Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen niin väsynyt tähän.
31.05.2009 |
Mun pitäisi olla kiitollinen ja onnellinen, ja niin mä olenkin, mutta olen myös ihan tolkuttoman väsynyt kaikkeen.
En jaksa sitä, että mulla ei ole koskaan omaa aikaa. Tai joo on, kun käyn kokouksessa tai pikaisesti suihkussa, mutta mihinkään rentoutumiseen ei koskaan ole mahdollisuutta. En edes muista koska olisin saanut lukea kirjaa, katsoa elokuvaa tmv. Ei. Minä vain teen kotitöitä ja juoksen lasten perässä. Koko ajan.
Miten nautin kesästä kun ulkona ravaan 1-vuotiaan hurjapään perässä koko ajan? Ja toisella silmällä seuraan uhoavaa pikkupoikaa joka tekee kaiken kielletyn.
Onhan mulla vaihtoehto: olla sisällä koko kesä, lukita nämä lapset tänne ja vahtia täällä ettei pieni syö kaikkea mahdollista, tule päälleen sohvalta, hajoita kodinkoneita ym. Ja sitten vanhempi riehuu kuin päätön kana ylivirtaansa.
Mä laitan ruokaa, mä pesen pyykkiä, mä viikkaan pyykkiä, mä tiskaan astioita, mä tyhjennän tiskikonetta, mä siivoan, mä pakastan, hoidan pihaa ja ulkokukkia 1-vuotias kainalossa. Saan kohta krampin hartioihin.
Äsken pumppasin piha-altaan, täytin sen vedellä, kannoin 100 litraa kuumaa vettä joukkoon. Ja minkä vuoksi? Siksi, että lapsi kieltäytyy menemästä sinne kun se ei ole yhtä lämmintä kuin kylpyvesi. Ja kohta sitten tyhjennän sen altaan ja nostan kuivumaan.
Mulla ei ole omaa elämää. Mä olen niin kyllästynyt tähän kun naapurit lekottelee pihallaan ja minä hulluna teen kotitöitä kun nuorempi nukkuu päiväuniaan. Pakko tai sitten roikotan sitä mukana hommissa. Mulla ei ole kesää. Mulla ei ole lomaa.
Ainoa vaihtoehto saada pieni rentoutus kun kakarat on nukkumassa klo 21, on ottaa viiniä. Siinä tunnin hermojuomat ja nukkumaan.
Tämä kotiäitiys ajaa mut alkoholistiksi. Tämä ei vain sovi mulle.
Mies on aina töissä, apuja ei ole. Mä olen koko ajan niin vihainen kun en vain jaksa.
No tässä tämä valitus. Taas siellä yksi huutaa ja toinen on kadonnut jonnekin pihalle. Menen taas.
Kommentit (35)
ja miesporukka rakensi laudoista nätin aitauksen talon päätyyn, päissä portit. Oli jo valmiiksi tolpat, koska niiden varaan oli edelliset rakentaneet valokatoksen, ettei aurinko porota. Sateellakin sai olla hiekkiksella.
Aitaukseen ostettiin hiekkalaatikkoon kuorma hiekkaa, talomme päädyssä on ikkuna, josta annoin välillä rinkelin jne. Lapset leikkivät viihtyen hyvässä hiekassa, nuorin 1v2kk kun jäi 4-vuotiaan kanssa. Ei syönyt hiekkaa tms. Isommat lapset tekivät välillä "altaita" hiekasta ja täyttivät vedellä, uittivat laivoja jne.
Kasvaessaan lapset tekivät hiekkaveistoksia, ison krokotiilin kynsineen jne. Itsekin mahduin pöydän kanssa lehtiä lukemaan ja kahvittelemaan. Oli tarpeellinen tuo aidattu alue, ei liian iso, että pystyin ikkunastakin valvomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkinlaisessa kunnossa koti tietysti kannattaa pitää, ettei elämä muutu vielä vaikeammaksi, mutta oman mielenterveytesi kustannuksella ei kannata tiskipöytää kiillottaa ja kukkia asetella.
Ainoat yhteiset aikanne miehesi kanssakin teette kotitöitä ja ajatte nurmikkoa! Ja samalla kadehditte naapureita, jotka osaavat ottaa rennosti. Onko teille niin hirvittävän tärkeää pitää kiinni kulisseista? Vai voisko tehdä vähän vähemmän ja nauttia elämästä hiukkasen.
