Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuisen lapsen päihderiippuvuus
30.08.2025 |
Aikuisella lapsellani on päihderiippuvuus. Pari vuotta on nyt eletty tämän kanssa ja huonompaan suuntaan vaan mennään. Minä en enää meinaa jaksaa, enkä jaksa sitä ajatusta että tämä saattaa kestää vielä vuosia. Puoliso inttää ja "pakottaa" pitämään yhteyttä lapseen. Ja joo, kyllä minäkin sitä haluan, haluan olla yhteyksissä. Mutta en vaan jaksa sitä enää. Olen sekä henkisesti että fyysisesti väsynyt. Oma mielialani laskee ja on jo aika musta. Kuitenkaan en voi lasta hylätä ja on "pakko" soittaa ja viestiä. Omatunto soimaa näistä ajatuksista, järki sanoo että itseäänkin on ajateltava. En ole avuksi kenellekään jos menen lopullisesti rikki. Juuri nyt on erityisen musta päivä. Tekisi mieli mennä nukkumaan ja nukkua mahdollisimman kauan. Olla pois tästä tilanteesta.
Kommentit (23)
Al Anonia oletko kokeillut?
Raskas tilanne. Miksi puoliso pakottaa pitämään yhteyttä?
Sinulla oikeus ajatella myös itseäsi ja levätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Al Anonia oletko kokeillut?
Raskas tilanne. Miksi puoliso pakottaa pitämään yhteyttä?
Sinulla oikeus ajatella myös itseäsi ja levätä.
Ei hän pakota, enemmänkin painostaa. Ehkä osin tiedostamattaan. Mies on lapsen isä ja haluaa pitää yhteyden lapseensa. Tietää missä tämä menee ja mitä tekee ja mikä on tilanne. Ymmärrän tämän ja kuten sanoin haluan sitä itsekin. En vaan jaksa, haluaisin olla tietämättä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikänen?
Reilu parikymppinen. Ap
Voi rakas ap, voimia! Pelkään että olen itse pian samassa tilanteessa, merkkejä siihen suuntaan on. Mutta koen on hirveän vaikea hylätä lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi rakas ap, voimia! Pelkään että olen itse pian samassa tilanteessa, merkkejä siihen suuntaan on. Mutta koen on hirveän vaikea hylätä lastaan.
Niinpä, meillä on myös nuorempia, vielä alaikäisiä, lapsia. Joiden elämässä pitäisi olla läsnä, olla tukena ja turvana. Pakko kai tässä on jonkinlaiset rajat vetää itselleen, olla tukena ja yhteyksissä, mutta niin ettei riko itseään. Voimia myös sinulle. Ap
Raskasta on. Mutta sen pitää antaa mennä omalla painollaan. Mitään ei voi oikein tehdä muuta kuin hajottaa itsensä jos ei toisella ole haluja lopettaa ja ryhdistäytyä. Joka paikkaan saa juosta vaikka maailman tappiin mikä ei johda mihinkään. Vuosien kokemuksella sanon ja toivon että kaikki päättyy hyvin. Meillä ei päättynyt. Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae itsellesi apua. Vedä ehdoton raja siihen, että kännissä ei lapsesi saa ottaa yhteyttä etkä anna yhtään mitään sellaista, mikä mahdollistaa juomista. Ala elää omaa elämääsi, pyri pois ahdistuksesta. Se auttaa myös lastasi. Vedä raja myös siihen, että miehesi saa itse ottaa yhteyttä jälkeläiseensä. Älä tee enää mitään, mitä he voivat tehdä itse. Anna kaiken tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi rakas ap, voimia! Pelkään että olen itse pian samassa tilanteessa, merkkejä siihen suuntaan on. Mutta koen on hirveän vaikea hylätä lastaan.
Niinpä, meillä on myös nuorempia, vielä alaikäisiä, lapsia. Joiden elämässä pitäisi olla läsnä, olla tukena ja turvana. Pakko kai tässä on jonkinlaiset rajat vetää itselleen, olla tukena ja yhteyksissä, mutta niin ettei riko itseään. Voimia myös sinulle. Ap
Kiitos <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Al Anonia oletko kokeillut?
