Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka pikkulapsiperheydestä voi selvitä?
27.08.2015 |
Olen lapseton ja katselin äsken ikeassa lapsiperhettä. Yksi kouluikäinen, toinen noin viisivuotias, yksi noin kolmivuotias ja yksi haparoiden kävelevä.
Lapset eivät edes käyttäytyneet huonosti, mutta kun lapset ovat, no, lapsia.
Katsoin sitä hodareiden syöntiä oman aikani ja totesin, että melkoinen super täytyy tuollaisen myllyn pyörittämiseen olla.
Miten te useampilapsiset perheet siitä selviätte? Onko elämänne mitään muuta kuin suorittamista?
Kommentit (40)
Anteeksi nyt, mutta mun mielestä tällaiset kyselyt ovat todella tympeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:36"]Njooh, en minä ainakaan tunne tätä minään suorittamisena. Ihan tavallista arkea se on eikä minusta edes kovin hankalaa sellaista.
Sama täällä :)
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:38"]Anteeksi nyt, mutta mun mielestä tällaiset kyselyt ovat todella tympeitä.
[/quote]No katos kun lapsettomilla on aikaa miettiä jonninjoutavia
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:39"][quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:36"]Njooh, en minä ainakaan tunne tätä minään suorittamisena. Ihan tavallista arkea se on eikä minusta edes kovin hankalaa sellaista.
Sama täällä :)
[/quote]
[/quote]
Sama täällä :)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:34"]Onko elämänne mitään muuta kuin suorittamista?
[/quote]
Kyllä tämä aika suorittamista on. Tahdoin suuren perheen, mutta kyllä minulle on selvinnyt, että yksi tai kaksi olisi riittänyt. En ole sellainen äiti- ja emäntätyyppi, jolta tämä sujuu luonnostaan. Kaamea pakertaminen tässä.
Rakastan tietenkin lapsiani ja yritän huolehtia heistä, mutta jos uudestaan pitäisi valita, tahdonko viisi lasta, niin en varmasti tahtoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:34"]Onko elämänne mitään muuta kuin suorittamista?
[/quote]
Kyllä tämä aika suorittamista on. Tahdoin suuren perheen, mutta kyllä minulle on selvinnyt, että yksi tai kaksi olisi riittänyt. En ole sellainen äiti- ja emäntätyyppi, jolta tämä sujuu luonnostaan. Kaamea pakertaminen tässä.
Rakastan tietenkin lapsiani ja yritän huolehtia heistä, mutta jos uudestaan pitäisi valita, tahdonko viisi lasta, niin en varmasti tahtoisi.
[/quote]
Aika jännä, että tahdoit suuren perheen, muttet kuitenkaan ole oikein äitityyppiä.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:39"][quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:38"]Anteeksi nyt, mutta mun mielestä tällaiset kyselyt ovat todella tympeitä.
[/quote]No katos kun lapsettomilla on aikaa miettiä jonninjoutavia
[/quote] Tällaiset kommentit on hyvin asenteellisia. Minusta kysymyskin on aiheellinen. Kun omat lapset oli pieniä, niin elettiin sitä arkea. Ei se tuntunut selviytymiseltä tai suorittamiselta. Nyt, kun omat lapset jo isoja, niin elämä pienten lasten kanssa näyttää kamalalta sähläämiseltä. Eli ymmärrän hyvin jos lapsettoman silmiin tuo vaikuttaa mahdottomalta:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvin jaksaa, jos on perusasiat kunnossa. Ei sitä omaa elämäänsä osaa katsoa sillä tavalla ulkopuolelta, elää vain. Lapset antavat myös paljon vastineeksi siitä rumbasta. Mainittakoon vielä että reissu neljän lapsen kanssa Ikeassa on sieltä hevimmästä päästä tilanteita, ei se sentään ihan aina sellaista ole!