Oma äitini oli sellainen (ja on vieläkin) että hänelle oli tärkeää että kaikki oli tip top. Joulunakin naama kireänä pyyhki pölyjä ja hikipäässä pesi lattioita. Ei tietoakaan rennosta yhdessäolosta ja juhlasta nauttimisesta. Sellainen mielikuva lapsuudesta jäi että olimme vain yksi työläs riesa lisää elämässä. Sen vuoksi olen itse koittanut olla enemmän läsnä lapsilleni ja vähemmän tarkka villakoirista. Niitä lapset tuskin vanhempana muistavat.
Anna hyvä ihminen itsellesi armoa ja arvoa!
niin paljon maksa ellet halua jotain takorautaista hienoutta. Tolpat ja vihreää verkkoaitaa vaikka Honkkarista! Helpottaa elämää kummasti. Kannattaa satsata lasten turvallisuuteen ja nautta itsekin siitä!
Mulla ihan samanlainen äiti! Siskoko sielä kirjottelee? :D
Äiti oli ja yhä on tollanen "pullantuoksunen" supermamma: kiukkunen ja järjestyksen nuolija. En muista että olisi jättänyt kotityöt ja leikkinyt. Kotona se oli, mutta silti todella etäinen!
Itse olen ollut työssäkäyvänäkin läheisempi lapsilleni kuin äitini joka kauhistelee jos mies ei saa "edes" kahvia kun tulee töistä, puhumattakaan jos mies tekee ruuan! :D
Pullantuoksu on mielestäni ihaninta kun leivontaan osallistuu myös lapset, mutta ihan miten vaan. Jos suorittaminen on tärkeää niin sitten se on.
31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia vielä enmmän kuin sinulla, mutta muuten kuulostaa hyvin tutulta. Toisten palvelemista, työtä, työtä. Mies aina töissä ja kaikki pyörii minun harteillani. Aivoni tuntuvat näivettyvän väsymyksestä, en edes osaa kuvitella enää, että minusta olisi mihinään muuhun työhön kuin muiden passaamiseen. Omaa aikaa ei ole, tai voisihan sitä järjestää jotenkin, mutta ei ole voimia. Eikä ole voimia lähteä minnekään yksin, ei vaan saa aikaiseksi niin paljoa.
Ja miksi suostut tähän? Väitän, ettei miehen ole pakko olla "aina töissä." Työ on tärkeä kaikille, mutta se ei ole koko elämä. Varsinkaan silloin, kun lapset ovat pieniä. Vaikka kuinka olisi matkatyö ja johtavassa asemassa oleva, hänen ei ole pakko olla aina töissä. Eikö olisi kohtuullista, jos miehesikin osallistuu perhe-elämään ja lastenhoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mitenkään pahaa tarkoita, mutta... en ymmärrä miten vilkkaita tapauksia sun lapset onkaan kun ei koskaan oo sulla aikaa muuhun kun niitä vahtia. ja ihan koko ajan teet kotitöitä. en ihmettele yhtään jos ootki vähän väsynyt! mulla on kahdeksan lasta, vanhin kymmenen. en ole kokenut niin ettei mulla ois koskaan aikaa muuhun kuin lasten perässä juoksemiseen ja kotitöihin.on sitä aikaa muuhunkin, jopa lukemiseen ja laiskotteluun ja silti koti on pysyny pystyssä. sillon kun lapset on pieniä, minusta äitien pitäis ihan ekana tinkiä siitä kodin puunaamisesta. laskea rimaa alemmas... ja ehkä ihan tarkoituksellisesti ottaa ikiomaa aikaa enemmän. esim. lenkille tai shoppailemaan tai ystävän kans jonnekin muutaman kerran viikossa. itse käyn usein jopa joka ilta lenkillä, puolitoista tuntia ei ole keneltäkään pois, ja sillon minä jaksan huomattavasti paremmin. ja se tarkoittaa sitä että myös lapset ja isä voi paremmin... semmosta. elä anna kiristää itseäsi liian paljon!:)
Muutamia juttuja tuli mieleen sun kirjoituksesta.
-älä tee kotitöitä päiväunien aikaan, vaan istu peffallasi ja nauti!
-ROIKOTA lasta mukana kotitöissä! Meillä jo 1,5-vuotiaana lapset tiesi, että heidän pitää leikkiä hetki itsekseen, kun äiti tekee kotihommia. Ei ne aina sitä napisematta tee, mutta useimmiten uskovat!
-joskus voi jättää pyykit seuraavaan päivään ja lattian vielä vähäksi aikaa pölyn valtaan
-älä opeta lapsiasi liian hyvälle. Meillä ei todellakaan pumpata isoa allasta täyteen. Eilenkin laitoin 5- ja 2-vuotiaille pihaan vähän vettä kahteen vannaan ja lapset istuivat siinä aivan onnessaan puoli tuntia! Noin pienet nauttii ihan pikkuisista asioistakin, kun heitä ei opeta varta vasten, että kaiken pitää olla suurta ja just näin...
