Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu, että kaikki eivät pärjää huippulukiossa?
14.05.2025 |
Eli vaikka yläasteen päättötodistus on ollut hyvä, niin sitten huippulukion tahdissa opiskelija ei meinaa pärjätäkään. Onko yläasteen tasoissa eroa, toisin sanoen saako jossain helpommin hyviä arvosanoja, ja lukiossa sitten huomaa ettei olekaan samalla tasolla muiden kanssa. Onko kellää kokemusta tällaisesta? Onko esim. Ressussa tai SYKissä myös keskiverto-oppilaita vai ovatko kaikki huippuja?
Kommentit (25)
Eivät vaatimukset lukioissa ole millään tavalla erilaisia erilaisista sisäänpääsyrajoista huolimatta. Ihan samat opsit ja kirjat siellä on käytössä. Ja lopuksi samat kirjoitukset. Kyllä ne kurssit ja kirjoitukset läpäisee huippulukiossakin, jos lukion käymiseen on ylipäänsä rahkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteiden tasoissa on suuria eroja. Kannattaisin 9-luokkalaisille valtakunnallisia kokeita tai pääsykokeita lukioihin.
Osa on opiskellut tosissaan jo yläasteella, ja jossain vaiheessa eivät vuorokauden tunnit enää riitä saman panostuksen ylläpitoon, kun koulupäivät pitenevät ja kurssien oppisisällöt kasvavat. Niillä, jotka ovat vaivatta saaneet hyviä numeroita yläasteella, eivät numerot sen kummemmin tipu lukiossakaan.
Sinänsä on samantekevää, onko huippulukiossa vai tavallisessa lukiossa, koska kurssisisällöt ja etenemistahti ovat ihan samat.
Vierailija kirjoitti:
Osa on opiskellut tosissaan jo yläasteella, ja jossain vaiheessa eivät vuorokauden tunnit enää riitä saman panostuksen ylläpitoon, kun koulupäivät pitenevät ja kurssien oppisisällöt kasvavat. Niillä, jotka ovat vaivatta saaneet hyviä numeroita yläasteella, eivät numerot sen kummemmin tipu lukiossakaan.
Sinänsä on samantekevää, onko huippulukiossa vai tavallisessa lukiossa, koska kurssisisällöt ja etenemistahti ovat ihan samat.
Kurssien sisällöt voivat periaatteessa olla samat. Käytännössä opetuksen taso ja se, miten paljon perussisältöjä syvemmälle (=laudaturin maisemiin) opetusta viedään, kyllä vaihtelee. Siitä nimitys huippulukio, ei niinkään sisäänpääsykeskiarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Eivät vaatimukset lukioissa ole millään tavalla erilaisia erilaisista sisäänpääsyrajoista huolimatta. Ihan samat opsit ja kirjat siellä on käytössä. Ja lopuksi samat kirjoitukset. Kyllä ne kurssit ja kirjoitukset läpäisee huippulukiossakin, jos lukion käymiseen on ylipäänsä rahkeet.
Matikan opettaja voi päättää kuinka paljon kerrataan, kuinka paljon jurnutetaan perusasioita ja kuinka paljon käytetään aikaa soveltavampiin juttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatan valtakunnallista pääsykokeita lukioon, tai vaikkapa 9. luokan tasotestiä. Peruskoulun päättötodistuksessa keskiarvoni oli hieman yli kasin, mutta lukiossa keskiarvo nousi 9,6:een ja kirjoitin useamman laudaturin aivan tavallisesta lukiosta. Lukion opetussuunnitelma on sinänsä identtinen, joten hyvä oppilas loistaa vaikka osallistuisi pelkkään etäopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa on opiskellut tosissaan jo yläasteella, ja jossain vaiheessa eivät vuorokauden tunnit enää riitä saman panostuksen ylläpitoon, kun koulupäivät pitenevät ja kurssien oppisisällöt kasvavat. Niillä, jotka ovat vaivatta saaneet hyviä numeroita yläasteella, eivät numerot sen kummemmin tipu lukiossakaan.
Sinänsä on samantekevää, onko huippulukiossa vai tavallisessa lukiossa, koska kurssisisällöt ja etenemistahti ovat ihan samat.Kurssien sisällöt voivat periaatteessa olla samat. Käytännössä opetuksen taso ja se, miten paljon perussisältöjä syvemmälle (=laudaturin maisemiin) opetusta viedään, kyllä vaihtelee. Siitä nimitys huippulukio, ei niinkään sisäänpääsykeskiarvoista.
