Lue keskustelun säännöt.
Usealapsisia perheitä tulee myös siksi,
04.06.2009 |
kun on edellisestä suhteesta lapsi/lapsia ja löydetään uusi rakas jonka kanssa on ihana saada myös yhteinen lapsi/lapsia. Joissakin perheissä molemmat ovat niitä huoltajia, joille vastuu ja asuminen yhdessä jää, jolloin on lapsia , mutta ei yhteisiä.
Minä ainakin halusin myös yhteisiä, ajattelin että siinä samassa ne menee, ja osaa ne yhteiset lapsetkin itkeä ja mahdollisesti kiukutellakin.
Uusi mieheni sanoo ettei antaisi ketään pois, yhteiset ja toisen miehen lapset ovat yhtä tärkeitä, saa olla "isänä" kun biologinen hylkäsi täysin elatusmaksuja myöden. Mieheni on elättänyt kaikki saman arvoisesti. Äitini usein puhuu kuinka kunnioittaa miestäni, niin minäkin ja olen iloinen niin yhteisistä kuin edellisen kanssa saamistanikin, on ihan hyvä olla ison perheen äitinä, emme ole mieheni kanssa katuneet koskaan.
Kommentit (5)
useimmilla, yhdessä uusperheessä lapset eivät sopeutuneet toisiinsa, aika riitojakin, mutta niinhän sisaruksillakin on joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä uusi vaimo on sitä mieltä että yhteisten on saatava kaksi kertaa enemmän kuin miehen entisestä liitosta olevat. Ja yhdessä tapauksessa mies sairastui ja vaimo alkoi jemmata rahaa sukan varteen ja sekoittaa raha-asioita jo hyvissä ajoin ettei vaan mitään jää edellisen liiton lapsille. Miehellä siis paljon avioehdon suojaamaa varallisuutta. Lait eivät oikeasti ole mukautuneet nykymaailmaan missä ihmisillä on lapsia eri suhteista.
Mulla on aivan samanlainen mies. Hänellä on edellisestä liitosta 2 lasta jotka asuvat luonamme, minulla edellisestä 3 lasta jotka asuvat luonamme. Lisäksi meillä on 4 yhteistä lasta. Kaikki ovat saman arvoisia. Miehen ja minun edellisistä liitoista olevat lapset ovat saman ikäisiä. Eli tyttö ja poika 8v, sekä pojat 7v. Monet luulevat kaksosiksi=) Ovat samoila luokilla koulussa. Mukavaa katsella heitä keskenään. Meitä onnellisia uusperheellisiä on muitakin.
että miehelläni ei ole ennestään lapsia ja hän on tasapuolinen minun edellisille ja yhteisillemme.
Joskus oikein kun ajattelen, niin ehkä häneltä luonnistuu kaikki hyvä lapsilleni siksi, kun rakastaa minua niin paljon, että haluaa kaiken hyvän mimulle, myös sen hyvän mielen, jonka hän antaa hyväksyessään lapseni, ollessaan isänä omalla kutsumanimellään kaikille, ei isä "sille" ja nimellä kutsuttava "tolle". Minua kutsuvat kaikki äidiksi, olen kaikkien biol. äiti.
Myös mieheni ehkä on ajatellut kuinka jos olisi toisin päin. Enta jos hänellä olisi lapsia, minulla ei ja olisin kireä, ilkeäkin ehkä ja aina valittamassa melua, menoja, epäjärjestystä jne. Hän ajattelee ehkä, kuinka ihana tilanne olisi, jos minä suhtautuisin ymmärtäväisesti, ja rakastaen siten kuin mahdollisia tulevia yhteisiämmekin. Ainakin hän on pystynyt näyttämään rakkautensa minuun olemalla hieno ihminen lapsilleni sekä samalla tavoin yhteisillemme.
Yksi työistäni ei oppinut 1. luokalla luistelemaan. Opettajan kanssa keskustelin ja kerroin miehellenikin kuinka saisimme tytön oppimaan, kuulema muut luokalla osaavat, muttei tämä. Seyraavana päivänä opettajan soitosta mieheni tuli kotiin "kaupasta" ja kyseli missä tyttö on. Hän oli ostanut uudet luistimet vanhojen tilalle, oli nähnyt kuinka kiertäneet ja käytetyt olivat, joten halusi ostaa ja ilahduttaa tyttöä, joka suri hieman huonoa taitoaan. Tyttö pysyi pystyssä heti jäälle mennessään uusilla luistimilla. En ollut ajatellut että se on todella merkityksellistä, onko varret länässä ja lytyssä vai tukevat vasta-aloittelijalle. Sen jälkeen olen pitänyt huolta että kaikilla nuoremmilla on tukevat, yleensä uudet luistimet. Kun 3-vuotiaanakin eräs lapsistamme aloitti luistelun, pieni pysyi hyvin pystyssä -joku isompi lapsi jäällä ihmetteli miksi noin pienellä on uudet luistimet...
ja onneksi monessa ollaan hyvissä väleissä puolin ja toisin, lapset ovat tärkeitä.