Millainen on teidän perheen "ruokahuoltosysteemi"?
Tuntuu että aika loppuu kesken, tulee ostettua liikaa eineksiä, kun ei vaan ehdi eikä jaksa joka päivä laittaa ruokaa. Töihin pitäisi viedä eväät, ja ihan liian usein tulee haettua vaan kaupasta eineksiä tai kallista salaattia. Miten te olette ratkaisseet asian, joilla ruokahuoltosysteemi pelaa ja ette osta eineksiä? Kuinka usein käytte kaupassa, kuinka usein laitatte ruokaa ja miten monen päivän ruoat kerralla? Onko teillä joku ruokalistasysteemi, josta aina valitsette viikon ruoat? Kertokaa salaisuutenne :)
Kommentit (9)
Teen isomman satsin kerralla, sitten myöhemmin voi koota jäljelle jääneistä ruoista aterioita tai jatkojalostaa johonkin muuhun muotoon. Kaupassa käydään kerran viikossa kunnolla, ja mies tai minä lähimarketissa vielä täydennysreissulla lisäksi.
Mun vinkit siis että tee ruokia joista tykkäät myös uudelleen lämmitettyinä, eineksetkään eivät kaikki ole pahasta vaan päinvastoin voivat helpottaa ruoanlaittoa (valikoiden siis).
Nyt on kyllä vähän systeemi hajallaan meillä. Nuoret ovat muuttamassa pois kotoa ja minulla ei tunnu olevan samaa paloa enää ruoanlaittoon. Oikein pitää muistuttaa itseään, että kyllä me kaksi täällä vielä asuvaakin tarvitaan hyvää ruokaa. Ehkä tää tästä taas muuttuu parempaan suuntaan. :)
Kerran viikossa kauppaan ja mietitään mitä viikon aikana syödään. Sitten tehdään ne ruuat. Suositaan nopeita pastoja, ovat nopeampia kuin useimpien einesten lämmittäminen. Voidaan tehdä ruokaa myös myöhemmin illasta seuraavalle päivälle.
Meillä on rukousvastauspakastin.
Ostelen sinne kaikenlaista palkkapäivän tienoilla (lihatukusta, leipomosta) ja muutenkin pakastan kaiken mahdollisen. Sitten sieltä myös löytyy kaikkea mahdollista. Työpäivän jännitysmomentti on useinkin siinä, että otan mukaan mysteeripakasteen, josta sitten löytyy keittoa tai risoton jämät, mitä milloinkin.
Lisäksi kaapeissa on hätävara; kuiva-aineita, paputölkkejä, säilykkeitä.
Kesällä tuoretavaran saa pihalta, siellä on pari kasvilavaa.
Kaupassa käyn sitten illalla, ostan ne tuoretavarat, joskus leipääkin, ehkä jopa jauhelihaa niin ettei sitä tarvitse sulattaa pakastimesta.
Tiedän perheen, jossa on 6 pakastinta. Ei mikään iso perhe. Muutenkin taipumusta hamstraamiseen. Tuli vain mieleen tuosta kun jollakin on jauhelihaa pakkasessa ja silti ostaa tuorettakin.
Meidän salaisuus on siinä, ettei ajatella ruuanlaittoa vain välttämättömänä pahana, joka pitää hoitaa mahdollisimman nopeasti alta pois päästäkseen sen tärkeän telkkarin tai tietokoneen kimppuun. Ruoka on yksi tärkeimmistä tekijöistä ihmisen hyvinvoinnille, ja varsinkin lasten kasvulle ja kehitykselle, ja siitä ei tingitä. Mitä se haittaa jos ruuanlaittoon kuluu vaikka tunti päivässä? Onko se paljon? Mitä tärkeämpää sen sijaan pitäisi tehdä? Mikä on tärkeämpää?
Me käydään torilla kerran viikossa, sieltä ostetaan paljon vihanneksia ja hedelmiä. Ruokakaupassa tarpeen mukaan, noin kolme kertaa viikossa. Netti on loputon ideoiden lähde, ruokaohjeita olisi niin paljon ettei ehdi kaikkia edes kokeilla, kun vanhoja herkkuruokiakin pitää silloin tällöin tehdä. Joka päivä tehdään päivällinen alusta asti tuoreista aineksista, joskus sitä jää yli, jolloin vanhemmat voi ottaa sitä evääksi töihin, tai pakastetaan kiiretilanteita varten.
Suunnittele viikon ruoat niin, että aina päivällisestä jää riittävästi seuraavan päivän eväslounaaksi. Jos menekki onkin parempi kuin arvioit, niin sitten otat vielä jotain lisuketta. Pidä jääkaapissa aina valmiiksi keitettyjä kananmunia, salaattijuustoa, karjalanpiirakoita tai muuta, mistä pidät ja mikä kelpaa muidenkin perheenjäsenten aterian lisukkeeksi (tai jos pelkäät omien eväidesi häviävän kaapista, niin sitten ostat vain niitä mitkä muille ei kelpaa :-)
Jos päivälliseksi on jotain sellaista, mitä et voi kuljettaa töihin (esimerkiksi keittoja en tykkää viedä, sillä kuljetusastiat mitä meillä käytössä eivät ole ihan niin tiiviitä), niin sitten tee päivälliskeittoa niin paljon, että siitä syödään seuraavanakin iltana. Töihin viet sitten lounaaksi jotain muuta. Toisena päivänä keittoruokaa voi piristää vaikka tuoreella leivällä ja leikkeleillä. Pidän yleensä kaapissa niitä valmispatonkeja, joita saa vartissa lämmitettyä tarjoilukypsäksi.
Meillä tuoreen leivän menekki on sen verran pientä, että ostan paketin ruisleipää tai vaaleaa leipää (paahtoleipää tai itse leikattavaa) ja laitan ekan illan jälkeen loput pakasteeseen. Sieltä voi ottaa sitten muutaman palasen kerrallaan pöytään lisukkeeksi milteituoretta leipää kun haluaa.
Käyn kaupassa 2-3 kertaa viikossa, mutta lähinnä vain tuoreitten vihannesten ja hedelmien takia. Perusruoat ostan vähintään viikoksi kerrallaan. Osan lihatuotteista pakastan raakana, sillä en tykkää säilytellä jauhelihaa ja kanaa jääkaapissa raakana päivää kauempaa.
Monelleko aikuiselle pitäisi olla evääksi lounas?
Ei sen kummempaa salaisuutta kuin haluan antaa perheelleni ja itselleni kunnon ruokaa. Aikaa siihen kyllä löytyy, koska oikea ravinto on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.