briejuustoa. Ostin sitä eilen kaupasta, kun teki ihan vietävästi mieli..



Tänään käytiin aamulla ostamassa Kaisalle kengät ja syömässä Namaskaarissa. Mä jäin sitten siitä itsekseni itikseen hankkimaan lisää työvaatteita. On pitänyt ostaa ihan tolkuttomasti vaatteita viime viikkoina, kun kotona ollessa ei ollut niin väliä, mitä päällä oli. Niinpä vaatekaappikin näytti aika epätoivoiselta elokuussa, kun työt alkoivat. Löysinkin kaikenlaista ja aika moni juttu tarttui mukaan aletangolta.



Iltapäivällä vähän ulkoiltiin ennen vesisadetta ja illalla naapurit olivat pullakahvilla. Me siis ehdittiin oikeasti leipomaan pullaa Kaisan kanssa, eikä tällä kertaa turvauduttu pakasteisiin niin kuin yleensä. Kaisa ei suostunut pyörittämään taikinaa, maistoi vaan sitä vähän. Mutta kananmunalla voitelu oli tosi kivaa. Ja se valmiin pullan syöminen vasta kivaa olikin.



Huomiselle ei ole suunnitelmia. Jos sataa, mennään varmaankin uimaan. Kiitos Eliisa sukkavinkistä, täytyy kokeilla.



Päivähoidon aloittamisesta kyseltiin. Kaisa on mennyt ekasta päivästä lähtien todella mielellään hoitoon. Välillä ripustautuu hetkeksi kaulaan, mutta on ainoastaan kerran-pari pikkuisen itkenyt, kun hänet on sinne jätetty. Vaikeuksia on saada tyttö mukaan kotiin, varsinkin jos haetaan nopeasti sen jälkeen, kun ovat menneet ulos. On siellä hoidossa silti toisenlaisiakin tapauksia, joille hoidon aloittaminen ei ole ollut yhtä helppoa.



Raskausoireita pohdittiin. Mä olin viikolla 7 ennen kuin edes epäilin olevani raskaana. Silloinkin luulin ensin, että kyse on maidon aiheuttamista vatsa- ym. vaivoista. Niitä kun oli vuosien varrella riittänyt. Vasta rintojen kipeytyminen sai ajattelemaan raskauden mahdollisuutta. Ja olin tosiaan ehtinyt siinä tissutella päivänä jos toisenakin, kun kesälomalla oltiin. Jälkikäteen senkin olisi pitänyt herättää epäilykset jo aiemmin, kun punaviini alkoi tökkiä :)



Nyt etsimään sitä reseptiä. Mukavaa viikonloppua kaikille!

kua ja Kaisa

Otsikko kertookin kaiken tämänhetkisestä olotilasta. No johan tässä on menossa 38. raskausviikko, joten kuuluu kuvaan :-) Koitin selailla tässä viikon pinoja, jotta pääsisin vähän kärryille jutuista. Olen kirjoitellut viime aikoina jonkun verran tuonne odotuspuolelle, kun tuntuu, että elämä on yhtä " odotusta" nyt tuutin täydeltä :-)



Ensiksi vähän omaa napaa ja meidän kuulumisia.



EliisaKun miehen tavoin meilläkin tuo mieskulta paahtaa ihan kamalan pitkää päivää ja projektit ei ota loppuakseen. Tämän Äidin hermot kireällä varsinkin näin loppuraskaudesta, kun aamusta iltaan neiti pitää varmasti huolen siitä, että meilä ei levätä. Uhmaa on selkeästi tuon pikkuneidin otteissa havaittavissa ja viime päivinä on itkukin ollut tosi herkässä (kummallakin meilä siis) . Koitan kovasti nyt ajatella, että mennään lasketun ajan yli, mutta toivoohan sitä salaa silti, että jos kuitenkin. vaikka viikon päästä jo :-) tosin ei meiellään ihan reilun viikon päästä, kun miehen on pakko (pakko ja pakko) käydä parin päivän työmatkalla neuvottelemassa " tulevaisuudestaan" . Eli saattaa olla, että me pakkaamme laukut heti alkuvuonna ja muutamme Lontooseen. Vielä en tosin uhraa ajatustakaan sille, jotten ala hermoilla ;-)



Mukavaa, että Tuulia jaksaa huhuilla meitä harvemmin kirjoittaneita. On kiva lukea kaikkien arjesta ja elämän kulusta. Itse tapasin Pääsiäisäidin ja hänen Leonsa pari viikkoa sitten. En muistanut kysyä, lukeeko hän enää tätä palstaa, mutta epäilen arjen ja kiireen vieneen kyllä hänet pois linjoilta.



Kiva myös kuulla, että töitä on löytynyt Pahikselle, hääuutisiakin tulossa ja talokauppoja on tehty ja kaikkea muuta kuten Vupiin poikauutiset. Kalamanille kovasti plussanonnea!!!!! Ja kuulosti tosi mukavalta, että Tuulialta löytyy yökyläpaikka kahdelle pienelle noin läheltä.



Kalamanin gallupiin: Meillä tämä toinen raskaus sai alkunsa, kun lopetin minipillerit, joita söin imetyksen ajan ja hetken päällekin. Tunsin samantein, että jotain outoa on tekeillä, mutta testi näytti negaa. Siitä parin viikon päästä tuli plussa. Ja nyt ollaan jo maaliviivalla. hui tätä ajankulua!



