Kun maailma pysähtyy

Olen pahoillani. Toivottavasti koeputkihedelmöitys onnistuu kohdallasi. Muistuttaisin kuitenkin, että luovutettuja siittiöitä on mahdollista käyttää. Omia ne lapset on silti, kun näkee raskauden ja koko vauva-ajan. Jos sen ajatuksen vain pystyy käsittelemään ja hyväksymään. Oma mieheni on perinnöllisen sairauden vuoksi päätynyt käyttämään luovutettuja siittiötä ilman ongelmia. Lapsen hyvinvointi ja terveys on kuitenkin tärkeämpää kuin se, kuinka prikulleen oma se on.

Tsemppiä!

Shokki on tuntunut varmasti voimakkaasti ja kaikenlaisia kysymyksiä on ehtinyt herätä omassa mielessä.



Mutta tiesitkö, että kiveksistäsi voidaan punktoimallakin saada yksittäisiä siittiöitä joilla sitten voidaan hedelmöittää munasolu. Käy tutustumassa sivulla www.lapsettomuus.com tai laita googleen hakusanaksi hedelmöityshoidot. Sieltä saat paljon tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista ja voit rauhassa tutustua niihin.



Mitään et ole vielä menettänyt! Tsemppiä vaan asian suhteen.

Tiedämme miehemme kanssa täsmälleen, miltä se tuntuu. Muutama vuosi sitten terveellä miehelläni löydettiin vähän samankaltainen ongelma, joka tapauksessa menimme tyrmistyneinä hoitoihin. Hoidot jatkuu nyt luovuttajan siittiöillä, mutta yritimme kolme kertaa omillakin. Hoidot oli henkisesti rankkoja, mutta en kadu niitä yhtään. Pakko tehdä se mitä tehtävissä on. Tämä on kyllä muuttanut elämän täysin. Onhan muillakin ihmisillä kovia vastoinkäymisiä, ehkä oma herkkyys toistenkin ongelmille on kasvanut. Minustakin tuntui, että maailma pysähtyi silloin. Mietin monesti, että joku asia tapahtui " ennen" , eli silloin kun vielä oli nuori ja naiivi. Lykkyä tykö teille, suurin osa lapsettomista taitaa saada hoidoista (omillakin siittiöillä) apua, eli kyllä se päivä vielä risukasaankin paistaa!