TAMMIKUISET 06

on edelleen melkein täysimetyksellä (syntyny 28.1.). Viikko ollaan maisteltu sosoita vaihtelevalla menestyksellä, yleensä hän purskuttaa kaiken pois... Muuten siis mennään tissillä. 5kk neuvolassa jäppisellä oli mittaa 69,1cm ja painoa 7250g eli hoikka poika täällä. Painoa kuitenkin tulee tasaisesti, joten terkka ei ollu huolissaan. Sen takia ei olla pidetty vielä kiirettä noitten sosoitten kanssakaan, kerkiäähän sitä...



Meillä olis eka hampulääkäri vasta edessä elokuussa. :) Alas on nyt tulossa hammas, saas nähdä koska se tulee läpi asti.. onneksi tämä ei ole mitään hirmuisia kitinöitä aiheuttanut... Saas nähdä kerkiääkö tulla enemmän kuin yksi hammas ennen hamppilääkäriä!



Meilläkin kääntyillään masulleen ja pyöritään navan ympäri, sekä peruutetaan. Eteenpäin ei vielä osata mennä eikä konttausasennosta tietoakaa. Poika kyllä seisoo jo hyvin tukevasti, ihmetteli terkkakin että on niin jämäkkä asento. Muutaman askelenkin hän jo ottaa, tuettuna tietty :) Ei sitä kyllä voi vielä hyvälläkään tahdolla kävelemiseksi sanoa ;)

Ääntä käytetään ja paljon, myös varpaat maistuvat toosi hyvälle. :) Välillä sosemaisteluiden lomassakin poitsu yrittää syödä varpaitaan.. voitte kuvitella sen sotkun.. :) usein syömmekin melko nakuna :)



Meilläkin poika nukkui viime viikonloppuun asti välissä. La-su välisenä yönä hän nukahti sitteriin norm. aikaisemmin joten siirsin kaverin omaan sänkyyn nukkumaan ja siellä hän nukkuikin koko yön oikein hyvin (8h putkeen) ja aamulla vasta heräsi tankaamaan. Nyt onkin sitte nukuttu omassa sängyssä kun kerran siellä nukkuu niin hyvin. Meidän välissä poitsu nukkui useinmiten juuri poikittain ja monesti heräsinkin siihen kun tulee monoa leukaan :) Poitsulla uni on myös rauhallisempaa nyt kun nukkuu itsekseen, ei pyöri läheskään niin paljoa.. :)



Joka päivä rakastun poikaani enemmän ja enemmän, en osannu edes kuvitella tätä rakkauden määrää. Tekis vaan mieli rutistaa pieni äitin syliin :) Ihana seurata kehitystä joka menee aikas vauhdilla eteenpäin.

Kovasti kuumeilen jo kakkosta kun toi raskautuminen on mulla niin hankalaa joten pikkukakkonen on kyllä heti tervetullut! Lääkärit pitivät jo pienenä ihmeenä poikaamme, kun sai alkunsa ihan luomusti...

Joka päivä pitää olla kiitollinen, että sai ihan oman hartaasti odotetun lapsen! :)



joo, tulipas vuodatusta... taitaa olla paras mennä pikkuhiljaa unten maille :)



Scorppis ja poju 5kk 1 vk

Kirjoittelenpa minäkin jotain pitkästä aikaa. Meillä oli eilen 6kk synttärit :). Oli kummi, serkut ja mummi sekä mansikkakakkua. Mieletöntä kuinka nopeesti aika on mennyt. Siitä tuntuu olevan niin vähän aikaa kun toi semmosen pienen kolmikilosen käärön kotiin.



Oltiin puolivuotisneuvolassa eilen ja mitat oli 69,4cm ja 7580g (synt 49cm ja 3065g). Hoikka poika siis. Meillä on maisteltu soseita jo 4kk lähtien ja nyt meillä syödään jo kaikilla aterioilla soseita. Lisäksi edelleen ollaan rintamaidolla, vaikka alaleuassa törröttää jo kaksi lähes veitsenterävää hammasta.