Raskas tilanne. Miksi puoliso pakottaa pitämään yhteyttä?
Sinulla oikeus ajatella myös itseäsi ja levätä.
Ei hän pakota, enemmänkin painostaa. Ehkä osin tiedostamattaan. Mies on lapsen isä ja haluaa pitää yhteyden lapseensa. Tietää missä tämä menee ja mitä tekee ja mikä on tilanne. Ymmärrän tämän ja kuten sanoin haluan sitä itsekin. En vaan jaksa, haluaisin olla tietämättä. Ap
Eikö mies itse pidä lapseen yhteyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Al Anonia oletko kokeillut?
Raskas tilanne. Miksi puoliso pakottaa pitämään yhteyttä?
Sinulla oikeus ajatella myös itseäsi ja levätä.
Ei hän pakota, enemmänkin painostaa. Ehkä osin tiedostamattaan. Mies on lapsen isä ja haluaa pitää yhteyden lapseensa. Tietää missä tämä menee ja mitä tekee ja mikä on tilanne. Ymmärrän tämän ja kuten sanoin haluan sitä itsekin. En vaan jaksa, haluaisin olla tietämättä. Ap
Eikö mies itse pidä lapseen yhteyttä?
Pitää kyllä, varmaan enemmän kuin minä. Mutta haluaa että myös minä pidän aktiivisesti yhteyttä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti herää tilanteeseensa. Kukaan muu ei päätöstä voi tehdä hänen puolestaan. Kun kärsii tarpeeksi niin silloin muutos on mahdollinen.
Itse olen raitistunut. Tämä kolahti koska minä olen ollut aina huolissani omien vanhempien alkoholin käytöstä. Toinen menehtyi jo. Toinen menossa samaa polkua. Minä olen kuitenkin nähnyt tarpeeksi mihin se johtaa ja onneksi heräsin. Minua harmittaa edelleen etten voi vieläkään mitenkään vaikuttaa vanhempani juomiseen ja katkaisin välit. En vain voi tehdä mitään muuta kuin suojella itseäni. Näin se on.
Et voi tehdä mitään ennen. kun hän itse päättää tehdä ongelmalle jotakin. Ulkoista yhteydenpito ainakin väliaikaisesti miehellesi. Sano, että sinä et vaan nyt jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti herää tilanteeseensa. Kukaan muu ei päätöstä voi tehdä hänen puolestaan. Kun kärsii tarpeeksi niin silloin muutos on mahdollinen.
Itse olen raitistunut. Tämä kolahti koska minä olen ollut aina huolissani omien vanhempien alkoholin käytöstä. Toinen menehtyi jo. Toinen menossa samaa polkua. Minä olen kuitenkin nähnyt tarpeeksi mihin se johtaa ja onneksi heräsin. Minua harmittaa edelleen etten voi vieläkään mitenkään vaikuttaa vanhempani juomiseen ja katkaisin välit. En vain voi tehdä mitään muuta kuin suojella itseäni. Näin se on.
Pelkään, että jotain pahaa tapahtuu ennen kuin hän herää tilanteeseen. Se porukka missä hän nyt pyörii ei ole kovin turvallinen. Mutta empä minä tälle mitään tällä hetkellä voi. Paitsi ahdistua. Ap
Voimia tilanteessasi ap! Itse olen narkomaanin sisko, sisaruksellani suonensisäistä käyttöä kohta 10 vuotta, siskoni on kolmekymppinen. Olen siskoni kanssa tekemisissä silloin kun hän on selvinpäin, ja olen vetänyt rajoja.
Äitini on siskoni tilanteesta jo niin turta, että eräällä tavalla on normaalia ettei siskoon saa yhteyttä viikkoon. Äiti on vasta viime aikoina oppinut vetämään rajoja, ei yritä "auttaa" siskoani antamalla rahaa, mutta sisko saa aina mennä lapsuudenkotiin - nukkumaan ja syömään kahden viikon valvomisen jälkeen.
