7 kerta toden sanoo!! :)
Uskomaton olo... Yli kuuden vuoden toivomisen, neljän IVF tuoresiirron ja kolmen PASin jälkeen kahden alkion lääketuettu PAS toi tänään elämän ensimmäisen plussan!
HCG oli 123 pp14, ilmeisesti vielä melko alhainen, mutta kuitenkin PLUSSA. Onko teillä kokemuksia hyvin päättyneistä raskauksista, jossa lähtökohta tässä vaiheessa oli tuon tasoinen HCG?
Antakaa muutenkin sekaisin olevalle ensimmäisiä neuvoja, ruokiin, urheiluun, lepoon ym. elämään liittyviä :) Lähdemme ensi viikolla miehen kanssa viikoksi lämpöön, olen googlettanut lentoon liittyvistä asioista, ei pitäisi olla mitään riskiä.. loma tekisi nyt kaiken kiireen keskellä hyvää varmasti meille kaikille!
Kommentit (6)
Onnittelut teille!
Jaan tunnelmasi: eilen veritestissä pp11 positiivinen raskaustulos 4. ivf tuoresiirron tuloksena ja 5v 1kk:n selittämättömän lapsettomuuden jälkeen (hoitokiertoja kaiken kaikkiaan 16 induktioineen, insseneineen ivf/icseineen). Ikää mittarissa lähes 35 ja miehellä 40. Alkiot olivat vielä melko heiveröisiä 2-3-luokkaa.
Ihmeitä voi tapahtua, eikös juu! Oikein hyvää alkutaivalta teille!
Ihmeitä todellakin voi vielä tapahtua! Oikein paljon onnea myös teille, toivottavasti meillä kaikkien näiden vuosien jälkeen tosiaankin kiitos seisoo.
Onko sinulla jo oireita? Itse ole todella väsynyt, huimaa herkästi ja ajoittain vähän muutenkin heikko olo. Eli nuo kaikki ovat niin positiivisia ongelmia :)
maha on turvonnut (varmaan myöskin hoidon seurauksena munasarjat vahvassa tilassa), rinnoissa pientä arkuutta ja toden totta pientä etovaa oloa, joka lähtee syömällä. Parin tunnin välein täytyy syödä jotakin. Ihan kaamee väsymys mulla myös on. Ja sitten nippailuja mahassa, vihlaisuja ja menkkamaista jomotusta - ja nämä hermostuttaa ihan hirveesti. Ultra " vasta" 14.3. eli laskujeni mukaan 7+1. Mitenkähän sitä muka kestää sinne asti? Pelottaa myös ensi viikolla tuo lugejen lopettaminen (5+0 loppuu)...Pitäisköhän käydä kerran viikossa veritestissä, että näkisi, että arvo varmasti kohoaa. On tässä niin hirveesti jännittämistä. Välillä pelkoaalto menee lävitse, mutta yritän vain sitkeästi ajatella positiivisesti. Perustetaanko oma ketju kuulumisten vaihtoa varten esim. lokakuun loppulaiset (silloin taitaa laskettu aika tarkasti ottaen olla). Olisi mukava jakaa kokemuksia samatahtisen kanssa :)
Laitetaan lokakuun ketju vaan pystyyn. Itselläni pyörii ihan sama verikokeessa käynti mielessä. Miehen mielestä ei pitäisi mennä, koska jos uutiset huonoja menee loma aivan pilalle... toisalta haluaisin niin tietää onko kaikki ok. Minullekin tuli eilen vähän menkkamaisia jomotuksia väsymyksen ja huimauksen lisäksi. Voi tätä piinaa! Kerro tietämättömälle jos tiedät, että jos raskaushormoni romahtaisi nollille, seuraisiko siitä automaattisesti vuoto, vai olisinko autuaan tietämätön siitä ensimmäiseen utraan saakka, eli minulla 12.3.?
Tsemppiä meille!
Niin monet tarinat olen lukenut täällä, että ultrassa (ensimmäisessä tai toisessa) huomattu, että sikiö lakannut kehittymästä, mutta odottaja ei ole tiennyt mitään. Tämä just ahistaakin niin hirveesti. Pelottaa, jos vihloo ja pelottaa, jos ei tunnu mitään. Hohhoijaa!
Eihän tuo nyt mitenkään hirveän alhainen arvo ole!
Lentämisestä ei tosiaan ole mitään haittaa, itse lensin vielä rv 28 tjms. Nautit vaan elosta, tietty ilman alkoholia. Urheilla saat vielä ihan niin paljon kuin jaksat, lepoa silloin kuin siltä tuntuu. Kun kuuntelet itseäsi, et voi tehdä mitään väärin. Toki ruoan suhteen kannattaa olla varovainen ja välttää kaikkea mistä voi saada mahataudin tms.
Hauskaa lomaa!!