Poika on kääntynyt vatsalleen 4,5kk ikäisenä. 5kk ikäisestä alkoi oikein varsinainen motorinen pyrähdyskausi. Nykyään se hilaa itseään eteenpäin ja vetää esim pöydältä sylissä ollessa kaikki alas mitä ei ehdi pelastaa. Samalla tuntuu, että yöt on muuttuneet taas tosi levottomiksi. Aina kun uni muuttuu vähänkin pinnallisemmaksi käännytään mahalle ja sitten herätään ja huudetaan.. huokaus. kateellisena kuuntelee niitä, joiden lapsoset nukkuu läpi yön. Meillä syödään lisäksi rintaa 3 kertaa yössä..



Päikkäreitä se nukkuu noin kolme kertaa päivässä. Yhet pitemmät ja sit semmoset tunnin ja puolen tunnin torkut. Helteet on kyllä vaikuttaneet niihinkin lyhentävästi. Hauska, kun se ei nykyään enää itke kun herää vaunuissa pihalla vaan alkaa katselemaan kuvioita vaunujen sisällä ja jutella niille..



Hei, nyt sataa! Tekeepä hyvää kasvimaalle..



T. Kohka ja poju 6kk ja 1pvä

Kirjoitanpa meidänkin kuulumiset tänne pitkästä aikaa tai no enpä olekkaan tainnut kirjoittaa ollenkaan sen jälkeen kun kävin ilmoittamassa pojan syntymästä.

Eli meillä siis 1.1. syntynyt poika ja alkukankeuksien jälkeen nyt alkaa elämä helpottamaan ja jaksetaan jo hymyillä ja nauttia uudesta päivästä. Meillä alkoi pojan ollessa 1,5kk vanha ihan hirveät itkut sekä mahakivut ja koska pojalla oli omenan kokoinen napatyrä niin kaiken arveltiin johtuvan siitä. Kuitenkin lopulta eräs lastenkirurgi laittoi meidät suolistolääkärin vastaanotolle ennenkuin alkaisi noin pientä leikkaamaan. Ja niinhän se syy huutoihin olikin se yksinkertaisin eli kun äidin ja pojan ruokavaliosta poistettiin kaikki maito alkoi ihmeitä tapahtumaan ja eilen käytiinkin maitoaltistuskokeessa sekä samaa jatketaan nyt kotona ja yöllä jo tuli ensimmäiset oksennukset sekä nyt aamulla oli jo kakka löysähköä ja aivan älyttömät ilmavaivat kuuluu pojalla olevan joten kyllä meillä taidetaan siirtyä apteekin korvikkeeseen kunhan vaan saadaan lääkäriltä se lausunto kelaa varten.

Muuten meillä on ihana 1/2-vuotias hymypoika joka menee isosiskonsa perässä joka paikkaan joko ryömien taikka sitten kurvailee kävelytuolilla ympäri taloa. Isosisko saa myös kaikista makeimmat hörönaurut (varsinkin kun painivat sängyllä niin, että äitiä välillä oikein hirvittää).

Soseita meillä on syöty jo parin kuukauden ajan ja hyvin maittavat pojalle niin hedelmä, kasvis kuin lihasoseetkin. Puurona syödään riisipuuroa kun muita viljoja ollaan vältelty ja vältellään vielä kuukausi tai pari.

Ja koska ruoka maittaa hyvin niin 1/2-vuotis neuvolassa puntari heilahti lukemiin 10 390g ja pituutta oli 69,5 cm eli potra poika :) Seuraavaksi meillä olisi vuorossa (kunhan saadaan se korvike) imetyksen lopettaminen ei pelkästään sen maidon takia vaan se, että pojalla on kaksi hammasta joita käytetään aika säälimättömästi äidin rintaan.

Mutta tällaista siis kuuluu meille.





Terveisin nepp@ri ja Joona

Meillä tyttö syntyi joulukuun 22.pvä,mutta alusta asti olen kirjoitellut(raskausaikana ) tammikuisiin la oli 6.1 mutta tytteli päätti ottaa varaslähdön ja syntyi joulukuun puolella joten 6,5kk tytteli ompi nyt.Kasvaa vauhdilla puolivuotis neuvolassa ei olla vielä käyty kun terkkatäti tuli kipeeksi niin aika peruuntui.Painoksi veikkaisin n.9kg kotipuntarilla ja pituutta n.68cm eli pikkuinen sumopainija on meillä,suloinen sellainen.

Kova on tytteli poriseen juttua riittää,kuten jo tossa aikaisemmin joku mainitsi niin isosisko saa kyllä aina parhaimmat naurut.