Ymmärrän kyllä että vanhempana on aivan loppu aikuisen lapsen päihdeongelmaan. Toivon aloittajalle kaikkea hyvää!
Olen itse päihderiippuvainen aikuinen lapsi. Sitä on vaikea ymmärtää millaista kärsimystä aiheuttaa läheisille. Sitä elää tässä kuplassa että minähän se olen joka kärsin. Eikä päihderiippuvuus todellakaan mitään mukavaa olekaan. Itse olisin oikeastaan helpottunut jos läheiset vähentäisivät yhteydenpitoa. En vaan jaksa kuunnella sitä huolta ja neuvoja. Se vaan pahentaa asiaa. Jotenkin yritän sanoa, että liiallinen hyysääminen voi olla todella ahdistavaa aikuiselle lapselle ja pahentaa kaikkea. Saat vähentää yhteydenpitoa ja se voi tehdä hyvää lapsellesi.
Käytkö jossain puhumassa vertaisten kanssa?Se purkaisi ahdistusta.
Minulla itsetuhoinen lapsi, vielä alaikäinen, elän sydän syrjällä. En ole vielä löytänyt itsetuhoisten lasten vanhempien ryhmää. Ystävät kuuntelee mutta ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti herää tilanteeseensa. Kukaan muu ei päätöstä voi tehdä hänen puolestaan. Kun kärsii tarpeeksi niin silloin muutos on mahdollinen.
Itse olen raitistunut. Tämä kolahti koska minä olen ollut aina huolissani omien vanhempien alkoholin käytöstä. Toinen menehtyi jo. Toinen menossa samaa polkua. Minä olen kuitenkin nähnyt tarpeeksi mihin se johtaa ja onneksi heräsin. Minua harmittaa edelleen etten voi vieläkään mitenkään vaikuttaa vanhempani juomiseen ja katkaisin välit. En vain voi tehdä mitään muuta kuin suojella itseäni. Näin se on.
Pelkään, että jotain pahaa tapahtuu ennen kuin hän herää tilanteeseen. Se porukka missä hän nyt pyörii ei ole kovin turvallinen. Mutta empä minä tälle mitään tällä hetkellä voi. Paitsi ahdistua. Ap
Harmi kun en pysty neuvomaan. Minusta on jotenkin tavallaan väärin sanoa, ettei oikein voi tehdä mitään kun on oma lapsi kyseessä.
Olen siis se sama kirjoittaja joka raitistunut mutta menettänyt vanhempansa päihteille. On se tärkeää, että lapsi tietää olevansa tärkeä vanhemmilleen. Minusta siinä mielessä se on tosi tärkeää että vanhempi ainakin osoittaa että rakastaa lastaan ja on huolissaan päihteiden käytöstä. Kuitenkin myös näyttää rajat ja suojelee itseään. Todella vaikea tilanne se kyllä on noinkin päin. Kun ei tiedä mitä tehdä. Tuo epävarmuus ja avuttomuus on tosi vaikeaa. Paljon voimia. Vertaistuki voisi olisi sinulle avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Käytkö jossain puhumassa vertaisten kanssa?Se purkaisi ahdistusta.
Minulla itsetuhoinen lapsi, vielä alaikäinen, elän sydän syrjällä. En ole vielä löytänyt itsetuhoisten lasten vanhempien ryhmää. Ystävät kuuntelee mutta ei ymmärrä.
En ole puhunut missään, tämä oli ensimmäinen vuodatus koskaan tästä asiasta. Tästä on puhuttu vain mieheni kanssa ja silloinkin oikeastaan vain lapsen asioista, ei minun tai puolison tunteista. Ehkä pitäisi kaivaa edes joku taho täältä netistä avuksi. Ap
Alue: Aihe vapaa
Voimia <3