Nyt sohvalle loikoilemaan. Mies on ystävänsä varpajaisissa ja taapero nukkuu. Meillä ei muuten vileä ole annettu koko rokotusta, josta teillä ollut puhe. Neuvola vasta puolessa välissä kuuta , tosin tuo neitihän on myös tämä joukon nuorimpia, taisi Miuqun Näpsä olla syntynyt päivää meidän neidin jälkeen, jos oikein muistan :-)



Jolla kera taaperoneitinsä ja masuvaavinsa

Onnea odottajille ja tärppionnea yrittäville. Kylläpä monella tuntuu olevan seuraava tuloillaan tai suunnitteilla ja kiireisimmät jopa ovat ehtiineet saamaankin (onhan siinä tahtia). Ja talonrakennusta ajatteleville tsemppiä.



Meillä lauantai meni kaupoissa. Lapset saivat valaisimet (valaisimia eilen sitten laitettiin ja kierrätettiin eri huoneiden kesken illalla) ja ostettiin vaatteitakin lapsille. Jopa olen viime aikoina ostanut Reimatec:iä (maaliskuiselle topparukkaset alesta ja ekaluokkalaiselle lakin myöskin halvemmalla). Lisäksi ostin itsellenikin jotain!



Pitäisi varmaan käydä vaatehuone läpi ja laittaa omat vanhat, kauhtuneet ja muuten kamalat vaatteet roskiin. Niitähän riittää. Odotan kai vaan vielä että jos kilot tippuisivat mahtuisin paremmin vanhoihin siisteihinkin vaatteisiin ja nyt kulutetut lähtisivät sitten takuuvarmasti roskiin. Voisihan sitä lapsiltakin karsia noita " kakkosrukkasina ja haalareina" olevia ei niin hyviä vaatteita pois. Kyllä taidan liikaa säästää noita ei niin hyviä, mutta vielä ehjiä ja jotenkin käyttökelpoisia vaatteita. Tässä vaateasiassa siis pitäisi saada uusi asenne käyttöön. Onko muilla vastaavaa?



Mies lähti isompien lasten kanssa uimaankin. Olisin lähtenyt tuon maaliskuisemme kanssa mukaankin, mutta lasten kaverit isänsä kanssa lähtivät mukaan ja äiti jäi heillä opiskelemaan. En sitten halunnut ängetä mukaan. Käymme sitten vain perheen kesken varmaan tässä joku ilta yhdessä. Sitten tuo pienimmäisinkin pääsee uiskentelemaan.



Meilläkin on muuten tyttö syntynyt maaliskuun lopussa ja neuvola on vielä käymättä. Taitaa olla tiistaina. Sen jälkeen näkee onko rokotuksesta vaikutuksia.

Täällä sitä ollaan lasten kanssa kolmisin, kun mies lähti golffaamaan. Kohta se on kausi ohi, joten täytyy nyt antaa herran pelata niin kauan kuin pystyy ;-) Vaikka tylsäähän se on sikäli, että siinä menee niin monta tuntia kerralla. Juuri äsken syötiin lasten kanssa välipalat, tai siis lapset söivät, saivat sunnuntain kunniaksi jätskit. Itse join vain kupillisen kahvia. Kovasti houkuttivat kaapissa olevat keksit, mutta pysyin lujana...



Kua se oli saanut ostettua kasapäin vaatteita. Mulla olis sama edessä, kun kaapit ammottaa tyhjyyttään. Juuri eilen pistin kesävaatteet pois ja toin talvivaatteet takaisin, heittelin sitten pois niitä, joita en pidä. Ja niitähän taas riitti... Mulla on vaan se ikuinen ongelma, että kuvittelen olevani kuukauden kuluttua paljon laihempi kuin nyt, enkä millään viitsisi ostaa vaatteita " ihan vielä" ... No, kuukauden kuluttua mitään ei ole tapahtunut ja olen edelleen ilman vaatteita. Tätä tää on ollut jo viime keväästä asti, eli siitä, kun aloin työt. En tiedä, koska sitä alistuisi ja ostaisi vaan juuri nyt sopivia vaatteita.



Oireista ennen plussaamista oli puhetta. Nuutista en tuntenut oireita, mutta se johtui todnäk siitä, että minulla oli alkuraskauden aikaan myös mahakatarri (kävin oikein nielemässä letkua, jotta todettiin - se se vasta inhottavaa oli). Lisäksi sain oikein megamenkat siinä (jälkikäteen ajateltuna) n. rv:n 6 tienoilla, joten en tosiaankaan epäillyt raskautta (ja kun lääkäri oli vielä sanonut, että todennäköisesti en saa lapsia ilman hormonihoitoja). Niinpä olin rv:llä 10, kun sain tietää raskaudesta, ja silloin kuvittelin sen siis olevan vasta ihan alussa... Onneksi olin tosiaan ollut tuon mahakatarrin vuoksi esim. alkoholikiellossa, joten ei ollut tullut juhlittua uutena vuotena yms... Se mietityttää edelleen, että olisiko noissa " megamenkoissa" valunut toinen alkio pois, mutta siitä ei sitten enää kyllä näkynyt mitään merkkejä ultrassa.



No, Saanasta tunsin olevani raskaana jo ennen testiä, n. rv:llä 5, kun rinnat kipeytyivät niin pirusti. Testi näytti ensin kaksi kertaa negaa, mutta oireet jatkuivat ja sitten tuli jo se plussakin.



Bongasin muuten meidän maalisneidiltä tänään ensimmäisen nelisanaisen lauseen. Hitaan alun jälkeen puhe on kehittynyt tosi nopeasti, vaikka osin on kyllä sellaista, että vain äiti ja isi (sekä isoveli vielä vanhempiakin paremmin...) ymmärtävät, mitä neiti sanoo.



Olikohan vielä muuta? Romaaniksi meni taas, mutta koettakaa kestää!



Terhi&lapsukaiset



No niin, menipä pitkäksi selostukseksi.