Meilläkin kyllä lähtee pöydältä kaikki tavarat ja samantien siitä siiten suuhun joten tarkkana saa olla.

Meidän neiti on laska ton liikunnan suhteen.Rakastaa olla lattialla selällään ja jutella lampuille .Mahalta selälleen on kääntynyt on 2kk mutta selältä masulleen vasta muutamia kertoja.Varpaita syödään itte juodaan tuttipullosta ja haluja olis myös syödä itse.Pari päivää sitten otin esille kävelytuolin tänään pääsi jo hieman jyvälle et se kulkeekin eteenpäin.Konttauksesta ei ole mitään tietoo ,napansa ympäri pyörii mut selälleen ja uskon et lähtee myös silleenpäin liikenteeseen.



Meillä myös nukkuu neiti meidän sänkyssä joka päivä mietin et tänään laitan omaan sänkyyn mut en raski .Nukun itte jotenkin paremmin kun tytteli on viekussa.

Meillä syödään joskus yöllä ,välillä oli kausi ettei syönyt ollenkaan ja nytkin kun herää niin rari huikkaa ottaa ja alkaa uudelleen nukkumaan.

Olen kyllä nauttinut joka hetkestä " vauvelin" kans.

Voisin kuvitella tekeväni vielä yhden lapsosen,tieten jos luoja suo ja isäntäkin halluu ;)

Eikö se vanha sanonta kuuluu et siinä se menee toinenkin(tässä tapauksessa)kolmaskin samalla.

Tulikohan tässä tärkeimmät...olis tosiaan kiva kuulla muidenkin tammikuisten kuulumisia.



lettis ja neiti 6,5kk

Liian nopsaan on aika mennyt meillä kohta neiti 5 ja puoli kuukautta.Syntyi siis 27.1

Mennään vielä täysimetyksellä,mietinnässä on kuitenkin mössöjen maistelu ja muutaman maistiaisen on jo saanut:)

5kk neuvolassa oli pituus 67.5cm ja paino 7595g.

Kääntymiset aloitettiin 4kk iässä ja sen jälkeen ei selällään ole viihtynyt.Pyörii ja peruttaa.Leluja vaihtelee kädestä käteen ja kaikki menee suuhun varpaat mukaanlukien.

Ryömiminen eteenpäin on hilkulla,kohta menee kuin tuulispää siskon perään.

Kyllä meilläkin sisko on se kuka saa ne mahtavimmat hihkaisut ja hymyt:)Ja jos sisko ei ole kotona niin neiti pälyilee ympärilleen että missäsä se kaveri on..Kummallekkin on toinen todella tärkeä.Mitään mustasukkaisuuksia hirveesti ei meillä olla koettu,jotain pientä nyt aina tulee vaan ei ongelmaksi asti.



Meidän pikkusisko vauva oli niin odotettu kun pikkuveljen joutui siskokin luovuttamaan Taivaan Isälle päivän iässä..:(että tästä vauvasta ollaan koko perhe iloittu oiken extra paljon!

Pitkänaikaa oli kummituksena pienen päässä että jos tämänkin vauvan joutuu antamaan pois,vaan se ajankuluessa on helpottanut.Ja neiti ei kumminkaan ole kuin reilu 3 vuotias vasta!Pikkuveljen kuolessa vasta vajaa 2 vuotta,hyvin siis muistaa asiat edelleen..



Meilläkin nukutaan perhepedissä,sisko omassa huoneessa aamuisin kömpii väliin pitämään siskolle seuraa;)

Joka yö välillä pitempään ja välillä vähän lyhyemmästi neiti nukkuu omassa häkkisängyssään vaan kun imettää niin helposti vauveli jää väliin nukkumaan loppuyöks;



On niin aurinkoinen tapaus ku vauva olla voi! Ei kyllä itke,vois sanoa ettei ollenkaan.

Tyytyväisenä touhuilee leluillaan ja seuraa meidän muiden askareita.

Vieraita tämä neiti jaksaa ihmetyttää tyytyväisyydellään,voiko tällaista lasta ollakkaan..

Örisee ja pörisee sekä kiljuu ja nauraa siinä meidän äänet.

Tuttia ei huoli,eikä ole tarvettakaan.

Siskon mielestä tässä vauvassa on vikaa ja se pitäis joko vaihtaa sellaiseen joka syö tuttia tai sitten meille vois jo kohta syntyä uus vauva jolle vois sitten laittaa tutin suuhun ja se sitten pysyiskin siellä;))

Muutenkin meille pitäis syntyä uus vauva ku tuo liikkuu jo,eikä se enää kuulemma ole vauva.

