Isi ja äiti lomalle lapset mummolla..

Jos ja kun mummolassa lapset saavat kunnon hoitoa, ovat turvassa ja tietävät sen, en näe mitään estettä vanhempien lomalle :)



Omat vanhempani ovat joutuneet töidensä vuoksi olemaan joka ikinen kesä kolme-neljä viikkoa reissussa siitä asti, kun olen ollut 2v. Aina olen mummon kanssa viihtynyt ja voinut hyvin.



On sekin kuulkaa lapselle suuri rikkaus, että on läheiset välit isovanhempiin. Ja mikäs niitä lähentäisi sen paremmin kuin keskinäinen elämä mummolassa ilman vanhempien väliin tuloja.

ensin minun vanhemmille 2 viikkoa ja 2 viikkoa anoppilaan. Takana on raskas talvi ja haluamme levätä, että jaksamme taas ensi vuoden.



Lasten kanssa ehdimme viettää aikaa sitten talvella iltaisin ja viikonloppuisin.



Parisuhde on perheen koti. Jos vanhemmat voi hyvin voi lapsetkin.

ja mummulat hoitavat nämä kolme lasta. Meillä oli niin päin, että mä hannaroin alkuunlähtemistä vastaan mutta mummot -siis äitini ja anoppi- tuputtivat, että menkää nyt, kyllä he niin mielellään olis viikon verran lasten kanssa.



mennään siis nyt sit to-ti mittaiselle kaupunkilomalle ja lapset ovat mummojen hellässä huomassa. kieltämättä on jo karsee matkakuume :O)! lähtöön aikaa 23 päivää.

Joitakin lapsia kahden viikon mummohoito ei hetkauta, toisille se voi olla tosi kova paikka. Ei asiasta voi tehdä mitään yleistyksiä. Valitettavasti tuntuu, että moni tekee päätöksiä omasta näkökulmastaan ("ME haluamme lomalle, MEIDÄN parisuhteen on voitava hyvin") eikä lapsen, joka ei ehkä pärjääkään yhtä hyvin kuin äiti omassa lapsuudessaan.



Itse olin lapsena (alle kouluikäisenä) kaksi viikkoa mummohoidossa olosuhteiden pakosta (isän työmatka rapakon taakse, joka "vaati" äidin mukaanmenoa seuralaisena). Oli kamalaa, vanhempia kova ikävä, mutta palatessaan he tuntuivat vierailta. Meni monta kuukautta, että tuntuivat taas tutuilta, sillä välillä oli tosi turvaton tunne.



Miettikääpä, jos oma lapsenne sattuu reagoimaan näin, sitähän ei välttämättä voi tietää (itse olin itsenäinen lapsi ja monta kertaa aiemmin ollut vanhemmistani erossa). Kannattaa harkita pari kertaa, onko se lomareissu sen arvoista.

Vajaaksi viikoksi jätämme, mutta hoitajiakin on sitten enemmän kuin yksi mummo: ajattelisin että kahden viikon hoitovastuu on mummollekin liian pitkä ja raskas!

sai olla mummolassa viikonkin lomalla. Muistan ihan kesän tuoksun, heinän suussa ja mummon makkarakeiton, mmm. Iltaisin lämpesi pihasauna ja ulkovessassa huidottiin kärpäsiä. Maleksittiin lähimetsissä, keräiltiin ahomansikoita. Kerättiin kukkia. Tavattiin serkkuja. Aah... Ei sieltä olisi kotiin halunnutkaan...

lähdetään kanssa miehen kanssa vihdoin häämatkalle.5päivää ovat lapset vanhemmillani=)

Tuttu paikka ja hoitajat,joten kyllä ne pärjää..tottakai nyt panikoin ja mietin miten kuopus reilu 2-vee pärjää,mutta tiedän kun matkaan päästään keskityn vaan mieheeni=)

että "nyt se äiskä ja iskä meidät tänne hylkäsi"... ;)

sai olla mummolassa viikonkin lomalla. Muistan ihan kesän tuoksun, heinän suussa ja mummon makkarakeiton, mmm. Iltaisin lämpesi pihasauna ja ulkovessassa huidottiin kärpäsiä. Maleksittiin lähimetsissä, keräiltiin ahomansikoita. Kerättiin kukkia. Tavattiin serkkuja. Aah... Ei sieltä olisi kotiin halunnutkaan...

mummo asui 600km päässä, joten sieltä ei niin vain pois tultukaan. Hyvin meni, en muista siitä ajasta juuri mitään, mutta valokuvissa näytän tyytyväiseltä. Äiti oli itse töissä silloin eikä halunnut minusta lomaa... Isästä ei apua ollut.



Mummo on hyvä hoitaja ja tärkeä ihminen lapsille.. tai riippuu mummosta.



Itselläni nyt vuoden ikäinen tyttö enkä vielä raaskisi jättää.. ehkä yhdeksi yöksi, jos heti aamulla pääsisin neitiä halaamaan.

mummolasta kesällä. :) Muut olivat ties missä autoilemassa ja serkkunikin oli mukana, mutta itse olin vapaasta tahdostani mummolassa vähintään sen viikon jo ennen kouluikää. Maaseudulla oli ja oli naapurin lehmiä, vasikoita, kissoja ja kissanpoikia ja vaikka mitä hauskaa.

kyllä mut kotiin mummolasta raahatiin 3 viikon jälkeen. olisin voinut olla mummon kanssa mökillä vaikka koko kesän.



kyllä siitä on jäljellä pelkkiä hyviä muistoja :)

jos on luotettava hoitaja, niin ehdottomasti! Ja mun mielestä lastenlasten pitää saada viettää aikaa isovanhempiensa kanssa pienestä pitäen... isovanhemmat eivät kuitenkaan ole täällä maanpäällä enää kovin kauaa - näin siis monessa perheessä, kuten meillä :( - joten mikseivät hekin saisi nauttia lastenlasten seurasta?



hauskaa reissua teille!!!!!



