Lue keskustelun säännöt.
Onko joku päässyt yksinäisyyden kierteestä?
18.07.2015 |
Mulla oli viimeksi tyydyttävä sosiaalinen elämä ala-asteella.
Onko joku teistä entinen pitkäaikaisyksinäinen? Vinkit selättämiseen olisi tervetulleita.
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:12"][quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:10"] Parisuhde auttaa paljon. [/quote] En minä ainakaan yksinäisenä naisen parisuhteeseen ole päässyt, koska miehet karsastavat jos paljastuu, että naisella ei ole lainkaan ystäviä tai tuttavia :D [/quote] Ai miehetkin karsastavat. :( luulin että tämä koskee lähinnä naisia. Onneksi mulla on edes "kulissina" tuttuja, joista en kylläkään kamalasti pidä... :( -ap
[/quote]
Kyllä minulla on jokainen tapailu kaatunut viimeistään siinä vaiheessa kun paljastuu, että olen aina yksin enkä tunne ketään ihmisiä. Vaikka itse sanonkin olen nätti, mukava ja esim. eri työpaikoissa aina ihmetellään miten voin olla sinkku.
Ei sitä yksinäisyyttä päällepäin huomaa ja juuri sen takia jo kavereiden saaminen on vaikeaa, koska yksinäisyys on "tavallisille" ihmisille epäilyttävä olotila jos paljastaa ettei ole edes hengailuseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:10"]
Parisuhde auttaa paljon.
[/quote]
En minä ainakaan yksinäisenä naisen parisuhteeseen ole päässyt, koska miehet karsastavat jos paljastuu, että naisella ei ole lainkaan ystäviä tai tuttavia :D
[/quote]
No höpöhöpö, minkä ikäinen oot ja mistä päin?
[/quote]
Miksi vastaisin sulle mitään infoa itsestäni, kun suhtaudut heti noin alentavalla tavalla ongelmaani :D Haistapa kuule paska!
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:23"][quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:10"]
Parisuhde auttaa paljon.
[/quote]
En minä ainakaan yksinäisenä naisen parisuhteeseen ole päässyt, koska miehet karsastavat jos paljastuu, että naisella ei ole lainkaan ystäviä tai tuttavia :D
[/quote]
No höpöhöpö, minkä ikäinen oot ja mistä päin?
[/quote]
Miksi vastaisin sulle mitään infoa itsestäni, kun suhtaudut heti noin alentavalla tavalla ongelmaani :D Haistapa kuule paska!
[/quote]
Nuo ei ole ap. Ap 28 ja Hämeestä :)
Kiitos tarinasta,7! Mullakin on varmaan vielä toivoa.
Olen ihmetellyt, että kavereita kyllä tavallaan on, mutta ei sellaisia joiden kanssa kovin hyvin viihtyisin. Ei samoja kiinnostuksen kohteita, eikä tee mieli suunnitella esim.yhteistä matkaa. Ap
Asia on niin että yksinäisessä ihmisessä täytyy olla vikaa. Joko täysin lahjaton sosiaalisesti tai kusipäinen mulkvisti. Mä oon yksinäinen koska oon kusipää narsisti ja ihan paska tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt juuri sitä muuttoa. Pelkään, että musta huhutaan täällä päin yksinäisenä ja outona, senkin takia en oikein osaa olla normaalisti enää täällä. Jos menen jonnekin, käyttäydyn vähän kuin mua ei olisikaan ja se ei ainakaan saa ketään tutustumaan.
Tai sitten hakisi vaan kouluun toiseen kaupunkiin ja kävisin täältä. Oikea kaveripiiri varmaankin parantaisi oloa aika paljon! -ap
En ole. Olen ollut yksin ilman naista todella kauan. Olisi todella ihanaa päästä yksinäisyyden kierteestä ja saada naisen viereeni. Olen kyllästynyt olemaan yksin. Haluan naisen viereeni aina nukkumaan mennessäni ja herätessä. Haluan löytää naiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 17:24"]Asia on niin että yksinäisessä ihmisessä täytyy olla vikaa. Joko täysin lahjaton sosiaalisesti tai kusipäinen mulkvisti. Mä oon yksinäinen koska oon kusipää narsisti ja ihan paska tyyppi.
[/quote]
On mussa vikoja - traumoja ja epävamuuksia. Musta on joskus kuitenkin myös aidosti pidetty, joten se voi olla mahdollista edelleen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolemalla pääsee. Oon ollut yli 10vuotta yksin ja en usko että koskaan selviän tästä ulos.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:10"]
Parisuhde auttaa paljon.
[/quote]
En minä ainakaan yksinäisenä naisen parisuhteeseen ole päässyt, koska miehet karsastavat jos paljastuu, että naisella ei ole lainkaan ystäviä tai tuttavia :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:12"][quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:10"]
Parisuhde auttaa paljon.
[/quote]
En minä ainakaan yksinäisenä naisen parisuhteeseen ole päässyt, koska miehet karsastavat jos paljastuu, että naisella ei ole lainkaan ystäviä tai tuttavia :D
[/quote]
Ai miehetkin karsastavat. :( luulin että tämä koskee lähinnä naisia. Onneksi mulla on edes "kulissina" tuttuja, joista en kylläkään kamalasti pidä... :( -ap
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 16:10"]
Parisuhde auttaa paljon.
[/quote]
En minä ainakaan yksinäisenä naisen parisuhteeseen ole päässyt, koska miehet karsastavat jos paljastuu, että naisella ei ole lainkaan ystäviä tai tuttavia :D
[/quote]
No höpöhöpö, minkä ikäinen oot ja mistä päin?
Olin jäänyt ala-asteen jälkeen jotenkin porukoista ulkopuolelle. Minua ei kiusattu, mutta tuntui, että uudet koulukaverit ja tyypit harrastuksissa eivät vaan olleet oikeaa seuraa. Olin todella yksinäinen monta vuotta, läpi kouluajat ja lukion loppuun ja vielä pari vuotta. Sitten vaihdoin paikkakuntaa ja aloitin uuden elämän. En mitenkään suunnitellut asiaa etukäteen, selasin vain työpaikkailmoituksia ja kivalta kuullostava työ tuli vastaan. Päätin että toi on mun paikka, soitin yritykseen, pääsin haastatteluun ja sain aloittaa heti. Viikossa pakkasin tavarani, etin uuden asunnon ja aloitin uuden työn. Töissä tutustuin ihmisiin, joiden kanssa natsas, vaikka olin ihan varma, että mussa on jotain vikaa kun en kenellekään kelpaa. Uusien kavereiden kautta tutustuin uusiin ihmisiin ja yhtäkkiä mulla olikin kaveriporukka ympärillä. Se oli aivan ihanaa, elämäni onnellisinta aikaa.
Sittemmin olen taas muuttanut osittain vasten tahtoani kauas kavereista, ei pystytä enää näkemään kun kerran vuodessa korkeintaan, viestitellään kyllä, mutta kun aika kuluu ja life happens, niin ystävätkin ovat taas etääntyneet. Nykyisestä asuinpaikastani en ole löytänyt yhtään ystävää, mutta en vaivu epätoivoon. Koitan olla aina uusia ihmisiä tavatessa positiivinen ja hieroa tuttavuutta. En tiedä mistä tähtien asennoista se on kiinni, että joskus tuntuu, että kemiat pelaavat yhteen, ja useimmiten ei.