Ihania nuo isotsisarukset:))



Nukkuukin hyvin aamulla pari-kolme tuntia,iltapäivälle kolme-neljä tuntia ja illasta tunti pari.Yöt mennään yhdellä tai kahdella syötöllä.

No nyt neiti on heränny,jokellus kuuluu sängyltä,täytyypi mennä vierelle köllöttään hetkeks.



Hyvää kesää kaikille

Terveisin Aurinkoisen vauvelin äiti Vell@

Kirjoittelen ensimmäistä kertaa tänne vauva puolelle, odotuspuolella olin useammin mukana.



Meille syntyi poika 25.1. suunnitellulla sektiolla, kun kaveri kääntyi viimemetreillä täydelliseen perätilaan. Nyt poika siis 5kk ja vähän päälle, iloinen, tyytyväinen hymyjen lapsi!! Meillä alusta asti oltu osittais imetyksellä, lisämaidot aloitettiin sairaalassa alhaisten verensokereiden takia, enkä sitten saanut kotonakaan poikaa tissimaidolla tyytyväiseksi. Kiinteät aloitettiin jo pikkaisen ennen 4kk, ja vesseli syökin niitä tosi mielellään. Suu ammollaan hymyssä suin vetelee kaikki uudetkin maut. Yösyönnit lopetettiin ihan vasta. Herää vielä kerran yössä, mutta taputtelen takaisin uneen.



Poika nukkuu omassa sängyssä, paitsi aamulla puoli kuudelta tulee tissille viereen. Siihen sitten viereen nukahtaa vielä, jotta saadaan kaikki nukkua vielä puoli kahdeksaan, jolloin noustaan aamupesuille.



Meillä opittiin kääntymään jo kolmen kuukauden puolella. Eteenpäin ei vielä vaavi pääse, mutta navanympäri meilläkin. Kovasti on välillä pylly pystyssä, että jotain yritystä löytyy. Nyt on muutamana päivänä taas muistanut miten päästään vatsalta takaisin selälle. Kova poika tarttumaan kaikkeen, ja kaikki suuhun! Mielipuuhia on mainosten luku (olen niitä antanut kun itse vahdin vieressä) ja päristäminen. Suulla " pärryyttelee" vielä illalla viimeiseksi unissaan ja välillä kesken tissinkin pitää päristää... paidat on koko ajan märkänä. Joo ja kiljuntaa löytyy kanssa.



Poika sairasti korvatulehduksen flunssan jälkeen 2 kuukauden iässä, mutta muuten on kaikki mennyt hienosti!



Alahampaat tuli pari viikkoa sitten ja niitä meillä itkettiinkin. Olinkin ihan ihmeissäni, kun poika on niin perustyytyväinen, eikä juuri itke. Sitä oli niin oudossa tilanteessa kun toinen itki, sydäntä raastavaa oli.



5 kuukautisneuvolassa mitat oli 8700g ja 69cm.



Meillä poika nukkuu yöt hyvin, ja on tällä hetkellä helppo nukutettava, senkun laittaa sänkyyn ja vähän laulelee, jätän sitten itsekseen nukahtamaan kun on ensin rauhoittunut. Mutta päivällä vaavi nukkuu tosi vähän. Vain sellaisia 45 min. unia kolmet päivässä. (Näin meillä menty kolmikuisesta, johon asti vedeltiinkin aamupäivällä 4 tunnin ja iltapäivällä vielä parin tunnin unia.)



Tämä vauvaelämä on vienyt minut ihan mennessään!! Olen nauttinut joka hetkestä täysillä ja hämmästyin itsekin tähän rakkauden määrään, välillä tuntuu että pakahtuu kun toinen on niin ihana!!! Nyt toiveena on jäädä kotiin seuraamaan pienen kehitystä ja nauttimaan omasta vauvasta. Se nyt sitten ratkaiseen miten pitkälle rahat riittää, kun tämä talo vasta rakennettiin ja lainet painaa päälle.



Että tämmöistä meillä. Yritän nyt välillä kirjoitella, tänne kun vaan ei samalla tavalla ehdi kun raskaanaa ;)



Iloisia vauvapäiviä, Eevi ja poika