Taitaa olla parempi vaieta
Alkaa tosissaan ärsyttää se, että muut äidit arvostelevat omia päätöksiäni. Osa vihjailee ja osa sanoo suoraan. Kiinteiden aloittaminen on erityisesti sellainen herkkä aihe, josta ollaan täälläkin paljon keskusteltu. Eri asia olisi, jos olisin nuori kokematon tytönheitukka, joka selvästi tekee asiat väärin, mutta kun jo pienissäkin asioissa tulee muilta sanomista.
En olisi uskonut, että lapsen hoito on joidenkin mielestä niin ehdotonta puuhaa, ettei muka ole kuin yksi oikea tapa tehdä asiat. Sitten niitä toisten päätöksiä varmaan kauhistellaan muiden tuttujen kanssa. Parempi on, ettei kerro kenellekään mitään imetyksen sujumisesta, kiinteiden aloituksesta tms.
Aina löytyy tuomitsijoita. Yhtä oikeaa tapaa hoitaa vauvaa ei varmasti löydy koskaan. Monet tutkimuksetkin ovat ristiriitaisia keskenään ja jokainen koulukunta pitää itseään oikeassa olevana. Eiköhän anneta meidän olla rauhassa äitejä ja kunnioitetaan toisiamme enemmän! Ja lopetetaan kaikki lapsellinen arvostelu.
Kommentit (11)
Mua ottaa varsinkin sellainen päähän kun jos kertoo vaikka nyt täällä palstalla asioita ni aina on tuomitsijoita ja kateellisia.
Esim. Meidän vauva aloitti kääntymisen vatsalta selälleen 1kk synttäreiden kunniaksi. On siitä lähtien kääntynyt aina vatsalleen laiton jälkeen. Tulin aivan intoo puhkuen kertomaan ilouutisen ni heti löytyi joku kateellinen hoito-opuksiin tuijottava " täydellinen äiti" joka kertoi niin tietävänä ettei voi olla mahdollista.
Teki mieli antaa puhelin numero ja osoite että tuleppa katsomaan meille kuinka poika toimii.
Olen kylläkin itse syyllistynyt joskus arvostelemaan joitain äitejä, mm. yksi tuttava äiti läpsii lastaan naamaan, pojan ollessa tuhma. Toinen ei vie lastaan koskaan mihinkään hoitoon ja sen kyllä huomaa, vierastaa kaikkia ja parkuu jos äiti on sekunnin pois näköpiiristä myös kotona ollessaan. Ja niitä jotka kuljettaa autossa sylissä tms.ilman turvaistuinta. Näitä tälläisiä en ymmärrä, mut en ole heille siitä suoraan sanonutkaan, olen vaan mielessäni kauhistellut.
jep, mutta kaikkea hyvää joka mammalle.
annu ja aleksi 7vk
Itse kuuntelen mielelläni muiden vinkkejä ja voin kuunnella myös arvosteluja, myös negatiivisiakin, omista lastemme hoito/kasvatustavoista. Tavoissamme on varmasti joissakin parantamisen varaa ja joskus emme nää puuta pidemmälle! Jollakin toisella voi olla joskus parempiakin ratkaisuja jonkin asian hoitamiseen...Tapoja ja mielipiteitä riittää niin monta kuin meitä vanhempiakin on...Musta on ihan mielenkiintoista kuulla mitä muut tekisivät samassa tilanteessa. Silti se ei tarkoita että mun tapani olisi huonompi.
Toki mustakin tuntuu pahalta jos joku solvaa henkilökohtaisella tasolla , mutta mun egoni kestää sen kuitenkin aika hyvin...Sen verran hyvä itsetunto mulla on, ja uskon että olen omille lapsillemme vähintään niin hyvä äiti kuin vain osaan olla ja teen aina parhaani!
Mutta vinkkejä ja eri mielipiteitä kuuntelen mielelläni, joskus niistä voi oppia jotain uuttakin! =)
Kunnioitetaan kaikki toisiamme, olimme sitten samaa mieltä asioista tai emme! =)
Että tämä on niiden äitien pino, jotka eivät koskaan arvostele tai tuomitse muiden tekemisiä? Keitä ovat " ne" ja ketkä ovat " me" ? Näissäkin kirjoituksissa on ensin tullut julki, ettei saa tuomita " meitä" ja samaan hengenvetoon tuomittu " ne" . Suvaitsevaisuutta, niinpä niin.
Tais kolöahtaa arkaan paikkaan kun tollasta heti laittetaan ihan asiasta puhuville!
Mua on kans pänniny jo jonkin akaa sama asia ja siks tyydynkin vaan lueskelemaan näitä juttuja!
Minä olen vain ihminen ja siksi arvostelen muiden tekemisiä. En yritä niputtaa tämän palstan käyttäjiä eri ryhmiin; " hyviksiin" ja " pahiksiin" . Monet täällä kysyvät mielipiteitä ja niitä he myös saavat. Kaikki mielipiteet eivät ole yhteneväisiä toistensa kanssa tai kysyjän mielen mukaisia, mutta siksihän ne juuri ovat mielipiteitä. Voiko joku täällä nostaa itsensä toisten yläpuolelle sellaisena ihmisenä, joka ei KOSKAAN arvostele muiden mielipiteitä tai tekemisiä? Jos mielestään voi, niin on aika katsoa peiliin. Ja tämä on vain minun mielipiteeni.
