Tervehdys kaikille!
Olen seurannut jo muutaman vuoden tätäkin palstaa. En ole kirjoittanut vielä ikinä tälle palstalle, mutta nyt se tuli ajankohtaiseksi ja siksi päätin liittyä joukkoonne:)
Sekundääristä lapsettomuutta meillä on takana jo vuodesta 2001. Luomuesikoinen on jo 6v. Pitkät tutkimukset ja odotukset ovat onneksi takana päin, ainakin melkein. Olemme julkisella puolella odottamassa hoitojen (ivf) alkamista. Hoidon piti alkaa nkl:lla jo tammikuussa, mutta ruuhkan takia meidän hoitopaikka siirrettiin väestöliittoon. Sieltä ei olla vielä otettu yhteyttä, mutta toivottavasti jotain tapahtuu pian!
Rankkaa tämä on ollut henkisesti ja siksi on ihanaa, että on tällainen palsta olemassa, josta saa tukea. Hieman on alkanut pelottamaan miehen nihkeys hoitoihin. Hän on alkanut empimään hoitojen aloittamista, juuri kun se olisi mahdollista. Ei auta muuta, kuin pitää toivoa yllä:)
Ainakin tuolla vasta-alkajissa on mukavaa porukkaa... Muista pinoista ei oo kokemusta :)