Naapurin lasten kasvattaminen?Hmm...
Meillä on naapurissa 5-vuotias, isokokoinen ja hyvin omatoiminen poika. On naapuruston lapsista isoin ja vanhin ja ottanut muut pienemmät " valtaansa" . Viikonloppuna meinasi mennä hermot kun isottelee koko ajan kaikille, jopa minulle!
Meillä on poika 2,5 vuotta jonka en anna itsenäisesti tai edes näiden muiden isojen lasten kanssa olla ulkona ilman vanhempaa, en voi luottaa isompiin lapsiin etteivät saa päähänsä mennä jonnekin/tehdä jotakin kiellettyä.
Mutta lauantaina käväisin sisällä (rivaritalo jossa leikkialue keskellä) ja takaisin minuutin päästä tullessa näin miten tämä poika hakkasi kädellä poikani päässä ollutta pyöräilykypärää ja sitten alkoi (leikkimielisesti...) kuristaa poikaa. Mähän syöksyin paikalle ja huusin mitä ihmettä sä teet? Poika lopetti ja vastasi: en mitään. Sanoin että tuollaiset leikit ei ole sallittuja, ei saa kuristaa yms. Poika vaan naureskeli päälle, ja sanoi että varo vaan etten kurista suakin... No, se tilanne meni ohi kun sanoin et menen kertomaan vanhemmillesi heti jos yhtään jatkat (siihen poika muuten vastasi: ei mulla oo vanhempia! Vaikka kyllä siis on).
Sitten poika pyöräilee tahallaan tosi läheltä mua ja poikaa josta hänelle huomautan. Seuraavassa hetkessä ajaa päälleni jarruttaen niin myöhään että ajaa jalkojeni päälle, varpaat ja sääressä mustaa likaa pyörän renkaasta!
Muutenkin koko ajan sellaista jatkuvaa nälväilyä, nimittelyä poikani nimestä, pientä tönimistä, lippiksen päästä pois lyömistä...
Sen olen vielä ymmärtänyt että antaa lasten leikkiä, mutta missä siinäkin menee raja?
Mutta sitä en ymmärrä ollenkaan ettei aikuisia vieraita ihmisiä kunnioita yhtään? Tekee/sanoo mitä tekee mieli...
Mitä tällaselle pojalle voi tehdä?
Kuuluu ikään kai mutta jonkinlaista kontrollia pitäisi mielestäni olla?
Vanhemmista en pidä:) mutta tiedän että ehdotatte sitä ensimmäisenä että heille kuuluisi kertoa...
Kommentit (7)
mulla ainakin hermo menee tuollaisten lasten kanssa saman tien, jotka ei yhtään kunnioita aikuisia vaan naureskelee vaan päin naamaa. Ne on just näitä, jotka saa kotona olla pikku pomoja eivätkä ymmärrä, että aikuisen sanomista pitäis kunnioittaa. Meilläkin naapurista löytyy tällainen tapaus, ei onneksi niin kuriton kuin tuo teidän kuuluu olevan.
Voimia kovasti, en kyl osaa neuvoa mikä auttais! Itsestä ei ainakaan ole osoittamaan naapurin vallattomalle suunnattomia sympatioita, vaikka tietysti se on omasta asenteesta kiinni eikä niinkään lapsen vika vaan hänen vanhempien.
ainakin itse toivoisin niin, koska meidän arka, kiltti,rauhallinen poika muuttui kerralla kun 5v. tuli täyteen. Ihan ihmeissäni olen ollut, kun tekee just noin kuin mainitsemasi poika, vaikka kyllä tiedossa on, mitä saa tehdä ja mitä ei.
No ei:)
Näissä jutuissa vaan menee itellä niin hermo että oman lapsensa lisäksi saisi _yrittää_ kasvattaa muidenkin lapsia...Tietty lapset on lapsia enkä odotakaan että pitäisi käyttäytyä kuin aikuiset mutta raja menee siinä ettei muita saa satuttaa (kiusaaminen on siinä ja siinä, mikä on " hyväntahtoista" , mikä tahallista ilkeää) ja siinä että vanhempia ihmisiä sentään kunnioitetaan!
