Mies ei puhu yhteisestä tulevaisuudesta
Meillä on todella hyvä parisuhde: viihdytään yhdessä, vietetään yhdessä n. 5 yötä viikossa jne. Mies sanoin ja teoin osoittaa että välittää musta ja se on ihanaa. On ottanu mut hyin mukaan omaan laajaan kaveriporukkaansa ja nyt tuntuu että mäkin kuulun siihen. Nyt olen alkanut kuitenkin pohtimaan tulevaisuutta.
Olen tasan kerran tämän puolen vuoden aikana kuullut hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan joihin myös minä kuulun. Joskus sanoi kun oltiin kaveriporukalla mökillä että "sit kun me ****(minun) kanssani rakennetaan omakotitalo niin sinne tulee kuntosali". Toi oikein särähti mun korvaan, koska hän monesti puhuu tulevaisuudestaan vain minä-muodossa. "Sit kun mä oon valmistunu niin lähden kyllä puoleksi vuodeksi reissuun" tai "jos mä joskus saan lapsia niin sen aika on vasta 10v päästä". Näitä on vaikka kuinka paljon näitä esimerkkejä. Niin ja puhuu siitä että tykkää asua kavereiden kanssa kimppakämpässä, mutta kertaakaan ei oo sanonut että me voitais muuttaa samaan kämppään.
Huolestunko mä nyt ihan turhaan? En halua tuhlata vuosia jos mies ajattelee meidän vain seurustelevan hetken aikaa. Aion tänään ottaa tämän asian puheeksi, mutta lähinnä tarkotus oli kysellä, että miltä tämä teidän mielestä kuulostaa/onko vastaavanlaisia kokemuksia?
Minä oon 21, mies 25.
Kommentit (131)
Kysy suoraan. Kuulostaa kyllä siltä, että sä et välttämättä kuulu sen tulevaisuuden suunnitelmiin.
Miksi miehen pitäisi 6 kk seurustelun perusteella miettiä yhteistä tulevaisuutta?
Tuntuu oudolta, että näkee niin paljon vaivaa mun eteen, jos en kuulu hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Mua ei koskaan ole kukaan ex kohdellut yhtä hyvin. Tässä vähän esimerkkejä, mitkä ovat ristiriidassa sen kanssa ettei haluais mun kanssa tulevaisuutta:
- On ottanut mut kaveriporukkaansa mukaan jamua pyydetään aina kaikkialle mukaan
- Esitellyt vanhemmillensa jo suhteen alussa
- Haluaa piristää mun päivää usein tekemällä esim. ruoan valmiiksi työpv jälkeen
- Jos tulee riita jostain, hän haluaa sopia sen heti
- Puhuu musta kauniiseen sävyyn
- Halusi itse aikoinaan julkistaa meidän parisuhteen esim. facessa
- Olisi ollut valmis seurusteluun jo 2kk tapailun jälkeen (minä olin valmis vasta 5kk tapailun jälkeen)
- Kehuu päivittäin esim. ulkonäköäni ja sanoo joka pv että tykkää musta tai että olen tärkeä
Silti ahdistaa ihan jumalattomasti. En vaan haluaisi tuhlata aikaa :( Juttelen illalla kun hän tulee kotiin. -ap
Ylianalysoiva prinsessaharhainen Pyhä Vulva aloittajana. Kyllä se mies sut lemppaa kun huomaa millainen haihattelija olet.
Aika outoja reaktioita. Tällaiset asiat nyt tuppaa pyörimään mielessä näin parikymppisenä, koska kaikki kaverit slkavat vakiintumaan, muuttavat yhteen, kihlautuvat, osa on jo naimisissa ja lapsia tulossa. En koe, että olisi väärin ajatella tällaisia asioira. Hölmöähän se olisi sitten kolmikymppisenä tajuta, että yhteistä tulevaisuutta ei ole... -ap
Ei ole mitenkään outoa noin nuorelta mieheltä. Kukaan alle 30-v mies halua puhua vakiintumisesta. Eikä kyllä 21-v:n tytönkään pitäisi vielä niitä asioita miettiä. Nuoruus täysin kesken.
Minä olen aito esimerkki siitä että liian sinisilmänen ei saa olla. Aloin seurustelemaan 20-vuotiaana ja 10v yhteiselon jälkeen mies ilmotti ettei halua lapsia eikä ole koskaan halunnutkaan. Mulle tuli ihan puskista mutta tyhmä olin kun odotin noin kauan.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:09"]Miksi miehen pitäisi 6 kk seurustelun perusteella miettiä yhteistä tulevaisuutta?
