Lue keskustelun säännöt.
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä 30v.
06.04.2006 |
Lapuan patruunatehtaan räjähdys on yksi Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista onnettomuuksista. Se tapahtui 13. huhtikuuta 1976 Lapualla ja siinä kuoli 40 henkilöä. Onnettomuuden keskuspaikkana olleessa lataamossa työskenteli räjähdyksen sattuessa 50 henkeä.
Onnettomuuden syytä ei koskaan varmasti saatu selville, mutta epäilyt kohdistuivat (staattisen?) kipinän sytyttämään ruutipölyyn. Tällöin käytössä olleessa kohtuullisen suuressa ja avoimessa lataamossa riski siihen oli suuri, varsinkin kun ottaa huomioon sen hetkisen tekniikan mukaisen ilmastoinnin.
Räjähdyksessä surmansa saaneet haudattiin 24. huhtikuuta. Surujuhlaan Lapuan kirkkopihassa osallistui yli 5000 ihmistä. Tapahtuma radioitiin ja televisioitiin. Myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen osallistui tilaisuuteen. Vainajat siunasi Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola avustajinaan kaksikymmentä pappia. Ensin laskivat yhteisen seppeleensä omaiset, sitten presidentti Kekkonen omansa ja hänen jälkeensä laskivat valtioneuvoston seppeleen ministerit Martti Miettunen (pääministeri), Eero Rantala, Kauko Hjerppe ja Ingvar S. Melin. Varsinaisen seppeltenlaskun jälkeen toi kukkakorokkeelle kukkatervehdyksen mies, joka omisti kukkavihkonsa työn sankareille.
Arkut saatettiin puolustusvoimien kuorma-autoilla Simpsiön hautausmaalle. Hautaustilaisuus päättyi virteen " Sun haltuus rakas isäni..." .
Onnettomuus herätti myös laajaa kansainvälistä huomiota. Kaikista pohjoismaista tuli surunvalitteluja metallityöväen liiton toimistoon. Surusähkeen lähettivät myös Kansainvälinen Metallifederaatio ja Amalgamated Metal Workers' Union Australia.
Räjähdyksen tapahduttua ja Yleisradion tiedotettua siitä radiossa, alkoi puhelujen tulva Lapualle, kun huhun mukaan koko Lapuan keskusta oli raunioina. Ihmiset yrittivät soittaa Lapualle tarkistaakseen Lapualla asuvien sukulaistensa tai tuttaviensa tilanteen. Helsingistä yritettäessa soittaa Lapualle, tuli heti kaukopuhelusuunnnan 9 jälkeen varattuääni, kun puhelinverkon kaukotaso oli joitakin tunteja tukossa.
Räjähdyksessä loukkaantuneiden perheenjäsenten avustamiseksi perustettiin Lapualle avustusrahasto.
Kommentit (8)
esim. eräässä lähi talossa oli äiti istunut ikkunan ääressä keittiössä,oli sitten alkanut perunat " kiehua yli" hellalla ja oli noussut siirtämään kattilaa,hellan luo päästyään oli räjähtänyt,paine oli rikkonut kaikki sen sivun ikkunat jolla tämä äiti istui hetki sitten.. henki olisi mennyt lasin paloista jotka kyllä aiheutti sinne hellallekkin asti isoja haavoja jalkoihin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mielestää on vieläkin kuva lehden etusivulta jossa oli rivi arkkuja. Silloin olin ensimmäistä kertaa surullinen oikeasti toisten puolesta vaikka pieni lapsi olinkin, kun tajusin ajatella että joka arkussa on jonkun äiti tai isä.
olin 7, olen lukenut lehtiä siitä lähtien kun opin lukemaan. Tämä kosketti lapsenakin.
En tiiä enkä oo jaksanu tutkia mikä/kuka tää s-e-i-j-a on,mutta minä se en ainakaa ole...
Halusin vaan lapualta olevana nostaa tän jutun esiin,sillä tää oli meidän kaupungille kova paikka..
Itse en ollut edes silloin syntynyt,joten sillä lailla ei ole ollut " kosketusta" ,mutta esim. mummoni sattui olla sairaana silloin ja luojan kiitos kotona...
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mikään salaliittoteoriahörhö. Kyllä minustakin tuo Lapuan patruunatehtaan räjähdys oli kamala juttu. Siitähän oli pieni juttu Surujen Summassakin.
Mutta Estoniaan uppoamiseen liittyy kaikkea salaperäistä ja en ole koskaan uskonut että se oli vain onnettomuus. Totuus tulee vielä ilmi!
puolella. Toinen mummi ei ollut vielä kerennyt lähtemään töihin sinne patruunatehtaalle, jokin viivytti sinä aamuna. Yksi sukulainen menetti vanhempansa, ja jäi itse lapsen tasolle loukkaannuttuaan.
Vaan onneksi henki säilyi. Kamala tapaus oli, olin silloin eskarissa toisella puolella Suomea ja kun puhelintiheys oli vähän toinen kuin nykyään, kesti tosi kauan saada tietää, että siellä oli molemmilla isovanhemmilla henki tallella. Lämpimät ajatukset kaikille onnettomuudessa läheisensä menettäneille!