Jos naapurin lapset ovat teidän pihalla niin käykö ne teillä myös vessassa, juomassa jne?
naapurin 4v oli tulossa meille äsken kakalle, mutta sanoin että menee omaan kotiinsa vessaan. Ei näyttänyt kuitenkaan siltä että housuun on tulossa ja heille asuvat ihan vieressä.
Olinko tyly?
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että lapset leikkivät meidän pihalla.
Juomassa käyvät meillä sisällä usein ja se jostain syystä ärsyttää. Varsinkin kun sitten naapurin isompi lapsi käskee oman lapseni hakea meiltä jotain karkkia tms. jos sattuu pöydällä näkemään.
Omalle lapselle olen sanonut, että kotiin tullaan juomaan ja vessaan.
Kommentit (53)
vai tykkäisitkö sinä siitä, että lapsesi kaveri olisi teillä syömässä ja juomassa aina heti aamusta jo kello seitsemän, mutta oma lapsesi ei saisi koskaan mennä heille sisälle leikkimään?
ja täällä naapurin lapset käyvät kyllä omissa kodeissa vessassaan. Tietenkin silloin voi käydä jos ollaan sovittu erikseen jonkun lapsen/vanhemman kanssa että tulee meille hoitoon/leikkimään kauempaa ja tarjotaan hänelle myös syötävää.
Mun ei ole kyllä koskaan tarvinnut kenellekkään sanoa että meneppäs omaan kotiin vessaan.
jotku tietyt lapset yrittää tulla sisälle ja ramppaa eestaas. jos esim oma lapsi hakee jotakin sisältä niin silloin olen sanonut että menkääpä ulos odottamaan. Vesikannun olen nostanut pihalle mukeineen. sitä kyllä riittää.
Yhdessä vaiheessa naapurinkin lapset kävivät sisälä ramppaamassa kokoajan täyttämässä vesipyssyjä niin siinä vaihessa sanoin et nyt riittää ja kannoin vesisatian ulos. Täytelkööt niitä siellä.
Meillä on omasta takaakin muksuja 5 joten en
jaksa jos iihen päälle tulee naapurin tenavat ramppaamaan sisään ja ulos...
Millaisia ihmisiä te olette? Juomiseksi voi antaa vettä ja vessa nyt kuuluu ihan perusjuttuihin. Ei tulisi itselleni mieleenikään kieltää lasta käymästä vessassa meillä, vaikka kuinka asuisi naapurissa.
Onko teillä jotain ihmisvihaa? Pettymyksiä toisiin ihmisiin?
omaan vessaan ellei tule housuun just. Voisin kyllä muutaman kerran päästää mutta rupeaisi ärsyttämään jos ramppaisivat meillä jatkuvasti ja omani ei ikinä viereisessä talossa.
Millaisia ihmisiä te olette? Juomiseksi voi antaa vettä ja vessa nyt kuuluu ihan perusjuttuihin. Ei tulisi itselleni mieleenikään kieltää lasta käymästä vessassa meillä, vaikka kuinka asuisi naapurissa.
Onko teillä jotain ihmisvihaa? Pettymyksiä toisiin ihmisiin?
miksi niitä pitäisi alkaa juottamaan ja vessattamaan? Jos omakoti on lähellä niin sinne voi mennä juomaan ja syömään ja vessaan.
Minä ainankin haluan olla omassa kotonani rauhassa. Lapset voivat leikkiä pihalla, mutta sen verran yksityisyyttä vaadin ettei vieraat lapset ramppaa meillä sisällä.
Kyllä minä vettä annan lapsille, ei se nyt siitä ole kiinni. Mutta kun usein niillä ei ole edes jano, haluavat vaan tulla sisälle leluja ja muita paikkoja tonkimaan.
Omalle lapselleni sanon aina, että kotiin tullaan vessaan ja juomaan. Mutta sitten kun meidän lapsi tulee kotiin juomaan, niin eikös naapurin lapset tule perässä.
Ja kerran kun sanoin lapsille että voisitte jo mennä omalle pihalle, niin sanoivat ettei sinne saa mennä...
