Tuleeko teille koskaan etiäisiä?
Mulle tulee todella usein tilanteita joissa yhtäkkiä mieleeni tulee joku ihminen ja hetken päästä hän tulee vastaan/näen jossain (esim kadun toisella puolella).
Ja nämä etiäiset ei liity pelkästään tuttuihin ihmisiin vaan esimerkiksi näen unta jossa tuntemattomalle tapahtuu jotakin kauheaa ja jonkin ajan kuluttua niin tapahtuu oikeassa elämässä.
Näitä etiäisnäkyjä saattaa tulla vaikka telkkaria katsoessa, vähän niinkuin sellainen pikainen välähdys päässä. Aina en niihin sen enempää kiinnitä huomiota, mutta kun jotain tapahtuu niin se palautuu mieleen että tämän jutun "näin" jo jokin aika sitten.
Tätä on vähän vaikea selittää.
Onko täällä muita joilla näitä "näkyjä"?
Kommentit (21)
Kyllä. Mutta se ei johdu minusta vaan siitä, että joillain ihmisillä on etiäinen ja toisilla ei :)
Tulee, mutta ne ovat minulla ennemminkin ajatuksia, eivät varsinaisia "näkyjä". Saattavat olla siis herkästi toimivan intuition ansiota. Mutta olen kyllä nähnyt sellaisia unia, joita ei ihan pelkkä intuitio, siis toisen hyvin tunteminen tms. selitä.
Jaa.. nyt luin muiden kommentit (hätähousuna vastasin ensin, nro 13 tässä siis). Etiäinen ei ole sama kuin deja-vu tai enne. Etiäinen tulee jonkun ihmisen edellä esim. niin, että olet kotona ja kuulet ihan selvästi kuinka joku ajaa pihaan, näet ehkä valonkin, ovea rapistellaan, kolahtaa, joku astelee sisään. Menet eteiseen eikä ketään ole tullut. Autoa ei ole pihalla. Hetken kuluttua tuo henkilö tulee.
Olen kokenut tämän tiettyjen ihmisten kohdalla usein. Joskus hyvinkin voimakkaasti. Esim. kerran tutkin erästä asiaa, ja säikähdin niin, että hiukset nousivat koholle, sydämen syke paukahti kattoon ja olin pyörtyä. Lopetin sen mitä tein, laitoin tavarat pois ja kappas kyseinen henkilö tuli kotiin. Tarvittaessa etiäinen voi olla siis erittäin voimakas, suorastaan säikähdyttävä tunne.
Mulle kävi just tällä viikolla niin, että radiosta kuului yksi biisi, joka liittyy erääseen ihmiseen jota kaipaan. Kappale on sellainen, jota ei muuten soitettaisi radiossa (oli joku toivebiisi) ja tämä kaipaamani ihminen ja eräs hetki, johon liittyy muitakin ihmisiä, palasi mieleeni. Pidin tätä kummallisena hetkenä.
Myöhemmin kuulin, että tänä kaipaamani henkilö oli tullut auttamaan tuttaviani - jotka liittyvät tuohon kappaleeseen ja hetkeen - muutossa juuri silloin kun kuuntelin kappaleen radiosta.
Nämä tuttavanikaan eivät ole ollut missään tekemisissä tämän henkilön kanssa vuoteen joten minusta tuo oli joku ihmeellinen etiäinen.
Mulle tulee ihan toisarvoisista asioista kuten esim. kerran bussissa mulla tuli sellanen pakottava tunne et mun täytyy nousta yhellä pysäkillä mitä en ollut ikinä käyttänyt. Sanoinkin tästä ystävälleni ja Ihmettelin asiaa mutta en tehnyt mitään vaan jatkoin päivää normaalisti. Iltapäivällä mulle tuli hoidettavaksi kiireinen asia ja ylläripylläri liike missä mun piti käydä oli juuri tämän pysäkin vieressä, johon kuljin sitten bussilla.
Näitä tälläsiä mulle tulee tosi usein.
Joskus tulee. Unissa näen johonkin henkilöön liittyvän tapahtuman (yleensä sellainen uni joka jää vaivaamaan moneksi päiväksi) ja jonkun ajan päästä tulee toteen.
Ensimmäinen etiäinen mulle tuli ku olin 12. Äiti oli mennyt kauppaan. Olin keittiössä ja näin kun äiti tuli auton kanssa pihaan. Ryntäsin eteiseen ja siitä ulos mutta auto ei ollutkaan pihassa. Hölmistyneenä toljotin tyhjää autopaikkaa parin sekunnin ajan kunnes äiti tuleekin lopulta autolla pihaan. Kerroin äidille mitä tapahtui ja sitten hän kertoi näistä etiäisistä ja että hänelle tulee niitä usen.
