Miltä empatia tuntuu?
Kuvaile mulle empatian tunnetta. Siis miltä sinusta tuntuu, kun tunnet empatiaa.
Äh, mun on vaikea selittää, mitä haen takaa.
Musta siis itsestä tuntuu, etten tunne emptiaa. Jos jollekin käy huonosti, ajattelen "Voi ei, siitä tuntuu varmaan pahalta" mutten tunne surua sen puolesta. Ainoastaan kerran näin on käynyt, kun hyvä ystäväni kertoi vuosikausien masennuksestaan ja raotti synkkää mieltään ym. Siis se oli oikeasti tosi synkkä. Sen jälkeen olin viikon kuin jonkin sankan tukahduttavan savun keskellä. En pystynyt ajattelemaan mitään muuta, ahdisti suunnattomasti ja halusin itsekin vain tappaa itseni. Tämäkö on empatiaa? Miksen tunne sitä useammin?
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:40"]
en tiedä, tosin se on tosi vaikeeta kun porukassa joku kertoo jotain surullista ja pitää näytellä siltä että tuntuu samalta vaikkei tunnu miltään.
[/quote]
Tätä mä tarkoitan! Kun tietää, että se on surullista, muttei tunne mitään.
ap
No just toi on empatiaa, mitä kuvasit. Se miksei tunnu enempi, johtuu varmasti vaan ihan luonne-eroista. Toiset tuntee herkemmin empatiaa ja toiset sitten vaan tietynlaisissa tilanteissa.
Itselle tulee aina paha olo, jos tiedän, että toisella on paha mieli. Ja jos näen vaikka telkkarissa jonkun itkevän, niin alkaa itkettää itseäkin. Kerran minulle kerrottiin niin rankka elämäntarina, että tuntui kuin olisin itse saanut juuri iskun mahaan ja olin sohvalla ihan kaksin kerroin ja kauhean surullisena loppuillan.
Sitten esim. kaverini ei kuulemma regoi oikein helposti ihmisten suruun, mutta jos on kyse eläimestä, niin silloin iskee tunteet ja kovaa :D Eikä siinä ole mitään väärää - vain erillainen luonne. Luulisin myös, että oman elämänkokemuksen myötä on helpompi samaistua toisten vaikeuksiin ja näin ollen myöhemmin elämässä saatat reagoida voimakkaammin johonkin tiettyyn lähimmäisesi kohtaamaan vastoinkäymiseen.
Empatia on välittämistä toisesta, sitä että osaa mennä toisen asemaan, tietää miltä toisesta tuntuu. Esi. jos toisesta tuntuu pahalta, sua harmittaa että toisesta tuntuu pahalta, koska tiedät miltä se tuntuu. Et itsekään pitäisi siitä, jos tuntuisi pahalta.
Empatia ei välttämättä aiheeuta mitään muuta kuin sen, ettei tee mieli vahingoittaa läheisiä ihmisiä tai keetään viatonta. Jos esimerkiksi haluaisin nöyryyttää ja kiusata läheistäni, en sitä tee, koska välitän hänestä ja tiedän miltä se tuntuisi hänestä, eli pahalta. Jos läheisestä tuntuu pahalta, se tuntuu minustakin pahalta.
En juurikan tunne empatiaa tuntemattomia tai merkityksettömiä ihmisiä kohtaan. Ei liikuta heidän murheensä ja kohtalonsa. Mutta esim viattomien, kuten eläinten kohtalo tuntuu pahalta, jos jotain pahaa tapahtuu. Jos näen vaikka kaltoin kohdellun koiran kuvia netissä, niin tulee paha mieli. Sattuu koiran puolesta. Tekee mieli mennä ampumaan se kaltoinkohtelija. Tulen vihaiseksi toisen puolesta ja haluan auttaa koiraa ja tehdä tämän mahdollisimman onnelliseksi ja lievittää kipua kuin vain pystyn.
Empatia on todella tärkeä osa tunneälyä, ilman sitä' iihmissuhteet ja ihmisten kanssa kommunikoiminen on hankalaa. Ilman empatiaa ei voi välittää toisesta ihmisestä ja esim. rakastaa toista, koska kun rakastaa, sen rakastetun murheet ja ilot ovat sun murheita ja iloja juuri empatiakyvyn vuoksi.
Jos et tunne empatiaa, menetät pesuveden mukana vauvan, eli kaikkein kauneimmatja merkityksellisemmat tunteet, joita ihmiset tuntevat ja jotka tekevät elämästä onnellisen.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:58"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:40"]
en tiedä, tosin se on tosi vaikeeta kun porukassa joku kertoo jotain surullista ja pitää näytellä siltä että tuntuu samalta vaikkei tunnu miltään.
[/quote]
Tätä mä tarkoitan! Kun tietää, että se on surullista, muttei tunne mitään.
ap
[/quote]Aika ristiriitaista mutta inhimillistä.