Siihen arkeen ja elämäntapaan kasvaa, ei se kenellekään hetkessä humpsahda päälle varsinkin kun puhutaan useampilapsisesta perheestä. Kun sitä hetkeä elää niin ei tiedä sen "paremmasta", eli siitä millaista olisi isompien lasten kanssa. Ihminen on luonnostaan mestarillinen selviytyjä ja sopeutuja, onneksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kuvitella että jotain vastaava on käynyt joskus mielessä minullakin kun olin lapseton, vaikka olen lapsia toivonutkin ihan siitä asti kun olin itsekin vielä lapsi. Ei meillä iso perhe ole mutta kaksi pienellä ikäerolla ja toivon vielä 1-2 lasta vähintään (enempää tuskin tulee mm. taloudellisista syistä ja koska miehelläkin on päätösvalta asiassa, toki toivoa ei ole heitetty täysin). Arki on arkea, päivä kerrallaan, ja voin rehellisesti sanoa että kertaakaan en ole vielä toivonut ettei näitä lapsia olisi. Päin vastoin olen nauttinut näistä suunnattomasti ja siitä ilosta kun lapset kasvaa ja kuinka jännittävä vaikkapa se ikeareissu voi olla lapsille :) Ja yleensä sitä ehtii vähän totutella ja arki muotoutuu pikkuhiljaa, harvemmin sitä isoksi perheeksi muututaan yhdessä yössä. Ja omat lapset on myös yleensä aika eri juttu kuin vaikka neljän jonkun toisen lapsen hoitaminen, itse olen ainakin aika rättipoikki kun on ollut hoitolapsi tai pari yötä (silloinkin kun näitä omia ei vielä ollut) mutta omat lapset on taas aivan toinen asia.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:59"]
Siihen arkeen ja elämäntapaan kasvaa, ei se kenellekään hetkessä humpsahda päälle varsinkin kun puhutaan useampilapsisesta perheestä. Kun sitä hetkeä elää niin ei tiedä sen "paremmasta", eli siitä millaista olisi isompien lasten kanssa. Ihminen on luonnostaan mestarillinen selviytyjä ja sopeutuja, onneksi!
[/quote]
Itse en koe kasvaneeni tähän oikein koskaan kunnolla sisään. Siis huolehdin kyllä lapset ja organisoin arjen mutta minun kohdalla voisi paremminkin puhua selviytymisestä. Ajattelen kyllä, että ihminen selviää mistä vain oikealla asenteella, mutta siis selviämiseksi se jää, ei niinkään sellaiseksi aidoksi sopeutumiseksi perhe-elämästä nauttien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valiumia naamaan joka aamu niin hyvin menee :)
Siis äidille.. :D
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 21:07"]
Valiumia naamaan joka aamu niin hyvin menee :) Siis äidille.. :D
[/quote]
Diatsepaamia ei myydä Suomessa nimellä Valium.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 20:38"]Anteeksi nyt, mutta mun mielestä tällaiset kyselyt ovat todella tympeitä.
[/quote]
Mielestäni taas aika kiinnostavia. Itselläni on kaksi sisarusta, eli vanhemmillani on ollut kolme lasta kasvatettavana. Nyt tässä tätä omaa kolmiviikkoista naperoani katsellessani ja välillä ajatellessani "MIHIN TÄMÄN VOI PALAUTTAA??" mietin kuinka omat vanhempani saivat paketin pysymään koossa, puhumattakaan sitten niistä suurperheistä ja heidän arjenpyöritystaidoistaan.
Meillä on 5-, 3- ja 1-vuotiaat, ja välillä mietin ihan samaa kuin mitä ap otsikossaan. :D
Mä toivoin aina neljää lasta, koska itse koin lapsena itseni yksinäiseksi. Nyt kun on kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla, on mieli muuttunut. Korkeintaan yksi iltatähdeksi, jos hedelmällisyyttä riittää. Varmaan selviytyisin neljästä, mutta ne neljä eivät saisi ihan kaikkea mitä ansaitsevat. En ole emäntätyyppiä - välillä on ihana lähteä vaikka ex tempore ravintolaan syömään (muualle kuin sinne ikeaan) tai muita pieniä juttuja, joita suurperheellinen harvemmin tekee.
Näin siis koen minä. Varmaan joku toinen täyttää vaikka kuuden lapsen henkiset ja fyysiset tarpeet.
Minä haaveilin joskus jopa 5-6 lapsesta, mutta nyt kun on kaksi, tajuan etteivät rahkeet taloudellisesti ym. riittäisi meillä enempään. Nyt jo on tiukkaa jaksamisen ja rahan puolesta. Kaksi lasta tuntuu ihan hyvältä. Arki on työlästä näinkin, mutta onneksi lasten kasvaessa helpottaa. Parin vuoden päästä esikoinenkin jo menee eskariin.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 21:07"]
Valiumia naamaan joka aamu niin hyvin menee :) Siis äidille.. :D
[/quote]
Diatsepaamia ei myydä Suomessa nimellä Valium.
[/quote]
Lääketietoudella onkin hyvä tulla pätemään. Antaa hyvän kuvan, not.
Hankkisin enemmän lapsia, jos mies olisi parempipalkkaisessa työssä ja olisi ihana omakotitalo kivalla alueella, ei rahasta huolta.
Nyt kaduttaa, etten hankkinut kunnolla säästöjä ennen lasten tekoa.
Alue: Aihe vapaa
Njooh, en minä ainakaan tunne tätä minään suorittamisena. Ihan tavallista arkea se on eikä minusta edes kovin hankalaa sellaista.