-anna 1-veen vähän tutkia ja pistää tavaroita suuhun. Pian se oppii mikä on syötävää ja mikä ei.
-kannattaa panostaa siihen, että piha on lapsiturvallinen! Kunnollinen aita, vaikka maksaakin, tekee sun elämästäsi hirveän paljon parempaa näin kesäaikaan!
-lähtekää välillä kotoa pois. Tuntuu ehkä liian vaikealta, mutta sinä ja lapset nautitte maiseman vaihtumisesta. Ei mitään liian kunnianhimoista, menkää vaikka pullakahville kaupungille tai katsomaan jotain paikallista nähtävyyttä, joka kiinnostaa vanhempaa lastakin. Joku laiva, veturi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lenkille menokin on täysin mahdotonta. Meillä mies lähtee aamulla töihin ja tulee illalla klo 19 - 21 välisenä aikana. Sen jälkeen mies sitten haluaa tehdä omia juttujaan eli minä olen meillä se lastenhoitaja 24 h/vrk. Ei ole omaa aikaa, ei harrastuksia minkäänlaisia, ei mitään muuta kuin kotona olemista ja lapsen hoitoa. Jos hieman olen pahalla päällä niin mies alkaa heti sanomaan, että taas täällä kiukutellaan. Helvetin helppo sen miehen on olla kun saa mennä töihin joka päivä, näkee muita ihmisiä joka päivä, saa puhua aikuisten ihmisten kanssa joka päivä, saa pitää kahvi- ja ruokatauot, saa mennä, tehdä ja harrastaa mitä milloinkin haluaa. Minä en välttämättä näe viikon aikana ketään muuta aikuista kuin mieheni, syön milloin ehdin, en harrasta mitään enkä käy missään.
Se on niin helppo kaikkien sanoa että pitää ottaa sitä omaa aikaa. Miten sitä omaa aikaa otat, kun olet yksin muksun kanssa klo 06-21 välisen ajan, mitään lastenhoitajia ei ole vara hommata, kun muutenkin on rahat tiukalla kun mies ilmoittaa että meillä on sit 100 euroa viikos rahaa. Sukulaisia tai ketään muitakaan kuka voisi muksua hoitaa, ei ole lähelläkään.
Ja kyllä myönnän että pää täällä kotona kaikkein kovimmalle joutuu. Kotiäitiys on kivaa, jos se henkilön luonteelle sopii. Minulle se ei sovi ja siksi en meinaakaan ikinä hankkia toista lasta, tuossa yhdessäkin on jo ihan tarpeeksi.
mutta kuulostipa niin tutulta, että on pakko kirjoittaa. Itselläni on pojat 1v3kk ikäerolla ja kotona ollessani olin kyllä välillä aivan raivohulluuden partaalla!! Nyt kun lapset ovat isompia, 5v ja 6v, omaakin aikaa on jo mukavasti (silloin kun eivät tappele keskenään..) ja koko aikaa ei tarvitse olla jotain asiaa tekemässä. Meillä vielä mies tekee pitkää päivää ja matkustelee työnsä puolesta todella paljon, joten siitäkään ei pahemmin apuja ole ollut.
Unohda se kämpän puunaus, opettele sietämään pientä sekasotkua. Älä hyppää lasten vaatimuksien vuoksi, aina ei tarvitse päästä uimaan jne. Istut alas ja syöt ja isket sen 1v:n johonkin leikkikehään, jotta oikeasti saat syödä rauhassa tai juoda kupin kahvia. Äidin ei tarvitse olla työjuhta tai viihdytyskeskus kokopäiväisesti. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kauheesti suorittaa. Musta on ainakin ihanaa nyt pikkulapsivaiheessa, kun on oikea syy olla siivoamatta ja järjestämättä niin hirveesti.
Jos miestä tämä sotku haittaa, niin siivotkoon itse. Vaatteensa se löytää kyllä narultakin, ettei mun niitä tarvitse raivokkaasti mihinkään taitella. Purkkiruuatkin on keksitty. Ihanaa, kun saa keskittyä lapsiin eikä mihinkään triviaaleihin marttarutiineihin!
Skarppaan sitten, kun nää termiitit ovat hitusen isompia. :)
3 pientä lasta:
Lapset vie roskia kun oppii kävemään, lelut koppaan, antaa pesukoneesta pyykkejä, laittaa koneeseen pyykkiä apunani. Ojenna lapselle sukka, se laittaa sen koneeseen!
