Parisuhdekriisi

Olemme mieheni kanssa seurustelleet kaksi vuotta. Olemme 24-vuotiaita. Suhteessamme on ollut monenlaista mutkaa: etäsuhdetta, rahaongelmia, vanhempien luona asumista, molempien henkistä kasvua, menneisyyden käsittelyä ja siitä irti päästämistä jne. Nämä ovat vahvistaneet meitä. Yhdessä ollaan asuttu nyt vuoden verran ja elämä alkanut rullaamaan. Mies on aina sanonu minun olevan hänen sielunkumppaninsa ja suurin rakkautensa. Tunne on ollut molemminpuolinen.

Muutama kuukausi sitten mies täräytti ettei tiedä mitä haluaa elämältään ja haluaako edes suhdetta. Putosin tyhjän päälle. Mies oli myös valehdellut minulle ja pitänyt viikkoja yhteyttä baarissa tapaamaansa naiseen. Näistä noustiin, koska mies vakuutti, että oli tajunnut että hänellä on edessään kaikki mitä tahtoo ja aikoo pitää siitä kiinni. ei mennyt kuin pari kuukautta ja taas hän kertoi olevansa kriisissä. Ymmärrän hänen kriisinsä täysin ja haluan antaa hänelle tilaa, vaikka itse olen rikki.

Ehdotin miehelleni eroa, vaikka ajatus satutti minua. En kuitenkaan nähnyt itseäni onnellisena suhteessa, jossa toinen ei tiedä mitä haluaa. Mies ehdotti, että muutettaisiin erilleen ja alotettaisi alusta. Ei halunnut menettää minua. No, nyt ollaan muutettu erilleen ja katsotaan mitä tapahtuu.

Onko muilla kokemuksia tästä? Sydämeen sattuu, mutta ei nIin paljon kuin koko tämän kuvion alussa. Pelko siitä, että tämä on miehen tapa päästä minusta lempeällä tavalla eroon, on suuri.