4. luokkalaisen lukudiplomi aiheuttaa harmaita hiuksia!

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 23:30"]

Poikani opettaja luetuttaa pakollisena osana äidinkielen opintoja lukudiplomin. Voi vitsit, että tää on aiheuttanut hampaiden kiristystä lapsessa ja harmaita hiuksia vanhemmille :'( Poika lukee vapaaehtoisesti Aku Ankkaa ja Risto Räppääjiä ja nyt on viimeiseksi innostunut Harry Pottereista... Mutta kun tuohon lukudiplomiin pitää lukea opettajan määrämistä kirjoista 12 kirjaa! Ihan kauheaa pakkopullaa pojalle! Mä en jaksa enää tätä taistelua :'( Onneksi on kohta kesäloma, mutta ärsyttää kun poika saa huonon äidinkielen numeron siksi, ettei tykkää opettajan määräämistä kirjoista. No ei voi mitään. Ihmetyttää vain se käytäntö, ettei kaikilla rinnakkaisluokillakaan ole mitään pakko-kirjalistaa, minkä lukeminen vaikuttaa numeroon? Mites teidän lapsilla? Onko heillä koulussa lukudiplomi-käytäntö?

[/quote] meillä poika luki vapaaehtoisesti kirjoja

Mielestäni ne lukulistat on aika laajoja. Jo on kranttua porukkaa, jos ei muka löydy mieleisiä kirjoja.

Mutta tärkeintä on, että lapsi oppii lukemaan ja ymmärtämään lukemansa. Lukutekniikan harjoitus on tärkeä pointsi noissa diplomeissa, mun mielestä.

Kun oppikirjojen vaikeustaso vuosi vuodelta kasvaa, on elämä helpompaa, kun ei ongelmana ole lukutaito ja luetun ymmärtäminen ihan teknisenä suorituksena.

Tätä voi verrata vieraan kielen opiskeluun ja tekstin lukemiseen tuolla kielellä. Ei ole helppoa, jos teksti on liian vaativaa, mutta helpottuu, kun lukee paljon, ensin yksinkertaisempaa, sitten sujuu jo vaikeamman tekstin luku.

Lukutaito on sangen hyödyllinen edelleen elämässä selviytymisen kannalta.

Mielestäni on kivat ja monipuoliset lukemistot tarjolla.

Nuo ovat olleet meilläpäin käytössä: https://kunnarilukudiplomi.fi/

Onneksi ei ollut lukudiplomeita mun aikanani käytössä. Olin kova lukemaan, mutta pakkopulla on pakkopullaa. Pakollisia luettavia kirjoja oli koko peuskoulun ajan hyvin vähän, ihan ehkä muutama, ja vieläkin muistan ne äärimmäisen tylsiksi ja huonoiksi. Muuten luin suurin piirtein 1-2 kirjaa viikossa eli vuodessa 50-100 teosta.

Lukuinto syntyy paljolti omien kiinnostusten seuraamisesta ja niihin uppoutumisesta. Näin ainakin mun kohdallani oli.

Meillä suurin ongelma oli löytää edes jokin kirja joka kategoriasta. Sadan kilsan säteeltä korjastoista niitä haalittiin.

Sehän on hyvä juttu että luetaan tiettyjä kirjoja. Erittäin hyvä. 

Täyttä paskaa! Ei kaikkia kiinosta ankeat kirjat. Nykyään on paljon kirjoja e-kirjoina ja äänikirjoina. Ne ei tietenkään kelpaa tiukkapipo opelle. 

Tää pitäs olla vapaaehtoista. 

Töihin tuli tettiläinen,  joka ei osannut lukea yksinkertaisia ohjeita. Voi p*****le. Oki ihan kotisuomalainen. 

Lukeminen kannattaa aina!

Lukemalla sanavarasto ja lukutaito kehittyvät. Äänikirjoja kuuntelemalla lukutaito ei kehity. Kun lukee itse, joutuu keskittymään ja ajattelemaan itse. Kun lukee itse, voi viipyä virkkeessä niin pitkään kuin itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Täyttä paskaa! Ei kaikkia kiinosta ankeat kirjat. Nykyään on paljon kirjoja e-kirjoina ja äänikirjoina. Ne ei tietenkään kelpaa tiukkapipo opelle. 

Tää pitäs olla vapaaehtoista. 

8 vuotta sitten ei ollut niin paljon äänikirjoja kuin nyt. Miksi kaivoit vanhan ketjun, vaikka ei mitään järkevää ollut.

Missä on 4-luokkalaisilla aineenopettajat? Yleensä alakouluissa on 6. luokkaan saakka luokanopettajat.

Vierailija kirjoitti:

 

Lukutaito on sangen hyödyllinen edelleen elämässä selviytymisen kannalta.

Ei niinkään tekninen lukutaito, vaan ymmärtäminen!

Täällä usein huomaa että tekniikka joo, luetun ymmärtäminen ei.

Sovi opettajan kanssa että lapsi voi valita kirjoja listan ulkopuoleltakin. Voi sitten valita mieluisia. Mutta numeroa ei kannata miettiä, nelosen numerolla ei ole mitään väliä, sen ehtii nostaa sitten vaikka yläasteella. Tärkeämpää kiinnostus lukemiseen, anna lukea niitä mitkä kiinnostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sovi opettajan kanssa että lapsi voi valita kirjoja listan ulkopuoleltakin. Voi sitten valita mieluisia. Mutta numeroa ei kannata miettiä, nelosen numerolla ei ole mitään väliä, sen ehtii nostaa sitten vaikka yläasteella. Tärkeämpää kiinnostus lukemiseen, anna lukea niitä mitkä kiinnostaa. 

Tuskin se enää sitä listaa tahmoaa.

Joku hyvä palkka lapselle kun ne kirjat ovat luettu, anna lapsen päättää mitä se olisi, vanhemman pitää vaatia että läksyt tehdään, kiinnosti tai ei, mutta myös kannustaa oppimaan.