Miten iso linna teillä on jos kokoajan teet kotitöitä eikä valmista tule?
Meillä riittää kun siirtää astiat koneeseen.
En pyykkää joka päivä, yöllä mieluiten pyykit pyörii, nostan aamulla kuivumaan.
Päivän sitten vietän lapsien kanssa; pihahommia ja puistoja.
Kukkasten laitto ei vie viikkoja, kastelen aamulla tai illalla. Tai lapset kastelee..
Pyykit viikkaan kun lapset tekee jotain keskenään.
Allasta meillä lapsilla ei ole, mutta joskus itsellä ollut ja kylmää vettä sinne letkulla ajettiin. Lämpenee auringossa ja sinne menee jos haluaa!
Teet itsellesi hallaa jos loputtomiin teet asioista lapsille vaan miellyttävää. Naapurin emäntä kuorii perunansa koululaisellekin.. Pliis!
Ei ihme ettei mitään ehdi/jaksa!
Jos sulla päivät on aina yhtä kamalaa, juot viinaa etkä pysty olemaan ilman sitä niin hanki apua. Ihan sama onko lapsia, minkä ikäsiä ne on tai montako niitä on!!!
Mistä sinä tiedät olisko mulla rankempaa kuin sulla, pääpointti on se että sinä koet raskaaksi tilanteesi.
Meillä tän päivän ohjelma on uimaranta. Siivoan huomenna, valmisruokaa. Huomenna teen soppaa josta riittää kolmelle päivää.. Sitten pitäiskin sataa vettä ja imuroin, siivoan pölyjä jne.
Kesällä ollaan ulkona jos sää sallii. Viikonloppuna siivoan enempi joko niin että mies ulkona lapsien kanssa ja teen itse apinanraivolla tai molemmat siivoaa ja lapset saa putsata rätillä.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakko kommentoida muutamaa asiaa, vaikka aiheen vierestäkin: meillä ainakin tuollainen allas pitää laittaa taloyhtiön yhteiselle piha-alueelle, ja se on sitten pakko tyhjentää illalla, ei saa jättää.
Mitä se töihinmeno ratkaisee? Itselläni on ihan samanlaista kuin ap:lla, sillä erotuksella, että aamuisin revin väsyneet lapset sängyistä ylös ja raahaan päivähoitoon. Sama illalla toisnpäin. Jatkuva kiire, töissä ei ehdi vessaan eikä syödä, kotona ei ehdi istua alas, illat täynnä kotitöitä ja koululaisten harrastuksia. Lomat sitten samanlaista kuin ap:lla, kirjan olen lukenut viimeksi varmaan 10 vuotta sitten.
Hei!
Minä olen 7 kk vanhan pikkupojan äiti ja kyllä äitiys on rehellisesti sanottuna joskus helvetin uuvuttavaa! Tulee heti huono omatunto sanoa niin, koska rakastan poikaani tietysti yli kaiken...mutta olen tosi väsynyt ja kaipaan omaa rauhaani. Olen ehkä uupunut siitä, että viimeisen vuoden olen sovitellut raskautta ja äitiyttä elämääni puoliväkisin, en siis ollut suunnitellut äitiyttä. Olen siis tietysti äärimmäisen onnellinen lapsestani, olen vain jotenkin hukassa...Eli voin kuvitella, miltä sinusta tuntuu! ja vielä kahden lapsen kanssa! Minulla mies myös paljon poissa kotoa ja hoitajia on vaikeaa järjestää. Pahimmalta tuntuu se, etten tahdo jaksaa olla se äiti, joka haluan lapsellani olevan..kärsivällinen, rauhallinen..jne. Luulenpa, että sinäkin asetat itsellesi suuria tavoitteita ja vaatimuksia olla ns. hyvä äiti. Minä ainakin tunnen jatkuvasti syyllisyyttä kaikesta, viimeksi siitä ettei lapseni vaan ole yhtään auringossa...joten istun aurinkoiset päivät varjossa ja yritän viihdyttää häntä jne. Kesä ei tosiaan tunnu sellaiselta kuin ennen..äitiys on ihanaa, mutta levähdystaukoja täytyy olla! Yritä sinäkin saada lapsiasi hoitoon tai älä stressaa niin paljon kotitöistä..minä kyllä jätän tiskit tiskaamatta ja pölypallot pyörimään jalkoihin ja lähden ulos!
Sekin ajatus voi lohduttaa, että lapset kasvavat nopeasti...omaa aikaa ehkä vielä tulee:-) Kaiken tämän keskellä yritetään nauttia lapsistamme, onhan se ainutlaatuista, että jollekin pienelle ihmiselle olet koko maailma, rakkain ihminen...äitiys on kuitenkin parasta mitä olen elämältä saanut. Voimia sinulle!!