Parin vuoden päästä kun olin 14 niin olin kaverini luona. Äiti oli lähtenyt viemään siskoani opiskelupaikkakunnalle lyhkäsen matkan päähän. Illemmalla mulle tuli sellainen olo että voi hitto, äiti soittaa mulle. Mulla ei ollut itsellä vielä tuon ikäisenä kännykkää. Perheessämme vain äidillä oli kännykkä tuohon aikaan. Äkkiä kengät jalkaan ja juoksin tuhatta ja sataa kotiin koska oli tunne että äiti soittaa. Ravasin lankapuhelimen edessä sydän tykyttäen jonkun 10min ja puhelin lopulta soi. Vastasin puhelimeen heti että "Äiti?" Ja äiti vastaa "Hei, äiti on nyt sairaalassa. Tapahtu pieni onnettomuus." Pala nousi kurkkuun ja pidätin itkua ja hädissäni kysyin onko kaikki ok. Äiti sanoi että joutuu yön yli olemaan tarkkailussa. Pää veressä ja aivotärähdys.... :( Oli talvi ja äiti oli menettänyt auton hallinnan kun rekka ajoi ohi ja pöläytti irtolumen että ei eteen nähnyt. Auto pyöri monta kertaa ympäri ja lopulta ojaan. En nyt tiedä laskeeko kukaan tuota etiäiseksi, mutta itse koin sen etiäisenä.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 10:42"]Huomaan jonkun asian tapahtuessa, että olen nähnyt siitä jo unta. Tulee déjà vu-fiilis. En useinkaan muista asiaa ennen tuota tapahtumaa tai osaisi kertoa siitä etukäteen. Kuitenkin asian tapahtuessa osaan jäljittää sen uneeni. Nämä tapahtuvat luo tietynlaista turvaa, koska ne saa tuntemaan, että elämässäni olisi johdatus.
[/quote]
Onko sinulla etiäiset positiivisia? Minulla 95% negatiivisia. Aina hirvittää kun niitä tulee, että kohta tapahtuu jotain pahaa läheisille. :S
Siskolleni tulee näitä "etiäisiä" mutta itselleni ei ikinä. Olisi mukavaa joskus kokea.
Tuli aikoinaan. Nyt ei ole pitkään aikaan tullut. Stressivuodet menossa.
Just koputti oveen, mutta käskin meneen muualle.
Itsekin tosiaan käsitän etiäisen niin, että se on kuin ihmisen edellä menevä energia. Nuorempana sain perheenjäsenistä vahvoja etiäisiä. Esimerkiksi uulin, että isän auto tuli pihaan vaikka ketään ei näkynyt ja sitten parin minuutin päästä isä tulikin jne. Silloin tosin asuttiin maalla ja nyt kun asutaan kaupungissa niin etiäiset hukkuu varmaan muiden äänien joukkoon.
Oma etiäinen antaa sellaisia "varoituksia" eli joskus vaikka päätänkin ajaa eri reittiä kotiin kuin normaalisti ja sitten sillä normaalilla reitillä onkin tapahtunut jokin onnettomuus jne.
Tulee ja alan olla todella kyllästynyt näihin.
Vähän väliä. Saan jonkin asian päähäni ja sitten se tapahtuu.
Kaksi kertaa tullut tunne, että sukulaiselta yrittää vuokranantaja periä vuokraa, vaikka asuntoon on jo muuttanut uudet asukkaat.
Mollemmissa tapauksissa sukulainen muutti irtisanomiskuukauden alussa jo pois ja vuokranantaja pyysi avaimet heti itelle. Kummassakin tapauksessa uudet asukkaat muuttivat parin päivän sisällä asuntoon.
Vuokranantajat väittivät, ettei ole saaneet asuntoon uusia vuokralaisia ja sukulaisteni olisi pitänyt maksaa koko kuukauden vuokra. Kumpikin luotti näihin vuokranantajiin, mutta minulla tuli tunne, että heitä yritetään huijata.
minä onnistuin molemmissa tapauksissa paljastamaan, että asunnoissa on jo uudet vuokralaiset ja molemmat säästivät kuukauden vuokran. Toisella oli yksityinen vuokranantaja ja toisella oli kaupungin asunto.
Ei todellakaan tule, pidän huolta hygieniastani. Nuo pikku otukset eivät minun puskassani asu.
Joo, kaiken aikaa. Lähimmistä ihmisistä ja heihin liittyvistä asioista vain. Ei mitään eriskummallista.
Joo tulee, eikä siinä ole mitään yliluonnollista. Sitä näkee ja kuulee kaikenlaista kun odottaa jotain tapahtuvaksi ja toisin päin, jos sattuu jotain mitä on ajatellut, niin sen muistaa. Ne muut ajatukset joita mieleesi on tullut ei merkkaa sinulle mitään, kun niiden jälkeen ei tapahtunut mitään.
Näen unissani etiäisiä. En kerro mitä, koska olen näitä kertonut unissani oleville ihmisille ja näyt osoittautuneet todeksi. Näin ollen minut varmaankim tunnistettaisiin täällä.
-N26
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 11:20"][quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 10:42"]Huomaan jonkun asian tapahtuessa, että olen nähnyt siitä jo unta. Tulee déjà vu-fiilis. En useinkaan muista asiaa ennen tuota tapahtumaa tai osaisi kertoa siitä etukäteen. Kuitenkin asian tapahtuessa osaan jäljittää sen uneeni. Nämä tapahtuvat luo tietynlaista turvaa, koska ne saa tuntemaan, että elämässäni olisi johdatus.
[/quote]
Onko sinulla etiäiset positiivisia? Minulla 95% negatiivisia. Aina hirvittää kun niitä tulee, että kohta tapahtuu jotain pahaa läheisille. :S
[/quote]
En itse asiassa osaa vastata, ehkä neutraaleja kuitenkin. Tai ainakaan tuon tunteen varjolla en ole löytänyt itseäni mistään negatiivisesta tilanteesta. Joskus tilanne jää hieman kesken, esim. olen tietyssä paikassa, puhun tietyn hlön kanssa tietystä asiasta ja minulla tulee tuo tunne. Sanonkin usein ääneen, että déjà vu ja kerron vastapuolelle tilanteen. Tunteeseen saattaa liittyä, että nyt puhelimen pitäisi soida. Ja se ei sitten soikaan. Päällimmäisenä tunteena on, että tässä tilanteessa minun kuuluikin olla. Ei siis mitään ikäviä ajatuksia.
terv. nro 10