Erikseen on kutsutut vieraat. Sellaiset joiden vanhempien kanssa on sovittu, että lapsi tulee meille leikkimään. Silloin tottakai annan juomista ja syömistä ja vessassa saa käydä niin paljon kun tykkää.
Mielestäni kuuluu jo alkeellisiin käytöstapoihin ettei vieraisiin koteihin mennä sisälle kutsumatta!!!
rivitalossa asuessa pitäisi kai pitää kaikki ovet kiinni koko kesän. Jos on ovi auki, meille saattaa tulla vieraita lapsia vessaan ihan mitään ilmoittamatta ja samalla on mukava sitten vaikka käydä omin päin keittiössä räpelöimässä kaikki pullat lautaselta tai mennä yksin jonkun lapsen huoneeseen leikkimään.
Mutta mä vien ison vesikannun kuumana päivänä terassille ja pinon mukeja viereen. Siitä käyvät juomassa sitten niin omat lapset kuin kaveritkin. Mun mielestä se varsinkin helteellä on melkeinpä jo velvollisuus ettei kukaan pökerry kuivuudesta helteessä.
Vessassa saavat käydä jos kysyvät, sisälle ei ole kuitenkaan itsekseen asiaa vaan vain luvan kanssa.
Monesti tarjoan jäätelöä tai vastaavaa, pyynnöstä meillä ei kuitenkaan herkutella. Kaverit tietävät tämän, eli eivät edes ruinaa minulta mitään.
Meidän pihalta pitää myös lähteä jos ei osaa käyttäytyä tai totella sääntöjä. Kiellän kerran ja seuraavaksi saa lähtöpassit. Kaverit ovat tämänki oppineen (kantapään kautta osa).
Säännöt selviksi ja reilu peli niin asiat sujuu. Niille kavereille voi olla ystävällinenkin mutta kuitenkin jämpti.
veikkaan, että ap asuu jossain aika tiiviisti rakennetussa paikassa, esim. rivarissa, jossa leikkipihalta on ihan yhtä pitkä matka omaan vessaan kuin kaverin.
Eihän tuossa auta tehdä muuta kuin, että sovit säännöt. Jos vanhemmista ei ole sopijoiksi, niin kuin todennäköistä on, koska eivät välitä nytkään lapsistansa, niin sitten pitää päättää vain omat rajat ja viedä kutsumattomat kyläilijät kotiin vaikka kädestä pitäen.
Nämä kaverikyläilyt on aivan eri asia kuin jos matkan päästä tulee kavereita.
Tämäkin ketju kantsii muistaa silloin kun päästää ne 4-vuotiaat tai vaikka 6-vuotiaat ulos yksin seikkailemaan. Osaavatko he oikeasti olla vai ovatko ne näitä naapureiden riesalapsia?
Tulevat AINA kotiin syömään, juomaan ja vessaan. Kaverilla ei pummata ruokaa eikä juomaa eikä manguta sisään leikkimään jos ei ole kerran kutsuttu. On toiminut. Säännölliset ruoka-ajat niin ei tule tarvetta kerjätä naapureilta ruokaa. Tosi noloa sellainen on mielestäni.
Omille lapsille kyllä opetan, että tullaan aina kotiin vessaan, jos ei ole pitkä matka. Syömään tullaan myös kotiin ellei toisin sovita.
Ennen päästin meille kakalle ja pyyhin pyllyn.
Käytäntö muuttui, kuin naapuri ajoi poikani kotiin kakalle, vaikka olin juuri pyyhkinyt hänen lapsensa kakkapyllyn.
Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan.
He käyvät vessassa ennen ulosmenoa ja juovat vähän vettä. Harvoin tarvitsee tulla sisälle vessaan. Kuumalla säällä annan juomapullot mukaan ulos, niin ei tarvitse tulla juomaankaan.
Naapurin lapset yrittävät ruikuttaa meiltä milloin mitäkin, mutta opetan heitä käymään kotonaan vessassa, koska yhtäpitkä matkahan on sinnekin. Ei ole mitään mieltä leikkiä naapureiden lasten kanssa melkein joka päivä, jos sen vuoksi kokoajan häiritään kotirauhaamme! Juomiseen kehoitan ottamaan pullon ulos samalla, kun tarjoan sen yhden kerran vettä. Seuraavalla kerralla sanon, että eikös viimeksi puhuttu vesipullosta, enkä anna. Ruikuttajille ja vastaanvänkääjille tiedotan, että kotiin vaan kun on tarvetta.... Meidän lapsetkaan eivät ruikuta ja narise... Harvinaista opettaa lapset näin?