Tuotahan se on. Tosin onneksi tämä touhu ei joka päivä tunnu yhtä tympeältä - päivittäin on niitä hyviäkin tuntemuksia ja on mukava olla kotona lasten kanssa. Itse odotan viidettä ja kesä menee ison mahan kanssa, tämänhetkinen kuopus on vajaat 3-vuotias, ehtiväinen lapsi. Seuraava ensi syksyn eskarilainen ja kaksi vanhinta alakoululaisia. Ihan tavallisessa arjen pyörittämisessä on jo hommaa tämän kokoisen porukan kanssa.
Pääsetkö autolla mihinkään? Puistoihin esim?
osta sellaista vahvaa puutarha-aitaa (korkeus vähintään 100 cm) 20 metriä (hintaa muistaakseni jotain 8-10 euroa/metri) ja tee siitä 5x5 metrinen aitaus pihalle. Sinne kun vielä laitat pienen kahluualtaan, hiekkaleluja yms. ja tuikkaat lapset sinne. Ja sitte levität pyyhkeen nurtsille siihen viereen ja otat bikineissä aurinkoa. Korvatulpat korviin jos lapsilta tulee liikaa vastalauseita.
Muista suojata lapset auringolta!!
Alue: Aihe vapaa
11 syytä hankkia lapsi..
1.)PYSYT VIREÄNÄ.
Aivosi saavat kaivattua liikuntaa,koska tavarat eivät milloinkaan ole siellä,minne ne laitoit,vaan haastavasti hyvinkin luovissa piilopaikoissa.
2.)TAJUNTASI LAAJENEE.
Koskaan aiemmin ei mieleesi olisi tullut katsoa tai puolella korvalla kuunnella 1457 kertaa samaa
ohjelmaa,mutta Muumien ja Teletappien kohdalla se ei tuota ongelmia.
3.)OPIT ERIKOISTAITOJA.
Esimerkiksi pizzan tekeminen yhdellä kädellä ei ole pikkuvauvan vanhemmalle temppu eikä mikään.Erityisen hienoa on oppia bravuuri,kuinka juusto raastetaan lapsi sylissä.
4.)OPIT SOSIAALISEKSI.
Sinun ei tarvitse käydä yksin edes vessassa.
5.)SAAT UUDEN SISUSTUKSEN.
Kun ennen keittiösi pöydän alla ei ollut mitään,nykyään siellä on kolmesta viiteen kiloa erilaisia ruuantähteitä,eikä auta,vaikka imuroisit kaksi kertaa tunnissa.Pöytä erittää murusia.
6.) OLET AINA SEN NÄKÖINEN KUIN OLISIT LÄHDÖSSÄ LOMALLE.
Vauvan kanssa tarvitset tunnin kyläreissulle kutakuinkin yhtä paljon tavaroita kuin normaalille
kahden viikon etelänlomalle.
7.)OPIT KOMMANDOKSI.
Pystyt toimimaan niin hiljaa ja taitavasti,että onnistut riisumaan nukkuvan ihmisen&vaihtamaan hänelle vaipat,pukemaan hanskat, haalarit, sukat&kengät sekä siirtämään hänet paikasta A paikkaan B-ilman,että hän herää.
8.)SAAT EXTREME-ELÄMYKSIÄ HALVALLA.
Base-hyppy ei ole mitään verrattuna siihen,että saat juoda kokonaisen kahvikupillisen rauhassa.Et
kylläkään saa.
9.)ELÄMÄ TUNTUU PITKÄLTÄ.
Yksinkertaisinkiin asioihin,kuten lähtemiseen, saat helposti menemään hyvin piiitkän tunnin.
10.)MAAILMA MUUTTUU JÄNNITTÄVÄKSI.
Samastut James Bondiin,sillä sinunkin elinympäristösi on täynnä kuolemanvaaroja: tuoleja,joille voi kiivetä, legoja ja peukalonpään kokoisia ruoka-aineita, joihin voi
tukehtua.
11.)KOET ENEMMÄN IHMEITÄ KUIN OPETUSLAPSET.
Kuten että on täysin mahdollista tunkea molemmat
jalat tuolin selkänojapinnojen välistä, vaikka jalka on puolet paksumpi kuin pinnojen väli; tai ettei ole temppu eikä mikään tunkea nenään herne,
vaikka sierain on niin pieni, ettei sieltä pääse
edes räkä valumaan esteettä, mikä estää nukkumisen. Siis vanhempien nukkumisen.