Kyllä se huippulukio-nimitys viittaa nimenomaan keskiarvorajaan. Muuten opetus on melko tasalaatuista. Ops määrittelee opetussisällöt, ja kypsyyttä saa esimerkiksi lukemalla monipuolisesti sanoma- ja aikakauslehtiä lukion ajan ja ihan keskustelemalla maailman asioita erilaisten ihmisten kanssa. Tiedän, koska kirjoitin sen laudaturrivin hyvin keskinkertaisesta lukiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vaatimukset lukioissa ole millään tavalla erilaisia erilaisista sisäänpääsyrajoista huolimatta. Ihan samat opsit ja kirjat siellä on käytössä. Ja lopuksi samat kirjoitukset. Kyllä ne kurssit ja kirjoitukset läpäisee huippulukiossakin, jos lukion käymiseen on ylipäänsä rahkeet.
Matikan opettaja voi päättää kuinka paljon kerrataan, kuinka paljon jurnutetaan perusasioita ja kuinka paljon käytetään aikaa soveltavampiin juttuihin.
Fiksu oppilas opiskelee omatoimisesti, ja kysyy opettajalta erikseen jos on jotain epäselvää. Näin minä ainakin tein, ja sain aina vastaukset kysymyksiin ja hieman jopa yksityisopetusta. En koe jääneeni mistään paitsi, kun en hakeutunut ns. eliittilukioon. Yliopistossa eliittilukioista valmistuneet vaikuttivat olevan jotenkin sellaisia, että tarvitsivat ohjausta monessa asiassa. En tiedä mistä tämä johtuu. Yritetäänkö eliittilukioissa kaataa tieto päähän vaikka väkisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vaatimukset lukioissa ole millään tavalla erilaisia erilaisista sisäänpääsyrajoista huolimatta. Ihan samat opsit ja kirjat siellä on käytössä. Ja lopuksi samat kirjoitukset. Kyllä ne kurssit ja kirjoitukset läpäisee huippulukiossakin, jos lukion käymiseen on ylipäänsä rahkeet.
Matikan opettaja voi päättää kuinka paljon kerrataan, kuinka paljon jurnutetaan perusasioita ja kuinka paljon käytetään aikaa soveltavampiin juttuihin.
Kurssien sisällöt on määrätty opetussuunnitelmassa. Melko tiivistä kyytiä on mentävä, että kaikki saadaan käytyä. Sitten toki voi olla lisäksi valinnaisia kursseja. Ja niitä soveltavia juttuja saa varmasti pyytämällä opettajalta missä tahansa lukiossa, ja verkossakin varmasti on.
Riittämätön älykkyysosamäärä, kehitys tai kasvatus. Syy voi olla kummassa tahansa: naturessa tai nurturessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten on vielä se pahin vastus, eli oma pää. Kun kaikkien numeroiden pitää olla kymppejä, mutta aika ja oma jaksaminen ei siihen riitä, päädytään mielenterveyspotilaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
DI on miesten aatelia
Prinsessa Diana? No aatelia ainakin, ja ehkä pikkuisen miehekäskin.
Vierailija kirjoitti:
DI on miesten aatelia
Juurikin näin
diplomi-insinöörejä 💕💕💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa on opiskellut tosissaan jo yläasteella, ja jossain vaiheessa eivät vuorokauden tunnit enää riitä saman panostuksen ylläpitoon, kun koulupäivät pitenevät ja kurssien oppisisällöt kasvavat. Niillä, jotka ovat vaivatta saaneet hyviä numeroita yläasteella, eivät numerot sen kummemmin tipu lukiossakaan.
Sinänsä on samantekevää, onko huippulukiossa vai tavallisessa lukiossa, koska kurssisisällöt ja etenemistahti ovat ihan samat.Kurssien sisällöt voivat periaatteessa olla samat. Käytännössä opetuksen taso ja se, miten paljon perussisältöjä syvemmälle (=laudaturin maisemiin) opetusta viedään, kyllä vaihtelee. Siitä nimitys huippulukio, ei niinkään sisäänpääsykeskiarvoista.
No tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Laudatureita kirjoitetaan kaikista lukioista. Itse kirjoitin 5 ällää lukiosta, johon pääsivät sisään kaikki halukkaat.
Häh, en minä pärjännyt
DI on silti kovempaa 💪
Yläkoulujen arvosanat eivät ole vertailukelpoisia. Yhden koulun ysi on toisen koulun seiska. Sitten kun 9,5 keskiarvon saaneen osaamistaso on oikeasti 8, niin ollaan ongelmissa.