Naapurinlapset tukevat usein meille. Houkuttelevat lapsiani ovelle milloin milläkin tekosyyllä. Olen sanonut lapsilleni, että sanoisivat useammin ei, koska tietävät mitä meillä seuraa kaikenlaisista vanhempien vedätysyrityksistä, jota nämä naapurin lapset siis rarrastaisivat. Oman vanhemmat nähtävästi hyppäävät lastensa mielen mukaan, mutta eivät vastapainoksi sittten huoli kavereita oven sisäpuolelle. Juokse sitä, tätä, vie ulos, hae hävitä, etsi, itke, vielä lisää... Ei meillä!
He ovat tervetulleita meille leikkimään silloin kun on kutsuttu, mutta omat yritykset tunkea sisälle eivät vain sovi. Varsinkin, kun heille ei saa mennä sisälle eli ei tule olemaan vastavuoroista. Muutenkaan he eivät ole oppineet jakamaan omastaan. Opetan kuitenkin omille lapsilleni tapoja. Meillä on kivoja sisäleikkejä joo, mutta vain silloin kun sovitaan niin. Meille ei sovi kutsua itse itseään vaan kutsu tulee aina meidän suunnasta. Sovituista kellonajoista pidetään kiinni.
Sitten on vielä sääntönä, että kun tulevat toisen kerran ovelle samalla pihaleikkirupeamalla, niin ilmoitan, että kolmas kerta vielä ja meidän lapset jäävät sisälle. Ovellamme ei rampata jatkuvasti! Sitäpaitsi lapsemme eivät ole kovin seurankipeitä, koska he viihtyvät usein keskenäänkin, äidin tai isän seurassa ja auttavat kotitöissä.
mutta meillä vieraileekin normaalist vain lapset, joiden vanhempien kanssa asiasta on etukäteen sovittu ja vierailuja on vastavuoroisesti. Kaverit syövät ja juovat meillä kuten omatkin lapsemme (4 ja 6 vuotiaat). MUTTA meillä käy myös kesäisin kaksi lasta naapurustosta, jotka ovat huomattavasti omia lapsiamme vanhempia (10 ja 12) ja nämähän hengailisivat meillä aamusta iltaan. SE ärsyttää. Vanhemmat tuskin tietävät missä lapset ovat ja nämä tulevat joskus heti aamusta meille ovikelloa pimpottamaan. Omat lapset ovat sen verran pieniä, etteivät yhtään ymmärrä kun en ilomielin aina ole näitä isoja lapsia meille päästämässä - nuo 10 ja 12 vuotiaathan ovat kuin jotain idoleja omille lapsille. Meillä sitten haluavat syödä ja juoda ja kerjäävät jätskiä. ÄRSYTTÄÄ. Ja juuri tuo, että jos meillä on esim. vieraita, niin nämä ihan pokkana ilmestyvät meidän pihalle ja jäävät sitten roikkumaan herkkujen toivossa. ARGH. Olen useasti joutunut ystävällisesti mutta napakasti komentamaan näitä isoja lapsia lähetmään, mutta sitten taas heti seuraavana päivänä ovat meillä. Sitkeätä porukkaa...
sopivin väliajoin vien vesikannun ulos ja kaikki juovat. Vessassa käyvät myös jos on tarve.
Olisi hassua jos sanoisin omille kavereilleni, että menkää kotiinne vessaan. Lasten kaverisuhteet ovat ihan yhtä tärkeitä.
Yksi lapsistani löysi 2v iässä (hoitolapsiin kun vertaan niin en käsitä kuinka toimi) parhaimman kaverin. Päivittäin kyläilivät toisillaan ja leikkivät aina yhdessä. Päivärytmit olivat samanlaiset molemmissa perheissä ja lapset söivät siellä missä ruoka-aikana olivat. Kaverit on rikkaus!