Kertokaa mulle siitä MONTESSORI-meiningistä!

suomen monterssorikoulu, paivakotijarjestelmasta.

en mitään kirjoitettua faktatietoa.

Painottavat herkkyyskausia, eli tiettyinä jaksoina lapsella on valmiudet oppia asioita, esim. lukemaan ja tämä voi siis jo tapahtua hyvinkin ennen 4v. Kaikkea tavaraa on vain yksi kappale, eli sitä ei voi tehdä monta lasta samaan aikaan.



Lapsi oppii luovuutta, kärsivällisyyttä, toisten huomioon ottamista. Varsinaisia leluja siis ei ole, on kaikenlaista puunappia, taulua, helmiä yms. Opettelivat kuva- ja sanakorttien avulla lukemaan, meidän pojan päiväkodissa oli aika matemaattisesti painottunut se touhu.



Ryhmädynamiikka on tärkeää, lapsia pitäisi olla suht saman verran kumpaakin sukupuolta sekä tasaisesti saman ikäisiä. Opettaja on lähinnä taustalla tarkkailijan roolissa, tekee lapsesta havannointeja. Lapselle näytetään tehtävä kerran jonka jälkeen rupeaa itsenäisesti harjoittelemaan.



Lisänä voi olla kielisuihku/kylpy. On myös esim. englanninkielisiä.



Olivat tarkkoja aloitusiästä, ei ennen 3,5 vuotta otettu, lisäksi oltava täysin kuiva. Näin jälkikäteen ei herätä mitään kamalan negatiivista, poikamme kyllä viihtyi hyvin (on rauhallinen luonne muutenkin). Maksu oli suht sama kuin kunnallisellakin puolella, n. 200e kuussa. Aukioloajat ovat heillä yleensä rajoitetuimmat kuin kunnallisissa.

Eli montessorissa onmenetelmiä, joiden peruslähtökohtana on Auta minua tekemään itse. Lapset siis tekevät paljon asioita itse, hyvin arkisiakin; siivoaminen, leipominen jne.

Asia neuvotaan ja sitten lapsi saa ryhtyä itse harjoittelemaan, opettamisessa esim. ala-asteella käytetään tosi paljon konkreettisia käytännön esimerkkejä.

Montessoripäiväkodissa, missä lapseni ovat, annetaan lapsen oman suuntautumisen ja mielenkiinnon ohjautua rauhassa ja kun esim. lukeminen sujuu ja lapsi on siitä innostunut, voi siihen käyttää rauhassa aikaansa. Päiväkodissa painotetaan kiireettömyyttä ja laumameininkiä...opetetaan kuitenkin lapsi toimimaan ryhmässä, mutta ei välttämättä samaa asiaa tehden. Yksi hieno asia on se, että lapsiin luotetaan. Välineet, eli ne puupallot, matematiikkakortit jne, maantietovälineet, ovat kaikki esillä avohyllyillä lasten korkeudella. Jokaisella lapsella on oikeus ottaa sieltä haluamansa väline ja ryhtyä leikkimään. Lapselle opetetaan, luonnollisesti, että väline palautetaan leikin loputtua paikalleen.

Äidinkieli, luonto ja liikunta ovat asioita, joita meidän lasten päiväkodissa painotetaan ehkä pikkuisen enempi.



Mielestäni on ollut onnenpotku saada lapset montessoripäiväkotiin. Lisäksi oma äitini on montessorikasvattaja, ja silti on lähes järjissäni, joten luotan pedagogiikkaan. Varmasti moni päiväkoti on hyvä, mutta tässä moni asia matsaa omiin kasvatusperiaatteisiini, joten olen varsin tyytyväinen. Ja ennenkaikkea lapset eivät malttaisi sairaspäivänäkään olla kotona...siellä on kivoja tyyppejä ja ihanat tädit. Yks mielenkiintoinen pointti on: ko. päiväkodissa on ollut jo 15 vuotta sama henkilöstö!!!! Ei monessakaan pk:ssa tätä onnea ole.



Voisin kertoa vaikka kuinka paljon asioita, kysy vaan.

Siis laumameininkiä EI ole. Lapset ovat yksilöllisiä omine taitoineen ja mielenkiintoineen, mutta esim. ryhmässä voidaan tehdä omia asioita. On toki yhteisiäkin hetkiä, mutta periaate on yksilölähtöinen

Tuottaa pilalle hemmoteltuja muksuja, jotka kuvittevat että kaikki asiat tapahtuu heidän mielen mukaan.

vaan ei ole... muutoin en ikipäivänä laittaisi lapsiani muiden hoidettavaksi. Mutta tässä siis mielestäni edut ovat niin suuret.



Kotiäiti

Montessoripäiväkoteihin taitaa olla aika pitkät jonot ja ohjaajia koulutetaan suht vähän. Näin olen ymmärtänyt. siksi monessakaan kunnassa ei ole montsapäiväkotia.

Paljon on toki hyvää, Kuten tuo lause viittaa " AUTA MINUA TEKEMÄÄN ITSE" siis siellä aloitellaan ihan arkisista puuhista. Ja perustuu tosiaan herkkyyskausiin, jolloin lapsi sisäistää ja oppii asia helpommin.



Mutta juuri tuo, että lapsen ehdoilla, tekee päiväkodista " apinatarhan" . Ainakin sen kuvan sain meidän tuosta Montessoripk:sta. Toki riippuu hoitajien panoksesta.

apinatarhasta ei todellakaan ole kyse! Päin vastoin. Kun lapsilla on mielekästä ja kehittävää tekemistä, he eivät juokse kiljuen ympäri taloa, kuten kunnallisissa päiväkodeissa on tapana. Ihmettelen sitä, miksi vanhemmat vievät lapset päiväkotiin, jossa vaan leikitään kaiket päivät ja opet juo kahvia... Montsassa opettajat ovat todella kiinnostuneita työstään (jotain kai keroo se että ohjaajakoulutus maksaa noin 7000 euroa ja moni maksaa sen omasta pussista) ja lapsia seurataan ja havainnoidaan aktiivisetsi. Myös oppimisympäristöön kiinnitetään huomiota kehittämällä sitä jatkuvasti. Yksi toiminnan perussäännöistä on työrauhan antaminen jokaiselle. Vapauteen liittyy myös suuri vastuu.