[/quote]
Kyllä mielestäni puolen vuoden seurustelun pitäisi olla tarpeeksi huomatakseen, että voiko suhteesta tulla mitään, vaiko ei. Jos ei puolen vuoden päästä muka osaa päättää, haluaako olla kyseisen henkilön kanssa, niin silloin todennäköisesti vastaus on ei.
Ja en nyt tällä tarkoita että puolen vuoden jälkeen pitäisi mennä naimisiin ja hankkia lapsia, vaan että kyllä sitä tuossa vaiheessa pitäisi toinen jo tuntea sen verran hyvin, että aavistaa voiko suhde edetä vai onko kyseessä vain "hengailua".
Oletteko keskustelleet mitään arvoihin, tulevaisuuden haaveisiin tai suunnitelmiin liittyvää? Minä ainakin tiesin heti ensimmäisen parin kuukauden jälkeen, että mies haluaa kaksi lasta, mielellään alle 30-vuotiaana, omakotitalon ja arvostaa tiettyjä asioita. En minä olisi pystynyt rakentamaan suhdetta, jos en tietäisi mitä toinen haluaa elämältä ja tulevaisuudelta. Puoli vuotta "pelkkää seurustelua" olisi minulle tuskaa. Kyllä minun tarvitsee tietää onko mitään mahdollisuutta kehittää ja syventää suhdetta tulevaisuudessa. Enkä tarkoita että heti pitäisi olla muuttamassa yhteen ja tekemässä vihkivaloja. Mutta minun ainakin tarvitsee tietää, että myös miehellä on samat tarkoitusperät suhteen lopputuloksesta (naimisiin ja loppuelämä yhdessä) eikä vain että "katsellaan nyt mitä tulee".
11, olemme. Miehen päätavoite elämässään on tehdä pirusti rahaa ja menestyä. Välillä hänen puheensa kuulostavat naiivin 15v teinipojan unelmilta, mutta mikäs siinä. Hän valmistuu muutaman vuoden päästä kauppakorkeasta ja mä taas opiskelen opettajaksi. Mutta tosiaan lapsia aikaisintaan 10v päästä, yhteenmuutosta ei olla puhuttukaan jne.
Mua alkoi tää yhteenmuuttoasia ahdistamaan eilen, kun kävin porukoilla kahvilla. Äiti ihmetteli, miksei muuteta yhteen kun molemmat asutaan keskustassa 50m päässä toisistamme... -ap
Miksi ette ole puhuneet yhteenmuutosta? Johan se on rahantuhlausta asua naapurissa ja viettää vuorotellen yötä toisen luona. Mitä sitten olette puhuneet suunnitelmista, jos edes yhteenmuutto ei ole tullut esiin?
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:03"]Miehenä tuntuu, et tässä ylianalysoidaan tätä miesten päätä. Ehkä joskus ennen sua asioita on ajateltu minä-muodossa ja sitten kun ajatus flowaa vapaasti niin tulee puhuttua tulevaisuudestakin silleen. Älä stressaa.
[/quote]
Jotenkin näin hänkin tätä perusteli :D -ap
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:50"]Miksi ette ole puhuneet yhteenmuutosta? Johan se on rahantuhlausta asua naapurissa ja viettää vuorotellen yötä toisen luona. Mitä sitten olette puhuneet suunnitelmista, jos edes yhteenmuutto ei ole tullut esiin?
[/quote]
Mies muutti tohon naapuriin pari kk sitten ja asuu kimppakämpässä kavereidensa kanssa. Vuokra hänellä on tosi pieni. Aluksi tää järjestely toimi hyvin, mut nyt alkaa ahdistaan kun kaikki ympärillä olevat ystävät alkavat vakiintumaan ja muuttamaan yhteen..