Niin, jotkut aivät vaivaudu miettimään mitä eroa on arvostelulla ja oman mielipiteensä ilmaisulla/keskustelulla... Asiat voi sano nätimminkin ja toista kunnioittaen. Ei heti tarvitse olla nokka tuhisten paheksumassa!
Mielipiteen ja arvostelun raja on hyvin häilyvä...Joku kirjoittaa oman MIELIPITEENSÄ jostain asiasta ja toinen loukkaantuu verisesti, koska ottaa sen ARVOSTELUNA. Kysehän on siitä, kuinka kirjoitukseen suhtautuu.
juu, ja kuulun niihinäiteihin, jotka eivät liiemmälti vie lapsiaan muille hoitoon...miksi ihmeessä pitäisi? Pitäisikö tässä sitten vuorostaan paheksua niitä jotka vievät? Voi elämän kevät! Kovin ovat hyvät sosiaaliset taidot noilla lapsukaisilla siitäkin huolimatta. Ja tämä hirviöäiti ampui melkein pultinkin lastensa päähän, kun korvakorut vauvoilleen laittoi. Kumma juttu, että tosielämässä nämä arvostelut jäävät kuulematta, täällä palstalla kunon kasvottomana niin helppo arvostella. Vaikka toisten arvostelu välillä pänniikin, tiedän onneksi itse millaiset olot lapsillani on, tuskin huonommat kuin muillakaan=)
Se mitä aina itsekin peräänkuulutan, on tapa jolla asiat esitetään. Välillä sitä itsekin provosoituu sanomaan rumasti, mutta lähinnä sellaisille, joilta muistaa kuulleensa joskus näitä ehdottomia totuuksia.
Terkuin minä ja neljä tyttöä
PikkuMytty:
Mielipiteen ja arvostelun raja on hyvin häilyvä...Joku kirjoittaa oman MIELIPITEENSÄ jostain asiasta ja toinen loukkaantuu verisesti, koska ottaa sen ARVOSTELUNA. Kysehän on siitä, kuinka kirjoitukseen suhtautuu.
Monet täällä tuntevat sotkevan kaksi asiaa: sen, että on eri mieltä kuin joku toinen ja sen, että sanoo sen mielipiteensä ilkeästi ja provosoiden. Eriävän mielipiteensä voi ilmoittaa hyviä tapoja kunnioittaen. Sitä en suostu pitämään tekopyhänä tapana. Edelleen käytän ohjenuorana sitä, että en kirjoita täällä koskaan mitään, mitä en sanoisi ventovieraalle ihmiselle päin naamaa.
Tietysti on aina niitä, jotka on hirmu herkkänahkaisia, mutta puhunkin tässä nyt semmoisesta " millainen hirviöäiti jättää lapsensa hoitajalle alle puolen vuoden iässä, taidat olla maailman surkein äiti" -linjasta.
Olen monesti lukenut pitkiäkin ketjuja, joissa joku kirjoittaa hyvän, järkevän, faktoihin pohjautuvan mielipiteen. Ja hetken päästä tulee teksti, jossa joku on pillastunut aivan silmittömästi, vaikka kirjoitus ei olisi monen muun mielestä millään lailla provo.
Eikö kukaan muu ole huomannut moista? Itse kuulun siihen joukkoon, joka kirjoittaa liian töksähtävää tekstiä ja tästä kiitos huonon ulosannin. Mutta täällä on oikeasti hyviä ja fiksuja äitejä, jotka kirjoittaa minun mielestäni hyviä ja fiksuja juttuja. Ja silti niistäkin kirjoituksista joku hermostuu. Ja kyllä mäkin ilkeyden tunnistan, jos sellainen kävelee vastaan, mutta kaikki idioottimaisuudethan voi jättää omaan arvoonsa.
Kuka siis voi lajitella meidät palstailijat kun ollaan niin erilaisia ja reagoidaan näihin teksteihin kukin tavallamme? Suvaisevuutta minäkin tässä siis peräänkuulutan, mutta pitäisihän sen toimia joka suuntaan. Ja ainahan oikein ärsyttäville jutuille voi vaikka nauraa...
vauvanhoito on monille äideille niin kauhean ehdotonta! Siis esim. minun kaverini....eräskin sanoi minulle että olen tosi uhkarohkea ja neuvolasta piittaamaton kun annoin maissivelliä 3kk.
Monella on myös se tyyli että se oma tyyli on ainoa oikea! Neuvoja sateli minullekin kun tämä esikoinen syntyi maaliskuussa. Välillä olin niin sekaisin neuvoista (väsynyt kun olin) etten enää tiennyt itse yhtään mitään.
Hyvä kirjoitus ap, suvatsevaisuutta kehiin!!!