Kyllä mä sille pojalle siinä jotain siitä sanoinkin että sä olet porukan vanhin ja isoin että sunhan pitäisi huolehtia tästä porukasta eikä kiusata (siis silloin kun kuristi poikaani) mutta sekin meni tyyliin: Niin, mä oonkin jo niin iso ja alkoi uhitteleen...
Toisaalta tunnistan itsessäni piirteitä että koska oma poikamme on ainokaisemme, olen vähän ylisuojeleva...Vaikka tietoisesti yritän kyllä välttää ajattelua " mun lapsi, muiden kakarat" :)
Siksi tässä kommentteja kaipailin ettei tämä ole vain mun heikkoutta nähdä ettei oma poikani olekaan täydellinen, vaan muut lapset voi kiusata ja naureskella...
Jatkossakin siis pakko vaan pitää puhuttelua jos ja valitettavasti varmaan kun vastaavaa esiintyy...Ehkä vois yrittää puhua niin kovaan ääneen että pojan vanhemmatkin kuulisi:)
Ps. Ja missä menee mielestänne raja kiusaamisessa?
lyömiseen. Mutta kaiken lainen nimittelykään ei ole oikein. Kyllä mä sinuna pitäisin kunnon puhuttelun pojalle ja jos se ei auta niin sitten menisin puhumaan niille vanhemmille, vaikkei niistä tykkäiskään. Tehä ns. tilit selviksi..
emmä tiiä, vaikee asettautua sun asemaan, kun meillä on saman ikäinen poika tossa naapurissa ja meillä on ihan päinvastainen juttu. tää kyseinen poika on enemmänki suojelevainen poikaani kohtaan joka on 2 v.
Mutta toivottavasti teillä onnistuu. Ja saat kuriin sen kakaran. =)
meidänkin pojalla on päiväkodissa muutama aivan ihana tyttö ja yks poika jotka tykkää siitä aivan kauheesti. Ne on jo jotain 5-6v ja ilahtuu aina kauheena kun poika tuodaan hoitoon ja heti alkaa leikittämään ja " hoivaamaan" pikkuista:)
Ne on niin ihania, oispa kaikki lapset samanlaisia:)
toisesta tuntuu ja että jos noin tekee ei ole meidän lasten kaveri. Sitten en ole antanut lasten leikkiä ko. lapsen kanssa ja kun ei ole vähään aikaan saanut kaveria ja jäänyt huomiotta on lapsi yleensä muuttanut itse käytöstään. Kun on käyttäytynyt ja leikkinyt nätisti olen ottanut lapsen meidän leikkeihin ja touhuihin mukaan. Aina välilä on taas ollut huonoa käytöstä ja olen uudelleen " eristänyt" kiusaajan ja taas on mennyt jonkin aikaa ihan kivasti. Ja aika on myös mikä auttaa. Miedän pihassa oli näet samanlainen poika joka 5v. iässä oli ihan mahdoton. Nyt on 8v. ja käytös muuttunut huomattavasti paremmaksi. Edelleen jonkin verran tekee typeryyksiä huomiota hakiessaan mutta aikuisia on alkanut selvästi kunnioittaa koulun alettua. Rasittavaa tuo toisten lasten kasvattaminen on mutta pakko se on tehdä jotta omat lapset saavat leikkiä ja touhuta yhteisessä pihassa rauhassa. Meidän pihassa minä olen ainut aikuinen joka koskaan on lasten aknssa ulkona.
Auttasko yhtään asennemuutos sinulta? Ota poika puhutteluun seuraavan kiusaamisen päälle ja puhu asioista tyyliin " kun sä olet jo noin iso poika, niin eiköhän sovita että tuollaiset ilkeilyt jätetään pois?" " Sä olet jo niin iso poika ja voisit kiusaamisen sijaan näyttää näille pienemmille miten leikitään tätä ja tätä" " sä voisit isona poikana opettaa näille pienemmille vaikka jotain ulkopelin pelaamista niin kaikilla olisi kivaa" eli käännä tuon pojan huomionhakuisuus positiiviseksi..