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:19"]
Aika outoja reaktioita. Tällaiset asiat nyt tuppaa pyörimään mielessä näin parikymppisenä, koska kaikki kaverit slkavat vakiintumaan, muuttavat yhteen, kihlautuvat, osa on jo naimisissa ja lapsia tulossa. En koe, että olisi väärin ajatella tällaisia asioira. Hölmöähän se olisi sitten kolmikymppisenä tajuta, että yhteistä tulevaisuutta ei ole... -ap
[/quote]
Tyttäreni on 22v ja todennut, että kaveripiirissään ei ole mitään pariutumisbuumia. Yhdelläkään ystävistään ei ole lapsia. Saattaa liittyä siihen, että opiskelevat yliopistossa ja ne haaveet on opiskelua ulkomailla eikä perheenperustamista.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:19"]
Aika outoja reaktioita. Tällaiset asiat nyt tuppaa pyörimään mielessä näin parikymppisenä, koska kaikki kaverit slkavat vakiintumaan, muuttavat yhteen, kihlautuvat, osa on jo naimisissa ja lapsia tulossa. En koe, että olisi väärin ajatella tällaisia asioira. Hölmöähän se olisi sitten kolmikymppisenä tajuta, että yhteistä tulevaisuutta ei ole... -ap
[/quote]
Tyttäreni on 22v ja todennut, että kaveripiirissään ei ole mitään pariutumisbuumia. Yhdelläkään ystävistään ei ole lapsia. Saattaa liittyä siihen, että opiskelevat yliopistossa ja ne haaveet on opiskelua ulkomailla eikä perheenperustamista.
[/quote]
Sinustako yliopistosta valmistuu jotain yli-ihmisiä? Kyllä mekin molemmat opiskelemme yliopistossa ja meillä on laaja ystäväpiiri: osa yliopistossa, osa ammattikorkeassa ja osa työelämässä. Meidän piireissä koulutustausta ei määrää sitä, milloin muutetaan yhteen jne. Niin joo ja mä olen jo yhden vuoden viettänyt ulkomailla, joten se haave on jo toteutettu ;) -ap
Tänään istutat miehen sohvalle ja keskustelette muun muassa siitä että: Mitä hän olisi mieltä jos muuttaisitte yhteen? Haluaako hän lapsia? (Etkä tyydy vastauksen "ehkä joskus kymmenen vuoden päästä"). Mitä tekisitte jos tulisit nyt vahingossa raskaaksi? Onko mies ajatellut ikinä häitä tai naimisiim menoa? Eikö mies koe olevansa 10 vuoden päästä 36-vuotiaana liian vanha ensimmäisen lapsen isäksi? Mitä ajatuksia asunnon ostaminen hänessä herättää? Ja mitä nyt itse keksit.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:19"]
Aika outoja reaktioita. Tällaiset asiat nyt tuppaa pyörimään mielessä näin parikymppisenä, koska kaikki kaverit slkavat vakiintumaan, muuttavat yhteen, kihlautuvat, osa on jo naimisissa ja lapsia tulossa. En koe, että olisi väärin ajatella tällaisia asioira. Hölmöähän se olisi sitten kolmikymppisenä tajuta, että yhteistä tulevaisuutta ei ole... -ap
[/quote]
Tyttäreni on 22v ja todennut, että kaveripiirissään ei ole mitään pariutumisbuumia. Yhdelläkään ystävistään ei ole lapsia. Saattaa liittyä siihen, että opiskelevat yliopistossa ja ne haaveet on opiskelua ulkomailla eikä perheenperustamista.
[/quote]
Hahha oli taas säälittävin lukevani kommentti ikinä. Vittu mitä porukkaa :D
Älä vertaa omaa tilannettasi kaveripiirin tilanteeseen. Sitä paitsi 21-vuotias on TODELLA nuori vielä, eli aikaa elämänkumppanin löytämiseen on runsaasti ;) (Hyvin harva parikymppinen mies haluaa sitoutua ja perustaa perheen.)
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:19"]
Aika outoja reaktioita. Tällaiset asiat nyt tuppaa pyörimään mielessä näin parikymppisenä, koska kaikki kaverit slkavat vakiintumaan, muuttavat yhteen, kihlautuvat, osa on jo naimisissa ja lapsia tulossa. En koe, että olisi väärin ajatella tällaisia asioira. Hölmöähän se olisi sitten kolmikymppisenä tajuta, että yhteistä tulevaisuutta ei ole... -ap
[/quote]
Tyttäreni on 22v ja todennut, että kaveripiirissään ei ole mitään pariutumisbuumia. Yhdelläkään ystävistään ei ole lapsia. Saattaa liittyä siihen, että opiskelevat yliopistossa ja ne haaveet on opiskelua ulkomailla eikä perheenperustamista.
[/quote]
Naurattaa kaltaisesi ihmiset. Minä olen ensimmäisen lapsen saanut 21-vuotiaana, tienaan yli 7000e/kk enkä ole käynyt tota niin hehkuttamaasi yliopistoa. Edelleen saman miehen kanssa kuin saadessani ekan lapsen. Nyt ikää 44.
Up