Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko täällä ketään joka onnistunut muuttamaan elämänsä suunnan?

Vierailija
17.03.2006 |

Tarkoitan siis terveellisempään suuntaan ja muutenkin onnistunut muuttamaan tapojaan paremmaksi? Kertokaa kokemuksianne, mistä saitte motivaatiota jne.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
17.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Motivaattoriksi riittää se, että olen ollut joskus aiemmin (ennen lasta ja raskautta) todella hyvässä kunnossa, urheillut ja syönyt tosi terveellisesti. Raskausaikana sitten annoin itselleni luvan syödä mitä sattuu ja levätä ja sehän näkyi aika pian kropassakin, kiloja tuli yhteensä 18.



Koska mieheni on erittäin liikunnallinen ja hyvässä kunnossa, halusin itsekin takaisin samaan jamaan vaikka tuo herkkujensyönti-vaihde jäikin aika pahasti päälle raskaudesta.



Nyt ollaan kuitenkin voiton puolella. Kilot on karistettu soppadieetillä ja matalahiilarillisella ruokavaliolla ja kiinteytys on alkanut jumpalla ja reilulla hyötyliikunnalla.

Vierailija
2/4 |
17.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin raskaaksi ja koko elämäni muuttui.. Siitä alkoi hyvä elämä. Raskaus pelasti minut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
17.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole ikinä ollut mitenkään urheilullinen ja enemmänkin tuommoinen pullamössötyyppi, vaikkei paljoa ylipainoa ollutkaan. Toisen raskauden aikana painoa tuli lisää 25 kg ja kroppa alkoi oirehtia pahasti, verenpaine nousi hurjasti, lieviä rytmihäiriöitä jne. Ja silloin vain tajusin, että tästä suosta on noustava, jos aion lapsieni kanssa jaksaa touhuta. Toki rupsahtanut kroppanikin ällötti, mutta suurin herätys tuli noiden terveysongelmien jälkeen...



Nyt olen pystynyt pitämään liikunnan (juoksua ja jumppaa) sekä terveellisen ruokavalion elämässäni ja vointi on aivan loistava. Suurin motivaattori on se, kun aika ajoin repsahtaa, niin huomaa kuinka paha olo tulee -ja on taas helppo palata kunnollisiin elämäntapoihin!

Vierailija
4/4 |
17.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos olisin vielä sinkku tai jonkun " kaltaiseni" miehen kanssa



meillä huudettaisiin lapsille ja toisillemme

lasten kanssa ei juuri leikittäisi



joisin varmaan alkoholia enemmän

en osaisi kannustaa ja kehua lapsiani



en harrastaisi urheilua

olisin lihava



meillä olisi tosi sotkuista ja söisin paaljon epäterveellisemmin kuin nyt









tavattuani 10 vuotta sitten mieheni opin häneltä ja hänen perheeltään, että on olemassa muunkinlaisia tapoja kasvattaa lasta ja elää ihan tavallista perhe-elämää



meillä ei huudeta lapsille, vaikka rajat pidetäänkin

me emme juuri riitele miehenikään kanssa, vaan asiat pystymme useimmiten selvittämään puhumalla



harrasta liikuntaa ja pidän siitä



osaan ja tahdon leikkiä lasten kanssa ja viettää joulut sun muut juhlat " lasten ehdoilla" , lapsuuden kodissa joka juhlaan kuului viina (ei kuitenkaan sellaista räkäkännittelyä jouluisin, mutta kuitenkin)





Olen ikionnellinen siitä, että olen pystynyt katkaisemaan monet näistä synnyinkotini tavoista