1v2kk ja nukuttaminen-Hermot menee, tarvii vertaistukea!
Onhan tämä vaan joku vaihe, onhan?
Meillä on nukkumaan meno ollut yhtä tuskaa viimeiset 2 viikkoa. Rutiinit, nukkumaanmenoajat yms. on pysynyt samana, mutta yhtäkkiä typy vaan päätti, että nukkumaan menosta saa tulla show.
Käytännössä ennen nukahti pienen peuhaamisen jälkeen alkaa nyt ihan hillitön ravaaminen sängyssä, kälätys ja mekastus. Jos vähänkin yrittää rauhoittaa, taputella, silitellä hyssytellä tai mitään nukahtamiseen viittaavaa alkaa kamala huuto. Jos antaa rauhassa touhottaa, touhottaa itsensä niin väsyneeksi, että taas huudetaan. Toisin sanoen niin tai näin niin nukahtaminen menee itkuksi ja saattaa kestää kaksikin tuntia, vähintään yhden. Huuto tulee myös eikä ota loppuakseen jos jättää yksin sänkyynsä touhottamaan.
Argh, että menee hermot. Onko kellään tai onko ollut samaa¿ ja jos niin kuin kauan kesti tai keksitkö keinon millä homma hoitui helpommin¿
- Mir@h
Kommentit (7)
Poika siis nyt 1v2 vko. Viime viikolla nukutus huipentui ihan samaan kuin teillä eli tunnin ja kahden tunnin kestäviin pelleilysessioihin. Meillä poika vielä nukkui kahdet päikkärit, joista nyt viikon verran on toiset jätetty pois. Eli nukkuu nyt klo 13-14.30-15.30 ja käy yöunille noin klo 20.30 ja nukkuu noin 12 tunnin yöunet. Nukahtaa nykyään noin 10-20 minuutissa. Meillä poika ei ikinä ole ollut " hetinukahtaja" vaan on aina pyörinyt oman aikansa sängyssä. Tuo viime viikkoinen oli vaan huippu enkä tosiaan toivoisi tuollaisia nukutuksia enää. Itse en tunnusta " nauttivani" nukuttamisista, kuitenkin olen valmis nukuttamaan lapsen, kunhan se tapahtuu järkevissä rajoissa. :)
Mielelläni kuulisin vinkkejä nukuttamisesta, kuinka muut nukuttaa samanikäisiä lapsiaan?
Meillä suht samanikäinen poika, mutta ei ongelmia nukahtamisen kanssa (ainakaan tällä hetkellä). Nuorempana oli vehtaamista, ja ratkaisin sen siten, että touhuilin sitten samassa huoneessa jotain (viikkasin pyykkejä), luin kirjaa tmv juurikaan häneen huomiota kiinnittämättä. Jos lapsi alkoi itkemään, menin viereen, pistin tutin suuhun ja laskin hänet takaisin nukkumisasentoon sanoen " nyt on nukkumisaika" . En tehnyt tätä kuin viikon verran, niin poika nukahti ilman metelöintiä. Siitä sitten vähitellen lyhensin paikalla oloa, ja toisen viikon vierähdettyä, poika jäi yksin nukkumaan.
Säännöllisillä rutineilla ollaan eletty, mutta välillä tulee vaikeuksia.
Poitsu nyt 1v1kk.
Aamulla herää 7.30-8, päikkäreille 12.30-14/14.30, yöunille 21.
Päiväunet on joskus hankalia, poika pyörii ja mekastaa, itkeekin. Mutta jos menee hyssyttelemään, niin huuto vaan lisääntyy. Olen antanut olla rauhassa ja yleensä puolessa tunnissa on uni tullut. Vain satunnaisesti on mennyt tuntikin. Käyn kyllä ovenraossa kurkistamassa, et kaikki ok.
Yleensä onneksi uni tulee jo 10 minuutissa ja toimitaan aina samalla tavalla nukutuksen kanssa. Illalla poitsu on yleensä jo niin väsy, et viimeistään vartissa unten mailla.
Olen myös huomannut, et kunnon ulkoilu peuhaamisineen ennen lounasta ja päikkäreitä antaa paremmat unet.
Toivottavasti tämä vaihe menee teiltä pian ohi!
t.miitu
tuestanne. Tänään huomasin taas uuden hampaankin ilmaantuneen, saattaa osittain vaikuttaa tuohonkin, aika näyttää.
Päiväunia meillä on ollut enää yhdet noin 2 tuntia ja yöunet noin 11 tuntia. Ihan samalla linjalla kuin joku vastanneistakin, nukuttaminen on ihan ok kun vain menisi sopivasassa aikarajassa, meillä tähän asti olen makoillut omalla sängyllä pinniksen vieressä ja välillä painanut ja silitellyt sänkyyn. Täytyy miettiä jos tuohon kehittäisi uuden tavan...
Kauhulla iltaa odotellen, Mir@h
Ihan samaa, että nukutus on melkoista painajaista. Ja aattelin jo läpi kaikki korvatulehdukset ja muut, ku ei sitten nukukaan pitkiä pätkiä.
Tänään - ihanaa - nukkui sen pari tuntia pitkästä aikaa melko helpolla nukutuksella, just kun olin vajoamassa syvimpään ahdinkoon tuon kanssa. .. eli kyllä se siitä ihan itsestään. Mutta sitten on niitä pahoja päiviä... ja jaksoja... ku ei tiedä mitä tekis toisella tavalla, ja sitten mihin panisi esikoisen siksi aikaa kun yrittää nukuttaa. Meidän kun vaatii sen " nukuttamisen" , eli vierellä olon, ja myös imetyksenkin johonkin väliin siinä, eli ei osaa itsekseen rauhoittua ja nukahtaa.
mutta yhdessä vaiheessa päiväunille meno oli juuri tuollaista. Tyttö saattoi pari tuntia vehkata ja pelleillä ennen kun vihdoin sammui. Mutta vein vaan joka päivä silti samaan aikaan nukkumaan enkä kiinnittänyt hänen juttuihinsa mitään huomiota (meillä sekä päivä- että yöunille nukutan, eli pötkötän omassa sängyssä kunnes tyttö itse menee pinnikseensä ja nukahtaa sinne, illalla tähän ei mene pitkäkään aika). Sitten se jotenkin meni ohi ja nyt lapsi (1v5kk) nukahtaa päiväunillekin taas aika pikaseen ja kun on uniaika niin tulee suoraan sänkyynsä ja laittaa pään tyynylle.
menoaika ja päiväunien määrä. Nämä usein kulkevat käsi kädessä. Nyt sinulle vinkki, että pidä joku SAMA linja touhun kanssa, ettei ala pompottaa sua... ja siitä tulee helposti sitten kierre.