Pakko valittaa...
Tämä on säälittävää tiedän, mutta koittakaa rakkaat av-mammat edes vähän lohduttaa mua!
Olen aivan tolkuttoman kipeä, kaikki alkoi hirveästä flunssasta joka viikon mittaan paheni vaikeaksi keuhkoputkentulehdukseksi. Olen viimeisilläni (LA olis tänään) raskaana ja kaiken huipuksi astmaatikko. Sain perjantaina antibioottikuurin ja vieläkin olen niin kipeä että läkähdyn kun pitää kävellä sohvalta vessaan... kuumetta ei onneksi ole, mutta olo on niin voimaton etten jaksa päätä tyynystä nostaa. Yskin, ja yskiessä nousee sellaista iljettävää vihreää mömmöä. Nenä on tukossa eikä pysy auki edes Nasolinilla. Ruoka ei ole maistunut enää viikkoon, olen siis syönyt vähän jogurttia ja juonut vähän mehua. Olo alkaa olla aika hutera...
Isommat (6 ja 4-vuotiaat) on onneksi päiväkodissa, pienimmäinen (1-vuotias) on mun kanssa täällä kotona. Onneksi on nyt päiväunilla, mutta kauhulla odotan kun se taas herää ja suunnistaa tekemään tuhotöitään, kun en jaksa häntä leikittää ja vahtia :(
Loppuuko tää ikinä? Ja miten mä jaksan synnyttää kun pelkkä makaaminen ja hengittäminenkin on täyttä työtä?
Kommentit (5)
mutta oliko sterilisaation tekijä huolimaton vai mitä mahtoi käydä? Kaikkemme yritettiin, mutta lapsi halusi tulla silti. Abortti ei kuitenkaan ollu vaihtoehto- eikä se paljon mainostettu adoptiokaan...
ap
Mutta kyllä tuo loppuu aikanaan.
Ja älä nyt sitä synnyttämistä murehdi. Kyllä se lapsi sieltä jollain keinoin ulos saadaan, jos sen aika on jo tulla.
Nyt varmaan toivotaan kuitenkin että menis LA reilusti yli. Ehtisit parantua.
Mene nyt sieltä mistä aita on matalin ja koita levätä minkä pystyt, mies hoitakoon lapsia nyt minkä töiltään ehtii, helppoa ruokaa lapsille jne. Toivottavasti tokenet synnytykseen. Menehän nyt vaakatasoon kun lapsi nukkuu.
ei voi muuta kuin kuvitella miten kauhea sun elämäsi täytyy olla, jos vittuilu surkeassa jamassa olevalle ap:lle helpottaa.
Voimia seiskallekin.
Voimia ap:lle, kyllä se siitä:=)