Me ei aina osata tai jakseta rakastaa,koska olemme itsekkäitä. Onks se näin?
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 22:01"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:58"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:40"]
en tiedä, tosin se on tosi vaikeeta kun porukassa joku kertoo jotain surullista ja pitää näytellä siltä että tuntuu samalta vaikkei tunnu miltään.
[/quote]
Tätä mä tarkoitan! Kun tietää, että se on surullista, muttei tunne mitään.
ap
[/quote]Aika ristiriitaista mutta inhimillistä.
Me ei aina osata tai jakseta rakastaa,koska olemme itsekkäitä. Onks se näin?
[/quote]
Ehkä ap ei ole vielä itse joutunut kokeman isoja murheita. Yleensä kun ihminen on itsekin kokenut jotain surullista niin silloin tulee empaattisemmaksi, koska tietää tarkkaan mitä ihminen kokee kun esim. läheinen kuolee, sairastuu syöpään tms.
Ihan samaa jauhamista oli just pari viikkoa sitten omatunto-ketjussa," kertokaa miltä omatunto tuntuu".
Tuo sinun tapasi on sympatiaa. Se syvällisempi tunteminen empatiaa.
Annanpa esimerkin. Läheiseni kuoli. Jokainen esitti surunvalittelut. Osasta huomasi, että se on vaan kohtelias ele. Osasta huomasi, että yrittivät aidosti parhaansa mukaan lohduttaa, mutta eivät oikein osanneet kuitenkaan samaistua (tuo sinun tapasi). Osa sitten oli itsekin kokenut jonkun läheisensä menettämisen ja heidän kanssa pääsi ihan samalle allonpituudelle ja heidän myötätunnostaan aisti, että tietävät, kuinka kipeä menetys on.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 22:01"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:58"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 21:40"] en tiedä, tosin se on tosi vaikeeta kun porukassa joku kertoo jotain surullista ja pitää näytellä siltä että tuntuu samalta vaikkei tunnu miltään. [/quote] Tätä mä tarkoitan! Kun tietää, että se on surullista, muttei tunne mitään. ap [/quote]Aika ristiriitaista mutta inhimillistä. Me ei aina osata tai jakseta rakastaa,koska olemme itsekkäitä. Onks se näin? [/quote] Ehkä ap ei ole vielä itse joutunut kokeman isoja murheita. Yleensä kun ihminen on itsekin kokenut jotain surullista niin silloin tulee empaattisemmaksi, koska tietää tarkkaan mitä ihminen kokee kun esim. läheinen kuolee, sairastuu syöpään tms.
[/quote]
Olen kokenut vastoinkäymisiä, kuten kaikki ihmiset. Mutta jos joku ystävä kertoo käyvänsä läpi samaa, en kuitenkaan tunne surua. -ap
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 22:08"]
Ihan samaa jauhamista oli just pari viikkoa sitten omatunto-ketjussa," kertokaa miltä omatunto tuntuu".
[/quote]
Aijaa :D
ap
Up, kiinnostaa kun itselläni ei ole empatiaa.
Sympatia on sitä, että ymmärrät toisen tunnetta, mutta sun omista lähtökohdista. Eli jos vaikka olet kokenut itse samaa tms. Empatia on sitä, että pystyt eläytymään toisen tunteeseen sen toisen ihmisen lähtökohdista. Eli pystyt astumaan hänen saappaisiinsa vaikka et olisi itse kokenut vastaavaa. Ehkä pystyt vielä sitä kautta tukemaankin tätä toista, etkä itse hajoa sen toisen ihmisen tunteen alle.
Empatian avulla voit olla kuin näyttelijä, joka eläytyy rooliaan opetellessa toiseen ihmiseen, samalla tavoin voit eläytyä toisen tunteeseen empaattisesti. Elät sitä tunnetta itse, menet sen toisen tasolle tunteessa, heittäydyt syviinkin vesiin, mutta samalla sinulla on kyky noustasieltä ja vetää se toinenkin mukanasi ylös. Siltä empatia tuntuu minusta.
Sympatia on minusta tällaista, annan yhden esimerkin: minulta kuoli läheinen sukulainen. Ystäväni tuli puolestani todella surulliseksi, ja oli pahoillaan puolestani, mutta huomasin että hän elää ihan omaa suruaan. Tilanne kääntyi niin, että lopulta hän itki omaa vuosia sitten kuollutta sukulaistaan, ja asetelma kääntyi niin että minä tuin häntä, ja jäin yksin oman suruni kanssa.
Miten selittäisit sokealle mitä värit ovat?
en tiedä, tosin se on tosi vaikeeta kun porukassa joku kertoo jotain surullista ja pitää näytellä siltä että tuntuu samalta vaikkei tunnu miltään.