Tuntuu, että siskoni jotenkin kieltää menetyksensä tai pakenee surua
Siskolleni tuli keskenmeno. Hän vain totesi, että sellaista se on ja uutta putkeen.
Tuntuu pahalta, olin jo tätinä ehtinyt kiintyä pikkuiseen... Ensimmäisen sisaruksen lapsi olisi ollut kyseessä.
Voiko keskenmenoon aidosti suhtautua noin+
Kommentit (6)
keskenmenoa esikoisen jälkeen. Ja mun oli ainakin pakko suhtautua juuri noin, koska en kestänyt muitten surkuttelua, koska olisin itkenyt loppupäivän. Sairaalassa on yksi hoitsu jota en kestä nähdä, alan itkemään heti vaikka hän sanoisi pelkästään päivää/hei...
On se julmaa kun joutuu omiaan läheisiään TUKEMAAN kun ITSE saa keskenmenon...
Miksi sitä pitäis surra, luonnon lakeja?
siskosi käyttäytyi ihan normaalisti, mutta sinä et ap!!!
minut kaavittiin keskiviikkona ja läksin sitten lauantaina baariin.. sain siitäkin kuulla, että miksi nyt jo menet? Miksen olisi mennyt? Olin kärsinyt 10 viikkoa pahoinvointia, eikä kaavinnan jälkeen ollut kipuja, enkä tarvinnut lääkitystä.
t. 3
melkein jokaiselle naiselle tulee keskenmenoja jos raskauksia yrittää.
Luonto hoitaa pois vioittuneet sikiöt. Itselläkin ollut pari keskenmenoa ja kyllä olen toipunut niistä ihan muutamalla päivällä.
Mun sisko suhtautui ihan samalla tavalla ja minusta se taas oli se normaali tapa, kun kyseessä oli alkuraskauden keskenmeno. Kyllä tonne 12 viikolle pitäisi keskenmenon (jos ei ole kyse pitkästä lapsettomuudesta ja vihdoin ja viimein alkuun saadusta raskaudesta tmv.) olla aika pikku juttu kumminkin. Sellaista sattuu.