Olen todella hyväosainen. Mitä haluaisit kysyä?

En mitään. Minua ei kiinnosta rehentelysi.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 12:59"]En mitään. Minua ei kiinnosta rehentelysi.
[/quote]
Kiinnosti sen verran, että avasit ketjun.

Minua kiinnostaa. Saanko tulla pesemäään jalkasi?

Ymmärrän hyväosaisuuden jonkinlaisena olotilana, johon ei itsellä ole osaa eikä arpaa. Et ole opiskellut tai työskennellyt saadaksesi elintasoa, vaan esim. perinyt kaiken, voittanut lotossa päävoiton ja muutenkin kaikki mitä olet tehnyt, on onnistunut 100 %:sesti. Lisäksi olet terve kuin pukki. Onko näin? On todella hienoa, että tiedät kuuluvasi etuoikeutettujen joukkoon, mutta tokihan kaikki on suhteellista. Verrattuna Afrikan nälkäänäkeviin, kaikki tämän päivän suomalaiset ovat hyväosaisia. Verrattuna useimpien diktaattoreiden ja muiden rosvokraattien varallisuuteen, kaikki suomalaist ovat melko köyhää porukkaa... Tosin noilla viimeksi mainituilla voi elämä kuitenkin olla veitsenterällä tanssimista... 

Ootko syntynyt rikkaan pillusta?

Millä tavalla olet hyväosainen?

Hyväosainen mielletään ns. hyvään, varakkaaseen perheeseen syntymiseksi, jolloin koko elämä on tietyllä tavalla turvattu jo synnyinhetkellä (esim. kuninkaalliset, rikkaat liikemiehet, menestyvät asiantuntijat).

Jos ajatellaan tällä tavalla, että kohtalo määräytyy jo synnyinhetkellä, unohdetaan, että ainakin Suomessa kaikilla on mahdollisuus opiskelun avulla pärjätä ja varsinkin yrittäjänä menestyä hyvin. Oman lahjakkuuden ja työn voimalla. Onko tällainen hyväosainen? Mielestäni on, koska lahjakkuus tai ahkeruus on se hyvä ominaisuus ihmisessä. Jos näitä ominaisuuksia ei käytä hyväkseen, eikö enää olekaan hyväosainen? 

Oletko merkkiuskovainen? Mille merkeille? 

Millaisia unelmia sinulla on?

Minäkin koen olevani hyväosainen. Perheemme ei ollut rikas, mutta minä olen aina saanut haluamani.

Olen aina ollut perusterve. Voin ostaa mitä tahansa ruokaa kaupasta (mutta silti ostan vain samoja, halpoja tuotteita päivästä toiseen). Olen aina ollut säästäväinen ja minulla on rahaa koko ajan jonkun verran säästössä pahan päivän varalle. Olen myös liian "järkevä" tuhlatakseni sitä "turhuuksiin", mikä on välillä todella ärsyttävää, kun haluaisi vain nauttia elämästä.

Olin hyvin hemmoteltu/paapottu lapsi, jonka seurauksena en ole oppinut terveellä tavalla itsekkääksi ihmiseksi, joka tekisi normaaleja juttuja (kävisi töissä, seurustelisi, perustaisi perheen ym.). Oma vika näin jälkikäteen katsottuna, kun en uskaltanut näyttää tunteitani nuorempana.

Olen kuitenkin perusonnellinen siitä, että olen terve, minulla on rakas harrastus, rahaa säästössä, ruokaa joka päivä, lämmin koti, viihde-elektroniikkaa, asun turvallisessa maassa, jossa ei tarvitse pelätä henkensä puolesta, terveydenhuolto toimii, jätehuolto toimii, naiset ovat kauniita:D ja ennen kaikkea minulla on rakkaita ihmisiä lähelläni. 

Kiitos, en voisi toivoa enempää:)