Kuinka latistaa
seksi halut ja tunteet vierasta miestä kohtaan?
Olen aikamoisessa "kusessa", ei olla edes sekstailtu mutta jotenkin tää on niin voimakasta että ihan pelottaa ja tiedän että tunne on molemmin puolista. Tuntuu että tukehdun tähän epätoivoon... olenko aivan pöljä?
Mitä tehdä?
N30+
Kommentit (6)
edes soitella eikä nähdä salassa eikä mitään sellaista, sepä se tässä hankalinta onkin mutta silloin kun on pakko nähdä niin kemiat kohtaa vaikka kuinka olis päättänyt olla "kovana", jotenkin kummallakin samat ajatukset ja katse riittäää... niin ja hulluinta on ettei olla edes pussattu... tekis kyl mieli ;)
katotaan nyt, jotenkin vain pelkään näitä tunteita, liian erinlaisia ja voimakkaita ja en oikeastaan ole tälläistä tuntenut aiemmin... hullua tiedän kun on jo mieskin ja lapsia..... ampukaa TIEDÄN!
Tuo sun teksti oli täysin suoraan mun elämästä...Olen siis liiankin kiltti ja sellaista perus-äitityyppiä. Nyt vain harrastuksen kautta tutuksi tullut mies sotkee kuvioita täysin. Näen hänestä jopa unta lähes joka yö.
Ei ole minullekaan koskaan käynyt näin---pelkkä miehen katse ja hymy..
Tuo on tuttua varmaan lähes jokaiselle naiselle, jolla hormonit hyrrää! Kerronpa nyt kuitenkin, että kyseessä on tunteiden projisointi. Itsellänikin kävi n.30v niin, että ihastuin ensisilmäyksellä - minä, epäilevä tuomas! En voinut katsoa tuon miehen silmiin sydämen jättämättä lyöntejä väliin, poskien punehtumatta, äänen karkaamatta, housujen kastumatta. Aivan ihana tunne - näin jälkeenpäin ajateltuna :)
Pahinta on, että siihen tosiaan tulee sekoitettua ne tunteet.. tai siis projisoitua, sillä eihän kyseessä ole oikeat rakastumisen tunteet vaan henkilökemia. Suosittelen vaan nauttimaan olotilasta ja pyrkimään siihen, että kohdistaa kiihkonsa ja himonsa omaan mieheen - niin koko seksuaalienergia saadaan valjastettua hyvään tarkoitukseen: omaan parisuhteeseen. Ei ole kenellekään haitaksi, jos mielessänne on toinen mies kun olette omanne kanssa petipuuhissa - hyvä vaan jos siitä saatte intoa ja halua. Kunhan pidätte asian omana tietonanne ja annatte miehenne kuvitella itsestään vaikka ja mitä ;-)
Elämän suola, sitä tuo on. Ehkä tekin sitten aikuisena muistelette noita tunteita hymynkare suupielessänne. olettepa ainakin eläneet!
N39
Tutulta kuulostaa. Minä en pystynyt pysymään "kovana", ryhdyin suhteeseen varatun miehen kanssa (itselläkin mies ja lapsia).
Mulle tuli ero, ihastukselleni ei.
En ole päässyt miehestä yli vieläkään. Voit kuvitella kyynelten määrää. Eli mun neuvo on: vähemmällä pääset, kun et anna mennäkään tuon pitemmälle.
Tiedän kyllä että se on vaikeaa.
Jos et halua toimia tunteidesi pohjalta, on ainoa keino lakata kiusaamasta itseäsi. Lopetat siis kokonaan yhteydenpidon ko. mieheen, poistat numeron puhelimesta jne. Kerrot myös hänelle päätöksestäsi ja pyydät häntä kunnioittamaan sitä. Helppoa se ei ole, mutta jos oikeasti haluat ne tunteet latistaa, niin tuo on ainoa tapa.