Lue keskustelun säännöt.
2 vuotias lyö
14.06.2015 |
Lyö ja potkii vain äitiä ja isää. Lyönti on enemmän kiukkuinen läpsäisy joka tuskin edes osuu. Uhmakas katse. Tapahtuu usein jos häntä kielletään tai jos esim.on hämillään jostain. (<--on kovin ujo ja jos meille tulee esim.vieraita jota paljon ujostelee niin saattaa alkaa minua läpsimään) Ei usko kun kielletään (hyvällä tai pahalla)ja ollaan myös koitettu ignoorata nämä tilanteet koska selkeästi hän hakee jonkinlaista reaktiota meiltä ja olemme johonkin muuhunkin vastaavaan ongelmaan, jossa haetaan vanhemman reaktiota, saaneet avun ignoorauksella. Onko viisaammilla neuvoja miten meidän tulisi näihin tilanteisiin suhtautua jotta lapsesta kasvaisi tasapainoinen aikuinen jne. :D Vai luotanko vain siihen että ongelma korjaantuu ajan kanssa. Pelkään että lapsesta tulee samanlainen väkivaltatapaus kuin 4v.serkkunsa on. Tätä läpsimistä on jatkunut vasta n.4-5 viikkoa.
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:34"]Sitä luultavasti vain vituttaa, kun äitinsä ei osaa kirjoittaa.
[/quote]
Mistä päättelit että lapsen äiti kirjoitti aloituksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni nopeasti ohi lyömiset. Toisille ne jää päälle
Meilläkin 2-vuotias lyö. Otan aina kädestä, katson silmiin, sanon rauhallisesti "ei saa lyödä" ja sitten kerron, että siitä tulee paha mieli molemmille. Sille, jota lyödään, ja sille, joka lyö. Jos lyö niin että osuu, saatan ilmeellä osoittaa, että se sattui (vaikkei oikeasti satukaan) ja näin lapseni on oppinut pyytämään anteeksi ja empatiaa. En ole suuttunut enkä korottanut ääntä, koska lapsi on niin pieni vielä... Muutenkin jo kokee nolostumista, koska tietää, ettei saa lyödä. Olen myös paukuttanut tyynyä tai sänkyä, ja näyttänyt, että tätä voi lyödä jos oikein harmittaa ja pitää se kiukku johonkin purkaa. Lapsi siitä innostuneena mottaa tyynyä ja tilanne on ohi, kunnes toistuu jälleen. Itse uskon, että empatian kehittäminen ja lapsen tunteiden tukeminen on tärkeintä.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:43"]Meilläkin 2-vuotias lyö. Otan aina kädestä, katson silmiin, sanon rauhallisesti "ei saa lyödä" ja sitten kerron, että siitä tulee paha mieli molemmille. Sille, jota lyödään, ja sille, joka lyö. Jos lyö niin että osuu, saatan ilmeellä osoittaa, että se sattui (vaikkei oikeasti satukaan) ja näin lapseni on oppinut pyytämään anteeksi ja empatiaa. En ole suuttunut enkä korottanut ääntä, koska lapsi on niin pieni vielä... Muutenkin jo kokee nolostumista, koska tietää, ettei saa lyödä. Olen myös paukuttanut tyynyä tai sänkyä, ja näyttänyt, että tätä voi lyödä jos oikein harmittaa ja pitää se kiukku johonkin purkaa. Lapsi siitä innostuneena mottaa tyynyä ja tilanne on ohi, kunnes toistuu jälleen. Itse uskon, että empatian kehittäminen ja lapsen tunteiden tukeminen on tärkeintä.
[/quote]
Kiitos vastauksesta. Meilläkin lapsi monesti tässä tilanteessa itse tulee halaamaan sanoo "vooiii" ja sitten taas lyö uudestaan..ja taas pyytää anteeksi. Jos on oikeasti suuttunut niin ei auta vaikka kuinka hänen tasolleen menisin ja kertoisin että miksi näin ei saa tehdä. Jos lapsi on suuttunut niin hän rupeaa huutamaan ja raivoamaan kun yritän sanoa jotain hänelle tilanteen vääryydestä. Viesti siis tuskin menee perille. Kai se pitää vaan sinnikkäästi jatkaa näin..
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:38"][quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:34"]Sitä luultavasti vain vituttaa, kun äitinsä ei osaa kirjoittaa.
[/quote]
Mistä päättelit että lapsen äiti kirjoitti aloituksen?
[/quote]
No olkoon kuka tahansa, sitä vituttaa että aikuinen ihminen ei osaa kirjoittaa, DAA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:49"][quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:38"][quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:34"]Sitä luultavasti vain vituttaa, kun äitinsä ei osaa kirjoittaa.
[/quote]
Mistä päättelit että lapsen äiti kirjoitti aloituksen?
[/quote]
No olkoon kuka tahansa, sitä vituttaa että aikuinen ihminen ei osaa kirjoittaa, DAA!
[/quote]
Kiitos kun nostat viestiäni ylemmäs.
Sitä luultavasti vain vituttaa, kun äitinsä ei osaa kirjoittaa.