T: 4V JA 2V tyttöjen äiti, joka saa kolmannen lapsen kolmen viikon päästä ja laittaa lapsensa kesäksi pph:lle :D (sektio siis tulossa ja mies töissä koko kesän ilman isyyslomaa :(... mummu tulossa apuihin :) )

niin kannattaa käyttää ne loppuun. Jaksaa sitten itse eläkkeellä lepäillä.

niin meinaatteko tosiaan, että haluatte viettää vain sen 2 viikkoa lapsienne kanssa?

Vai viettekö jopa ne päiväkotiin, että saatte sen lopunkin lomaa parisuhdeaikaa.



Eikö nykyajan vanhemmat halua viettää aikaa omien lasten kanssa?

Sen ymmärrän, että ennen lapset vietti kesiä mummolassa kun vanhemmat oli töissä. Mutta en tunne ketään lapsuudestani, jotka olisivat olleet kesät mummolassa siksi, ettei vanhempia kiinnostanut viettää aikaa heidän kanssaan, vaikka olivat itse lomalla.

Ymmärrän se, että vanhemmat haluavat kahdenkeskistä aikaa, mutta 2 vkoa?



Miksi ette opettelisi rentoutumaan koko perheen kesken? Lasten kanssa lomailukin voi olla rentouttavaa.

Kaameita tiukkapipoja on äideistä tullut.

Itse olin lapsena kaikki kesät mummolassa ja vaarilassa. Mummolassa etenkin saatoin olla 2-3 viikon pätkiä vähintään. Äiti ja isä olivat töissä ja jossain piti mut saada hoidettua. Onneksi oli isovanhemmat.



Nyt, kun esikoista odottelen, tilanne ei ole yhtä onnellinen. Mun oma äiti on tosi sairaalloinen eikä jaksaisi hoitaa muksua vaikka haluaisikin. Anoppi taas tuntuu vihaavan muksuja, joten meidän muksulla ei taida olla kivoja mummolakesiä luvassa.



Mun mielestä vanhemmat saa olla sen verrna itsekkäitä, että jos joskus pystyy ottaan kahden viikon irtioton ja on joku hoitopaikka muksuille, niin antaa mennä vaan. Itse en kokenut tulleeni hylätyksi mummolaan, vaan mulle se oli ihanaa kesäseikkailua.



Omat isovanhempani on nyt lähes yhdeksänkymppisiä ja mun välit niihin on tosi läheiset. Pappan kanssa kuljin aina raksaamassa milloin mitäkin ja mummon kanssa parhaat muistot syntyi mattopyykillä. Jo kuolleesta vaarista muistan sen, että se aina lauloi ja opetti mulle tosi ihania lauluja.



Että antakaa niitten lasten päästä hoitoon mummoille ja vaareille vähän pidemmäksi aikaa, silloin ehtii kokea kaikenlaista eikä isovanhempien aika mene lyhyessä visiitissä aina siihen, että eka tutustutaan pari päivää ja sitten äitiliin i ikävissään hakee jo muksun pois.



Tsemppiä!

vanhempien työssäoloaikana kuin niin, että on siellä kun vanhemmat on lomalla....

Mitä tää marttyyrihenki oikein on?!

Kyllä vanhempien pitää järkätä joskus kahdenkeskistä lomaa. Omat vanhempani ei olleet koskaan yhteisellä lomalla, mutta ne eroskin, kun olin menossa yläasteelle. Äitini on oikea marttyyriäitien perusmalli, aina sanoo meille muksuille, että hän on elämässään kaikkensa tehnyt aina meidän lasten eteen.



Että lomailkaa vanhemmat joskus, että jaksatte toisiannekin. Lasten takia ei tarvi ihan loputtomasti joustaa.



Miettikää sitäkin näkökulmaa, että parisuhteessa pitäisi olla jotian jäljellä senkin jälkeen, kun lapset lähtee kotoa. Ettei oo kahta täysin toisilleen vierasta ihmistä, jotka on vaan kaikkensa tehnyt lasten eteen!

Mutta miksi teistä loma koko perheen kesken ei ole lomaa? Ei kait loman viettäminen yhdessä tarkoita mitään marttyyriasennetta?



Miksi ihmeessä te teette lapsia, jos ette halua niiden kanssa olla? Miten koko perheen kesken oleminen on niin vaikeaa?



Itse en jousta lasten vuoksi, jos vietän lomani heidän kanssaan. Ei se lapsille mitään lomaa ole, jos joutuvat olemaan vanhemmistaan 2 vkoa erossa.

Vaikka nyt kotiäitinä olen lasten kanssa 24/7 kesälomalla, odotan kaikkein eniten kahden viikon matkaa koko perheen kesken. Työssä olessa varsinkaan ei tulisi mieleenkään lomailla ilman lapsia kun heidän kanssaan saa olla muutenkin liian vähän.