Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

minkälainen uhma muilla 2,5-3v. pojilla?

02.01.2006 |

Meillä alkoi uhma oikein rytinällä joulunalusviikoilla..

Ikää on miehellä 2v7kk.

Aiemmin on kyllä ollut kovasti omaa tahtoa ja niitä omia kikkailuja, mitä on ollutkin ihan alusta asti.

Mutta nyt on päiväunille meno tosi vaikeaa!

En haluu nukkuu, en nuku.. ja hirveä kailotus kuuluu sängystä pitkän aikaa. tänää sain lahjottua hänet unille pinaattilettujen voimin, lupasin että teen niitä jos on reipas ja nukkuu;)

Ja sinne mötkähti..

Sisulla vänkää vaatteita päälle ja auta armias, jos yritän esim. ottaa hihaa pois päästä, sitten on piru irti.

Ruokaa ei suostu syömään ollenkaa itse, sanoo vaan " en osaa, syötä sä" ..

Hoidossa syö kyllä reippaasti itse.

Muuten menee ihan mukavasti, onneksi ei ainakaan vielä näy mitään lattialle-heittäytymis-raivareita.. Mutta niihinkin alan jo varustautumaan;)



Ja kertoilkaa muutenkin tuon ikäisten poikien elämästä, kiinnostuksista ym.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
02.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

On paljon omaa tahtoa niin kuin minullakin ja aina ei tiedä mistä kiukut johtuu. Välillä ei saa pukea ja välillä ei saisi riisua vaatteet millään. Alkaa hervoton huuto ja potkiminen, sätkiminen ja lyöminen.

Olen yrittänyt vain antaa olla ja rahoittua mutta ei aina auta eikä aina ole aikaa sellaiseen, esim hoitopäivän aamulla.

Kotona pitää syöttää mutta hoidossa lappaa ruokaa suuhunsa ihan itse.

Kirjoituksesi olisi kuin meiltä muuta en voi sanoa.

Vierailija
2/2 |
02.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutulta kuulostaa :) Meillä poika nyt 3,5 v. ja uhma alkoi n. parivuotiaana. Poika on vielä aika vilkas ja välillä vilkkaus aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia kuin uhma. Tuossa parin vuoden iässä syöttäminen oli ensimmäinen juttu, josta mieheni sai " kärsiä" . Minulta poika ei vaatinut syöttämistä, mutta auta armias jos mies töistä tullessaa ei poikaa iltaruualla syöttänyt. Silloin kun poika jo taitavasti söi itse, jätin hänen syöttämisensä kylmän viileästi pois. Taisi siinä pari ruokaa jäädä naperolta syömättä, mutta sitten hän ymmärsi, että ei se äiti syötä...isi syöttää. No, sama kuuri isän kohdalla ja pariin iltaan jäi vaatimukset isän kohdaltakin. Meillä on ollut " sanktiomenettelynä" rauhoittumispenkki, joka on tehokas ja meillä ainakin auttaa kummasti. Uhmaa, huutoa yms. aiheuttaa edelleenkin ns. siirtymävaiheet ( esim. lähdetään jonnekin), jos pojalle ei ehdi ennen kertoa minne mennää, mitä siellä tehdään jne. Ja lyöminen on kokeiltu myös ja se jäi sillä, että aluksi pidin poikaa rauhallisesti käsistä kiinni ja sanoin, että polje jalkaa ja huuda (mielestäni sen höyryn on jostakin ulos tultava, mutta kädet eivät ole lyömistä varten). Nyt kun poika suuttuu, hän huutaa kovaa ja korkealta ja saattaa tömistellä ympäri taloa ja kiukku menee ohi yleensä minuutissa. Pitkää pinnaa nämä tahtoikäiset kyllä vaativat ja väsyneenä se pinna on välillä turhan lyhyt. Töihin lähtö uhmaikäisen kanssa onnistui meillä parhaiten, kun laitoin unenpöpperöisen pojan katsomaan videolta puuhapeteä ja siinä samalla ihan huomaamatta puin pojan ja sitten lähdettiin tarhaan :) (tällä hetkellä on kotosalla pojan ja pikkukakkosen, 9kk kanssa)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla