Mistä löytäisin miehen?

Ensinnäkin unohda suurin osa tämän palstan viesteistä. Keskiverto suomalaismies on ehkä vähän ujo ja siten huono tekemään aloitteita, mutta luonteeltaan usein luotettava, välittävä ja aito.

Nykyään alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat jatkuvasti jatkaneet laskua, varsinkin kuntoilu ja fitness ovat ottamassa näiden paheiden paikan. Tämä on luonnollisesti hyvä asia ja siten loistava tapa tavata uusia ihmisiä. Naisella voi olla liikaa valinnanvaraa internetin seuranhakupalstoilla (kuten tinder, suomi24 treffit jne.), joten suosittelen ihan tuntemattomalle, kiinnostavalta vaikuttavalle ihmiselle varovaisesti puhumista.

Jos näet esimerkiksi lenkillä miehen, voit kyllä ihan suoraan varovasti kysäistä, että "hei, odota! on kauhean tylsää kävellä yksin, tarvitsetko lenkkiseuraa?" Voi pojat, että olisin ainakin itse täpinöissäni, jos näin kävisi. Ja tämä on varmasti sellainen harvinaisuus nykypäivänä, että siitä kyllä kerrottaisiin kavereillekin ja hymy säilyisi kasvoilla pitkään.

Suomalaisen miehen keskiverto ujous yhdistettynä naisten keskivertoon aloitteiden tekoon on vähän haastava yhdistelmä. Miehelle on kova paikka kysyä naista, koska heillä on monesti huonoja kokemuksia - suoraan päin kasvoja haukkumisia ja muuta todella negatiivista - yrittäessään kysyä itse.

Sen sanon vielä, että jos olet ihan OK-näköinen, lapseton, sopivan ikäinen kysytyn kannalta, et lihava ja muuten kunnossa (et ole pyörätuolissa, kasvot palaneet tms.) niin saat kyllä vapailta miehiltä ihan noin yllä mainittuna kysymällä seuraa ainakin 1/4 tapauksista. Meillä miehillä vastaava luku lienee 1/100 tai 1/1000, joten käytä tilaisuus hyväksi! Siinä on sitten kävelynkin lomassa mukava jutella: miten on kesä mennyt, tykkäätkö käydä mökillä / festareilla, ai sekin bändi on vielä olemassa, käydäänkö joskus yhdessä katsomassa..... :)

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:10"]

Tilanne on tämä: 30 v, ei kavereita, baareista en oikein nauti. Koko elämäni olen antanut perhelle, ja nyt sitä ei ole. Kaipan tukea, miespuolista ystävää. Eihän sitä koskaan tiedä mitä siitä kehitty, mutta tietoisesti en hae seksiseuraa, tai heti uutta kumppania. Ja en ole ruma/tyhmä ym., mut en mikään missi/pissiskään ole. Missä tutustutaan 'normimiehiin', ei känniääliöihin joilla on vain yhden yön jutut mielessä?

[/quote]

Kokeile jostain luostarista. Sieltä löytyy miehiä jotka haluavat elää selibaatissa kanssasi.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:21"]Ensinnäkin unohda suurin osa tämän palstan viesteistä. Keskiverto suomalaismies on ehkä vähän ujo ja siten huono tekemään aloitteita, mutta luonteeltaan usein luotettava, välittävä ja aito.

Nykyään alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat jatkuvasti jatkaneet laskua, varsinkin kuntoilu ja fitness ovat ottamassa näiden paheiden paikan. Tämä on luonnollisesti hyvä asia ja siten loistava tapa tavata uusia ihmisiä. Naisella voi olla liikaa valinnanvaraa internetin seuranhakupalstoilla (kuten tinder, suomi24 treffit jne.), joten suosittelen ihan tuntemattomalle, kiinnostavalta vaikuttavalle ihmiselle varovaisesti puhumista.

Jos näet esimerkiksi lenkillä miehen, voit kyllä ihan suoraan varovasti kysäistä, että "hei, odota! on kauhean tylsää kävellä yksin, tarvitsetko lenkkiseuraa?" Voi pojat, että olisin ainakin itse täpinöissäni, jos näin kävisi. Ja tämä on varmasti sellainen harvinaisuus nykypäivänä, että siitä kyllä kerrottaisiin kavereillekin ja hymy säilyisi kasvoilla pitkään.

Suomalaisen miehen keskiverto ujous yhdistettynä naisten keskivertoon aloitteiden tekoon on vähän haastava yhdistelmä. Miehelle on kova paikka kysyä naista, koska heillä on monesti huonoja kokemuksia - suoraan päin kasvoja haukkumisia ja muuta todella negatiivista - yrittäessään kysyä itse.

Sen sanon vielä, että jos olet ihan OK-näköinen, lapseton, sopivan ikäinen kysytyn kannalta, et lihava ja muuten kunnossa (et ole pyörätuolissa, kasvot palaneet tms.) niin saat kyllä vapailta miehiltä ihan noin yllä mainittuna kysymällä seuraa ainakin 1/4 tapauksista. Meillä miehillä vastaava luku lienee 1/100 tai 1/1000, joten käytä tilaisuus hyväksi! Siinä on sitten kävelynkin lomassa mukava jutella: miten on kesä mennyt, tykkäätkö käydä mökillä / festareilla, ai sekin bändi on vielä olemassa, käydäänkö joskus yhdessä katsomassa..... :)
[/quote]
On lapsia, ja 5kg 'ylipainoa' , jotka on työn alla.Käyn kyllä kävelylenkeillä päivittäin, mutta asun metsän keskellä...

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:27"][quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:10"]

Tilanne on tämä: 30 v, ei kavereita, baareista en oikein nauti. Koko elämäni olen antanut perhelle, ja nyt sitä ei ole. Kaipan tukea, miespuolista ystävää. Eihän sitä koskaan tiedä mitä siitä kehitty, mutta tietoisesti en hae seksiseuraa, tai heti uutta kumppania. Ja en ole ruma/tyhmä ym., mut en mikään missi/pissiskään ole. Missä tutustutaan 'normimiehiin', ei känniääliöihin joilla on vain yhden yön jutut mielessä?

[/quote]

Kokeile jostain luostarista. Sieltä löytyy miehiä jotka haluavat elää selibaatissa kanssasi.

 
[/quote]
En kyllä puhunut sellaisesta. Totta kai seksi kuuluu suhteesees, mutta ei heti ekana iltana, eikä varsinkaan ällökännissä..

Minulla olisi sinulle perhettä haluava omistautunut sinkkumies. Ei ole ikinä seurustellut kovin pitkään eikä johdu miehestä vaan vetänyt puoleensa vaan vääränlaisia (=hulluja) naisia. Voisimpa jotenkin välittää hänen yhteystietonsa. On vähän ujo ja feminiinisen täsmällinen ja hienovarainen mies, mutta aivan ihana.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:30"]

On lapsia, ja 5kg 'ylipainoa' , jotka on työn alla.Käyn kyllä kävelylenkeillä päivittäin, mutta asun metsän keskellä...

[/quote]

Tuollaiset pienet "ylipainot" eivät todennäköisesti merkitse mitään, jollei lähestymäsi mies ole itse kovin urheilullinen. Moni mies pitää hoikista, normaalipainoisista ja hieman pyöreistä naisista, huomattava ylipaino on ihan eri asia eli ei kannata tuollaisesta välittää.

Lapset aiheuttanevat ongelman - siis tapailun edetessä pidemmälle - todennäköisesti miehissä ikäluokassa 18-35. Tätä vanhemmat miehet omaavat varmemmin itse lapsia ja silloin asia ei heitä todennäköisesti vaivaa. Eli jos haet ikäistäsi hieman vanhempaa miestä (35-40 tms.), niin en usko, että lapsilla on ainakaan jokaiselle suurta merkitystä. Nuorempi mies, jolla ei ole itsellään lapsia, et useimmiten halua alkaa yhtäkkiä perheelliseksi toisen miehen lapsille. Tästä voisin kirjoittaa useita sivuja syvempää analyysiä, mutta yleensä naiset tapaavat olla itseään muutamia vuosia vanhemman miehen kanssa, joten en näe tätä tarpeelliseksi.

Itseasiassa tuo "korven keskellä asuminen" voi olla suurin ongelmasi. En tiedä tarkalleen, mitä tarkoitat "korvella", mutta jos asut pienellä paikkakunnalla syrjässä, et tapaa uusia ihmisiä kuin työssä ja harrastuksissa. Oletko ajatellut muuttoa uusiin kuvioihin..? Monet suhteethan alkavat jonkinlaisessa elämänmuutostilanteessa, esimerkiksi opiskeluaikana. Uusi ympäristö, uusia ihmisiä - joiden joukkoon mahtuu aina mielenkiintoisia ihmisiä ja näiden mielenkiintojen kohdatessa syntyy säpinää. Tai uusi harrastus, uusi työpaikka, mitä tahansa, joka saa sinut kohtaamaan miehiä ihan arkisissa tilanteissa. Oli se sitten lenkillä tai kirjastossa.

Minä olen ok-näköinen, lapseton, hoikka, nelikymppinen (varmaan siis liian vanha) nainen. Olen yrittänyt tehdä aloitteita arkipäivän tilanteissa, mutta joka kerta vaimo/tyttöystävä hyökkää nurkan takaa tai sormus löytyy sormesta. Varmaan hivelee miesten itsetuntoa, mutta omalta kannaltani tilanne on todella nolo. 

Asun myös korvessa, joten tilaisuuksia ei edes kovin usein tule. Olen jo luovuttanut, taidan viettää loppuelämäni yksin. 

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:51"]

Minä olen ok-näköinen, lapseton, hoikka, nelikymppinen (varmaan siis liian vanha) nainen. Olen yrittänyt tehdä aloitteita arkipäivän tilanteissa, mutta joka kerta vaimo/tyttöystävä hyökkää nurkan takaa tai sormus löytyy sormesta. Varmaan hivelee miesten itsetuntoa, mutta omalta kannaltani tilanne on todella nolo. 

Asun myös korvessa, joten tilaisuuksia ei edes kovin usein tule. Olen jo luovuttanut, taidan viettää loppuelämäni yksin. 

[/quote]

Et ole liian vanha tietenkään, etenkään itsesi ikäisille ja sitä vanhemmille miehille. Joten unohda tuollaiset puheet. Elämää ja rakkautta on vielä runsaasti edessä.

Ongelmasi liittyy siihen tosiasiaan, että suurin osaa ihmisistä pariutuu nuorempana, joten "valikoima" on kutistunut 18-35 -vuotiaisiin verrattuna todella pieneksi. Todella moni on naimisissa, on lapsia, ovat varattuja ja siis pois "markkinoilta" - pysyvästi.

Miesten mieltymys itseään nuorempiin naisiin vaikuttaa myös tilanteeseen. Monesti sanotaankin, että naisella on huomattavasti miestä enemmän kysyntää siihen asti, kun hän täyttää 30 ja tämän jälkeen kysyntä alkaa tasoittua mieheen kohti sitä enemmän, mitä vanhemmaksi tullaan. Tämä on luonnollisesti sidonnaista esimerkiksi kulttuuriin ja vaikka asia on näin Suomessa, se ei ole sitä universaalisesti.

Vapaita ihmisiä on sitä vähemmän, mitä vanhemmaksi tullaan. Tietysti tietty määrä on aina vapaana, mutta iän kasvaessa lisääntyy myös niiden ryhmien määrä, jotka eivät esimerkiksi halua enää uutta kumppania edellisen kuoleman vuoksi, vastakkaiseen sukupuoleen kyllästymisen vuoksi, seksuaalisen suuntautumisen löytämisen vuoksi jne.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:51"]

Minä olen ok-näköinen, lapseton, hoikka, nelikymppinen (varmaan siis liian vanha) nainen. Olen yrittänyt tehdä aloitteita arkipäivän tilanteissa, mutta joka kerta vaimo/tyttöystävä hyökkää nurkan takaa tai sormus löytyy sormesta. Varmaan hivelee miesten itsetuntoa, mutta omalta kannaltani tilanne on todella nolo. 

Asun myös korvessa, joten tilaisuuksia ei edes kovin usein tule. Olen jo luovuttanut, taidan viettää loppuelämäni yksin. 

[/quote]

Nyt kannattaa ryhdistäytyä. Sulla on vain yksi elämä ja jos se suhde on tärkeä, mikset muuta vaikka isompaan kaupunkiin tai kompromissina työn ja isomman keskuksen väliin? Suomessa maaseutu näivettyy kovaa tahtia eikä mikään ihme, jos ei löydä seuraa. Nykyään on nettitreffitkin, mutta etäsuhteet ovat hankalia.

Varmaan miesten puolelta tuleva kiinnostus muuttuu negatiiviseksi tässä 5 vuoden päästä, jo jos nyt saan 25-vuotiaana naisena n. kerran vuodessa miehiltä aloitteen ja sekin on jotain humalaisten miesten häirintää kaduilla.

Tuntuu että kaikki sopeutumiskykyiset ja sopivat poikaystäviksi ovat menneet jo vuosia sitten tämän ikäisenä. Olisi pitänyt aloittaa se deittailu 5 vuotta sitten.

8 vastaa, en halua asua kaupungissa, enkä mahdollisen parisuhteen löytämisen takia halua muuttaa minnekään. Olen onnellinen elämässäni näin, vaikka yksinkin. 

Vastauksellani halusin sanoa, että ei se naistenkaan aloitteiden teko mikään oikotie onneen ole. 

Puhe suomalaisten miesten ujoudesta on myytti. Minun tuntemat ujotkin miehet ovat aina pystyneet tekemään kiinnostuksensa ilmi naisille ja parisuhteita on syntynyt. 

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:50"]

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 08:30"]

On lapsia, ja 5kg 'ylipainoa' , jotka on työn alla.Käyn kyllä kävelylenkeillä päivittäin, mutta asun metsän keskellä...

[/quote]

Tuollaiset pienet "ylipainot" eivät todennäköisesti merkitse mitään,

[/quote]

Ei niin, mutta on epäilyttävää että kirjoitetaan hipsuilla, kun kysessä ilmeisesti rasva eikä lihasmassa. Ylipaino on ylipaino, läski on läskiä. Itselläni ei ole "läskiä" vaan läskiä, vaikka painoni on jo tavoitteessa.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 09:23"]

Puhe suomalaisten miesten ujoudesta on myytti. Minun tuntemat ujotkin miehet ovat aina pystyneet tekemään kiinnostuksensa ilmi naisille ja parisuhteita on syntynyt. 

[/quote]

Ja kun eivät tee ilmi, luulet ettei kiinostusta ole. Valitsemasi todisteet, tai tarkkailukriteerit eivät siis voisi millään tavalla kumoa väitettäsi.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 09:16"]

Varmaan miesten puolelta tuleva kiinnostus muuttuu negatiiviseksi tässä 5 vuoden päästä, jo jos nyt saan 25-vuotiaana naisena n. kerran vuodessa miehiltä aloitteen ja sekin on jotain humalaisten miesten häirintää kaduilla.

Tuntuu että kaikki sopeutumiskykyiset ja sopivat poikaystäviksi ovat menneet jo vuosia sitten tämän ikäisenä. Olisi pitänyt aloittaa se deittailu 5 vuotta sitten.

[/quote]

Voit miettiä miksi jäit paitsi tästä isosta jaosta?

Mies

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 09:23"]

Puhe suomalaisten miesten ujoudesta on myytti. Minun tuntemat ujotkin miehet ovat aina pystyneet tekemään kiinnostuksensa ilmi naisille ja parisuhteita on syntynyt. 

[/quote]

Ja kun eivät tee ilmi, luulet ettei kiinostusta ole. Valitsemasi todisteet, tai tarkkailukriteerit eivät siis voisi millään tavalla kumoa väitettäsi.

[/quote]

Kummasti en tiedä yhtäkään miestä, joka ei olisi suhteeseen päässyt vaikka perusluonne on ujo.

Itse olen ujo nainen enkä ole koskaan seurustellut. Vierestä olen seurannut miten ne ujotkin miehet kykenevät tekemään naisille aloitteet kun oikeasti tarpeeksi vaan sitä tahtovat. Erikseen sitten ne miehet, joilla on sosiaalisten tilanteiden pelko mutta se nyt on marginaaliryhmän ongelma, ei koska lainkaan taviksia suomalaisista miehistä :)

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 09:33"]

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 09:16"]

Varmaan miesten puolelta tuleva kiinnostus muuttuu negatiiviseksi tässä 5 vuoden päästä, jo jos nyt saan 25-vuotiaana naisena n. kerran vuodessa miehiltä aloitteen ja sekin on jotain humalaisten miesten häirintää kaduilla.

Tuntuu että kaikki sopeutumiskykyiset ja sopivat poikaystäviksi ovat menneet jo vuosia sitten tämän ikäisenä. Olisi pitänyt aloittaa se deittailu 5 vuotta sitten.

[/quote]

Voit miettiä miksi jäit paitsi tästä isosta jaosta?

Mies

[/quote]

Olin masentunut ja nyt terveen kirjoissa ja takaisin elämässä. Ihan kuin minä itse en tietäisi miksi en aiemmin deittaillut ;)

Omapa on ongelmani, että jämät ovat vaan jäljellä ja itsekin niihin kuulun, ikävä kyllä.