Lue keskustelun säännöt.
Mikä olis kaikkein järkevin ratkaisu meidän perheessä; sis. selostuksen! OV
24.03.2006 |
Lapsi on nyt 1,5v ja tilanne seuraava: Asumme ilmeisesti vain enää vuoden tällä paikkakunnalla, sitten muutamme luultavasti pysyvästi tulevalle kotipaikkakunnallemme. Minulla on ammatti, töitä riittäisi mutta olen vielä lapsen kanssa kotona. Lapsen veisin aikaisintaan syksyllä tarhaan ja menisin sitten itse töihin. Mutta se,että lapseni tottuisi tarhaan ja ehtisi olla siellä n.4kk ennen muuttoa uudelle paikkakunnalle, tuntuu kammottavalta.
Mielestäni paras ratkaisu olisi yrittää tehdä toinen lapsi esikoiselle kaveriksi->olisin kotona kunnes muutamme uudelle paikkakunnalle, missä ehtisin myös hetken vielä olla molempian lasten kanssa kotona. Sitten uudessa kaupungissa voisin viedä molemmat lapset hyvillä mielin hoitoon ja alkaa itse työuralle, kun tietää, että lapsiluku olisi jo täynnä. Haluaisin siis satsata nyt kotona oloon ja sen jälkeen mennä työelämään. Sen minun sydän kertoo, että olisi oikein. Mutta mieheni... Tekee asiat hankalaksi :( Osaisiko kukaan lohduttaa?
Kommentit (2)
olettaa noin. Esikoisemme sai alkunsa ns. kertalaakista.. Niin, mutta eihän se takaa mitään.
Rahatilanne olisi tuolla minun ratkaisullani oikein mallillaan. Mieheni menisi silloin vuoden päästä töihin ja mä ehtisin saada saman, ammattini mukaisen äp-rahan. Ei olisi rahasta kiinni. Mies selittelee, että olisi huolissaan minun jaksamisestani, mutta mä itse olen huolissani tästä nykyisestä tilanteesta-tulevaisuus on yhtä kysymysmerkkiä ja arvailua. Tuo toivomani tilanne olisi niiiin kaikkein yksinkertaisin ja helpottavin vaihtoehto. Olisin onneni kukkuloilla :( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et saisi miestäsi taivuteltua, ajan kanssa.. Meillä naisilla on taipumus saada
tahtomme läpi! =) Itsellä sama tilanne tuon hoitoon viemisen suhteen. Toukokuun alussa aloittaa meidän 1,5 vuotias, ja hoitopaikka vaihtuu muutaman kuukauden kuluttua. On ihan kamalaa, tiedän, mutta tilanteen sanelema pakko.