Lue keskustelun säännöt.
Tekeekö miesten lähentely naisesta rohkeamman vai passiivisemman?
26.08.2015 |
Kysymys niille naisille joita useat miehet ovat lähennelleet:
Oletteko lähentelyn kohteeksi joutumisen jälkeen olleet enemmän sillä kannalla, että kun miehet näköjään pitävät minusta niin taidanpa uskaltaa jatkossa itsekin tehdä aloitteita, vai ajatteletteko silloin niin että kun miehet näköjään pitävät minusta niin turha edes yrittää itse tehdä aloitteita vaan odotellaan vaan, niin kyllä niitä miehiä lisää tulee lähentelemään, ja ehkä jopa se oikea mieskin kohta minua lähestyy?
Kumminpäin homma menee??
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tuo lähentelyjen määrä juurikaan vaikuttanut, mutta itsetuntoa olen saanut lisää vuosien mittaan ja uskallan nykyään puhua tuntemattomille miehille. En välttämättä edes iskemistarkoituksessa, mutta kuitenkin. Eikä mua välttämättä niin moni tuntematon edes lähesty, en oikein osaa sanoa mikä on se tavallinen määrä naisille.
Voisin kyllä lähestyä, jos kiinnostuisin jostakusta tarpeeksi. En vain oikein ole sen tyyppinen, että päältäpäin katsomalla niin kävisi, enkä etsi yhden yön juttuja.
Oonko ainut, jonka mielestä sanalla "lähentely" on lähinnä negatiivisia konnotaatioita? "Lähestyminen" on mielestäni se sana, jota voi käyttää aloitteen tekemisestä positiivisessa mielessä, "lähentely" taas kuulostaa siltä, että joku tunkee väkisin iholle.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 01:13"]
Oonko ainut, jonka mielestä sanalla "lähentely" on lähinnä negatiivisia konnotaatioita? "Lähestyminen" on mielestäni se sana, jota voi käyttää aloitteen tekemisestä positiivisessa mielessä, "lähentely" taas kuulostaa siltä, että joku tunkee väkisin iholle.
[/quote]
Et ole ainut. En vain puuttunut sanavalintaan kun merkitys tuli selväksi aloituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri niin että koska miehiä on saatavilla niin teen aloitteita vähemmän. Miesten tekemiin aloitteisiin suhtaudun vähemmän innokkaasti.
Eipä juuri lähentelyä ole. Tosin en käy koskaan missään. En edes halua mitään suhteita, ei lyhyttä eikä pitkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Passiivis-aggressiivisen
Miesten lähentely on voittopuoleisesti epätoivottua. Ei minua kiinnosta, jos Rane haluaa panna minua tai Jaakon mielestä minulla on "ihanat silmät". Tekisi mieli kirkua tai lyödä. Onnistuneissa tapauksissa kohdallani kumpikaan ei ole varsinaisesti tehnyt aloitetta, vaan molemminpuolien viehätys on vienyt asioita eteenpäin ilman, että kukaan iskee ketään.
Olen luonteeltani sellainen "karjalainen", että lähden helposti juttelemaan ihmisten kanssa ajattelematta heidän sukupuoltaan vain tutustuakseeni uuteen ihmiseen ja minulle on vastenmielistä huomata, että tavallinen keskustelu tarkoittaa toiselle osapuolelle vain mahdollisuutta seksiin. Nykyään en enää niin helposti lähde keskusteelemaan vieraiden miesten kanssa juuri näiden epämielyttävien kokemusten vuoksi.
Just tänään tulin siihen tulokseen, että koska kaikki miehet näyttävät tykkäävän minusta, teen aloitteen saadakseni rakastamani miehen, vaikka tekisinkin itseni naurunalaiseksi. Eli pitkäaikainen työkaverini joko lähtee mukaani tai vajoan maan alle.